/>/> VANHUS STADISSA: 2018 Joulupukin kunto puntarissa - Osa 4

lauantai 22. joulukuuta 2018

2018 Joulupukin kunto puntarissa - Osa 4

Muori alkoi saada hieman otetta Pukkiin, mutta vaikeaa se tuntui olevan. Ensin piti kuitenkin käydä läpi vääntö vaa'an ja peilin kohtalosta. Pukki itse pyrki unohtamaan aktiivisesti oman loukkaantumisensa. Pukki aavisti tulevan keskustelun suunnan muutamien ennusmerkkien valossa.



- Mutta, kun ei ole ja vaikka olisikin, et kyllä pärjäisi. Montako askelta pystyt ottamaan hengästymättä ja pääsetkö enää Pukinpajaankaan portaita pitkin? Ei taida onnistua kunnolla edes yhden kerroksen kipuaminen, saati kolmen.
- Joo, joo, mutta sen takiahan meillä onkin nykyään hissit olemassa. Ei niitä arvokkaita hissejä kannata tyhjänpanttina seisottaa. Ja juokseminen on porojen hommaa.

- Ja nyt suus rullalle ja kuuntelet! kiivastui Muori. Tsop, tsop, nyt sumppeli umpeen ja korvat hörölleen!
- No, mitä sitten muka? huokaisi Pukki nöyränä. 

Pukki tunsi kyllä Muorinsa, jonka kanssa venkoilu onnistui tiettyyn rajaan saakka, mutta sitten lopulta oli aina tupenrapinat tiedossa. Pukki muisteli, kun kerrankin tuli aivan lievää kiistaa työasun valinnasta. Hän oli aamulla aikonut pukeutua hyvään, mukavaksi muokkaantuneeseen nuttuunsa, mutta Muori sattui paikalle ja pisti sille tenän. Tämä oli pannut merkille jo jonkin aikaa sitten nutun huonon kunnon. Niinpä siinä aamusella oli päädytty käymään vilkasta ja jopa kiivastakin keskustelua nutun kyynärpäiden paikoista ja revenneistä kainaloista. 

Pukki kertoi pitävänsä tuosta mukavasta, rennosta asusteesta, mutta Muori sanoi häpeävänsä sitä sydänjuuriaan myöten. Muorilla oli palaneet proput ja hän oli samantien kaivanut sakset Pukin työpöydän laatikosta ja pöydältä terävän veitsen, jota Pukki käytti kirjepostinsa avaamiseen. Sen jälkeen olikin käynyt vartin verran melkoinen suihke ja ritinä, kun nuttu oli muuttunut sentin levyisiksi suikaleiksi. Ainoastaan nutun karvakaulus oli säästynyt armottomilta leikkuuvälineiltä.

- Se on nyt siinä ja siitä saadaan pajan kutomossa johonkin mattoon hyvät ainekset, tokaisi Muori viedessään sakset ja veitsen takaisin omille paikoilleen.

Pukki oli seisonut yönutussaan makuukammion ovella ja seurannut tapahtunutta järkyttyneenä. Ajatukset pyörivät mielikuvissa, joissa hän kulkisi lahjojen jakomatkalla reessä angoravillaisissa alusvaatteissaan. Mitä maailman lapsetkin sanoisivat luukkuhousuisesta kalsaripukista? Eihän heleänpunaiset alusvaatteet ollenkaan kuvanneet pukin isällistä ja leppoisaa olemusta. Ne viestisivät pikemminkin höpsähtäneestä ja muistinsa menettäneestä papparaisesta, joka oli unohtanut pukeutua matkaan lähtiessään. Ei siinä auttaisi muhkea parta, eikä Ho-ho-huutelut luomaan uskoa lasten idolista, maailman odotetuimmasta henkilöstä.

- Mitäs minä nyt panen päälleni? hönkäisi Pukki kysymään.
- No maltahan hetki! toppuutteli Muori.
- Kyllä Joulupukilla pitää olla kunnon asu päällään, eihän lapset muuten tunnista, jos on pelkkä kalsaripukki liikkeellä, selvitti Pukki edelleen hölmistyneenä yllättävästä tilanteesta.
- No eihän tuommoista möhömahaista ukkoa voi päästää maailmalle pelkissä kalsareissa. Lahjaompelimo on hoitanut jo asian kuntoon.

Muori oli varautunut ajoissa tilanteeseen. Korvatunturin ompelimossa oli Pukilta salaa valmistettu uusi, upea nuttu. Se oli väriltään tummanpunainen ja varustettu hienolla turkiskauluksella. Isot, pyöreät napit kruunasivat nutun edustan. Mukaan, ns. pakettiin, kuului turkisvuorellinen tonttulakin muhkeampi versio. 

Muori nosti laatikosta Pukin löhötuolin takaa esille nuo uudet asusteet. Oli lähellä, ettei Pukilta päässyt leveä hymy nähdessään uudet, hienot vaatekappaleet. Hän sai kuitenkin pinnistetyksi kasvoilleen myrtyneen ilmeen osoittamaan, että häntä oli asusteasiassa sorrettu. Vaikka vanha asu oli ollut pehmeä, mukava ja vartalon mukaan muotoutunut, näytti uusi asu tosi hienolta. Mutta Muorille ei saanut näyttää tyytyväisyyttään liiaksi, ettei tämä olisi vaan tullut liian itserakkaaksi ja entistä enemmän määräileväksi.

- No jopas on! pääsi kuitenkin Pukilta hetken pyöriteltyään asua käsissään ja ryhdyttyä vetämään sitä päälleen.

- Mikä ihme sinun päässäsi taas pyörii? Alahan kuunnella, kun puhutaan kunnon asiaa! keskeytti Muori Pukin muistelot nuttuepisodista.

jatkuu...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti