2018 Joulupukin kunto puntarissa - Osa 2

Joulupukilla oli ollut hieman ongelmia Pukinkammion löhötuolinsa kanssa hiirijoukon vallattua tuolin asunnokseen. Muori ryhtyi määrätietoisesti hoitamaan ongelmaa.

Muori oli viestinyt tilanteesta kalustelahjaosastolle, jossa oli tovi pohdittu Pukin tuolin rakennetta ja Muorin esittämien toiveiden yksityiskohtia. Pukki kun on kansainvälinen hahmo, oli Muorin toiveena ollut käyttää tuolin päällysteenä jotain muuta kuin kotimaisen synkkää yksiväristä kangasta. Muori oli valinnut tuolin päällysteeksi punavihreän skottiruudullisen kankaan. Vanha tuoli oli ollut ruskeanmusta loppuun istuttu kapistus, ja se olikin joutunut vielä samana päivänä Korvatunturin lämmityskattilan kitaan. Hiiret oli ensin siirretty asustelemaan porotallin heinäkasaan.

- Tulihan tuosta aika riemunkirjavan värinen, mutta taisin nähdä tuommoisen kerran yhdessä olohuoneessa Edinburgissa, kun olin sielläpäin lahjojen jakoreissulla.
- Eikös olekin hieno! Kyllä sinun tuossa kelpaa miettiä joulusuunnitelmia ja selata Korvatunturin Sanomia.
- Kai tuolla pärjää, vaikka olisihan se entinenkin välttänyt. Takapuolikin oli niin tottunut siihen.

Tontut olivat asentaneet Pukin kammion seinille lankoja ja niihin oli ripusteltu lasten lähettämiä kortteja. Korvatunturin saapuvan postin varasto oli jo kymmeniä vuosia sitten täyttynyt äärilleen lasten kirjeitä ja kortteja. Varaston painetta oli yritetty helpottaa levittämällä värikkäimpiä kortteja eripuolille majoitus- ja oleskelutiloja. Siinä oli samalla saatu lisäväriä muuten tasaisen harmaisiin keloseiniin. 

Tontuilla oli tapana tutkailla ja lukea niitä iltapuhteina toisilleen. Korttien kuvat kiehtoivat tonttujen mieliä, kun heistä ei monikaan päässyt matkoille tutustumaan maailman ihmeisiin. Ainoastaan valvontatyötä tekevät tontut saivat kiertää maailmalla.

Myös Pukki tutkiskeli usein lasten kortteja. Hän oli erityisen kiinnostunut kaukaisista maista tulleista eksoottisista  korteista. Niissä lahjatoiveet olivat, kauniisti sanoen, hieman ja jopa paljonkin hillitympiä kuin länsimaisten, yltäkylläisyyteen tottuneiden lasten toiveet. Jopa Pukkia hirvitti välillä länsimaiden lasten suorastaan överiksi menneet toiveet.

- Kyllä sitä rikkaittenkin perheiden pitäisi pysyä kohtuudessa, kun kaikille ei ole tarjolla sitä vähintäkään, huokaisi Pukki. - Onneksi pajalla saadaan tuotettua lähes kaikille jotain, edes pientäkin!

Pukin silmiin nousi oikein kyyneleet, kun hän muisteli miten eilen illalla luki pienen Mera-tyttösen Ceylonin saarelta lähettämään korttia. Mera kirjoitti siinä toivovansa Joulupukilta 2-vuotiaalle pikkusiskolleen räsynukkea, kun tällä ei ollut vielä yhtään nukkea. Itselleen hän ei halunnut mitään, kun hän oli saanut jo parhaan lahjansa, pikkusiskon reilut pari vuotta sitten. Mera kirjoitti hoitavansa innolla pikkusiskoaan. Hän lauleskeli aina vauvalle ja kantoi pikkuista ympäri kylänraittia esitellen tälle paikkoja ja ihmisiä. 

- Kylläpä voikin olla herttainen lapsi tämän kauniin palmukuvakortin lähettäjä, oli Pukki tuuminut. 

Hän oli kiiruhtanut kortin luettuaan työpöytänsä ääreen ja piirustanut ripeästi muistiin, että Meralle itselleenkin pitää muistaa valita oikein kiva lahja ja pikkusiskolle hieno räsynukke.

- Onko se myssy taas valahtanut korville, kun ei puhe mene perille? heräsi Pukki Muorin tiukkasävyiseen tokaisuun. Hän oli jo ehtinyt unohtaa Muorin kysymyksen, kun oli jäänyt pohtimaan eilisillan havaintojaan joulukorteista.

jatkuu...