torstai 31. joulukuuta 2015

Vanhuksen 2015 - yhteenveto

Keskustelu avattiin. 1 lukematon viesti.
Taidanpa jurputtaa taas muutamasta perusasiasta! Eihän Vanhus muutakaan voi! Se on sen luonto!
Mutta kun mikään ei suju oikein, mikään ei maistu kuin ennen, kukaan ei osaa käyttäytyä enää, vanhoja ei huomioida arvoisellaan tavalla ja aina joutuu sanomaan asioista!

Nyt kun tätä kirjoitan, on maapallolla jo idässä monin paikoin vuosilukuna 2016! Meillä on vielä muutama tunti aikaa elää vuotta 2015. Mutta jos en väärin arvaa, enää ei ole aikaa korjata mitään, vaan näillä mennään ilotulituksen läpi ensi vuoteen! Pääsemme puhtaalta pöydältä ensi vuoteen. Vai pääsemmekö? Taitaa olla kuitenkin painona vanhat lastit ja mukana vuoden 2015 lisät.



Ensin pieni poliittinen katsaus! Vuosi 2015 kului täysin samassa hengessä kuin aiemmatkin vuodet. Tavallinen sitio eli hallituspuolueet ja oppositio toimivat täsmälleen samalla tavalla kuin aiempinakin vuosina. Toinen oli puolesta ja toinen vastaan. Oli kuitenkin selvästi nähtävissä, että molemmat olivat yhtälailla hakoteillä. Tavallisen kansalaisen kannalta ei tapahtunut juuri mitään oleellisia muutoksia. Samat oli tuskat hintojen nousujen, tukien supistusten ja ylipäätään rahan riittämisen kanssa.

Kumpikin sitiotaho tietää olevansa oikeassa ja vastustaa jyrkästi toisen sition kantaa. Etenkin oppositio hallituksen toimia, kantoja ja ehdotuksia. Mutta oppositiolla ei ole tuoda omia ehdotuksia pöytään. Mutta vastaan täytyy kuitenkin panna! Ne on väärässä ja me oikeassa, vaikkei tiedetäkään mikä on oikeampi ratkaisu. Mutta kun me päästään päättämään, niin kyllä sitten ...!

No entäs sitten ammattijärjestöt? Niissä eletään edelleen samoilla periaatteilla kun 1700-luvun maaseutuyhteisössä, jossa oli selvä jako. Oli omistajat eli talolliset ja duunarit eli torpparit, mäkitupalaiset, rengit ja piiat. Lisänä oli ruokot ja kaikki muut. Tuollainen jako pitää vieläkin säilyttää ja tuumaakaan ei anneta periksi! Ei pamput huomaa, että maailma on muuttunut! On keksitty sähkö ja auto ja uudenlainen raha ja vaikka mitä. Ei päde enää samat tavat! Muuttua pitäisi, mutta me ei kyllä muututa, ajattelee Hakaniemen pamppu! Muuttukoot nuo muut jos kerran haluavat! Kyllä saa kapitalistit vielä tuta!


Olen koko elämäni ajan pyrkinyt välttämään erilaisia poliittisia kannanottoja ja kritisoimasta ihmisiä ja yhteisöjä heidän ajatuksistaan ja tekemisistään. Henki on ollut se, että jokaisella on oikeus mielipiteeseen. Mutta nyt en kerta kaikkiaan enää tykkää paksupäistä! Enkä tarkoita pelkästään karvahatun kokonumeroa. Vaan pitäisi löytää se ilmeisen iso yhteinen hiili, johon puhaltaa! Mutta en tiedä pitääkö tuosta ajatuksesta esim. ne, jotka Pariisissa päättivät ympäristökokouksessa hiilenpolttoasioista? Mutta jospa se onkin se, joka estää ay-pampulta sen puhaltamishomman? Tuo ajatus taitaakin olla se vuoden 2015 ympäristöteko?


No sitten vähän terveydestä. Tuntuu hullulta että kohta tärkeimpiä kortteja lompakossani ovat HUS:n ja apteekin asiakaskortit. Nykyisellään erilaisista julkisista tiloista alkavat olla tutuimpia Laakson terveyskeskuksen tilat, HUS:n sairaaloiden leikkaukseen valmisteluhuoneet sekä heräämöt. Noiden tilojen väliset tapahtumat ovat minulta aina hukassa. Tässä yhteydessä haluaisin mainita, että Kirralla voisivat uusia valmisteluhuoneen kattovalaisimien rungot, Töölön saleissa on katot aika hyvässä kunnossa ja Meilahdessa voisivat heräämössä uusia kattovalaistuksen pintajohdot. Uusi Töölöntullin laboratoriokeskus on hieno! 

Kaupallisista yrityksistä ovat tutuimpia lähistön apteekkien reseptitiskit. Oheispalvelut vaan ovat huonot! Apteekeissa voisivat panostaa tulevana vuonna paremmin asiakkaitten viihtymiseen. Voisivat perustaa niihinkin kahvion, kun siellä moni joutuu niin paljon istuskelemaan lääkkeitä hakiessaan. Voisivat järjestää myös maistiaisia, kun siellä on niin sopivia tuotteitakin, esim. uusia särkypillereitä tai mahahappo- tai mahan pehmennyslääkkeitä?

Liikenne ja ajoneuvot seuraavaksi. Olen ollut Helsingin herroihin tyytyväinen, kun ovat rakentaneet niin runsaasti pyöräteitä pitkin kaupunkia! Kiitos runsaasti paljon! Mutta autoilijoihin en ole ollut tyytyväinen. On liian paljon liikkeellä semmoisia, jotka eivät ota huomioon muita, kaahaavat ylinopeudella ja kiilailevat. Niillä se on varmaan auton käsikirjassa määrätty, ettei niillä autoilla saa ajaa tavallisesti ja muita kunnioittaen. 

Tuommoiset ohjeet on varmaan Mersun, Bemarin ja Audin käsikirjoissa. Maserati ja Porsche toki antavat varmaan oikeutetusti luvan kaahailuun. Niissä jo tyhjäkäyntikin vie mittarin neulan yli satasen. Saabin jätin pois, kun niitä ei enää oikein ole liikenteessä. Muita merkkejä tuommoinen härski ajotapa ei näytä koskevan. Arvaan, että tämä lausumani saa monella mainittujen merkkien kuskilla poskia kuumottamaan. Mutta jos heille ei ole kerrottu toisenlaisesta ajotavasta, niin eihän heitä voi tietämättöminä moittia ja tuleepahan sekin tässä yhteydessä kerrotuksi! Neuvoja voi kysellä meiltä muun merkkisillä autoilla ajavilta.

Mutta muilta osin Helsingissä liikenne sujuu aivan mukavasti! Erityiset kiitokset pitää osoittaa ratikka-, taksi- ja bussikuskeille! Ovat todellisia osaajia!

Kauppaliikkeitten palvelun laatu.  On se vaan ilo havaita, että nuoret asiakaspalvelijat osaavat hymyillä! Vaikka enhän voi tietää onko sen hymyn aiheuttanut jokin olemuksessani vai onko se jotenkin luontaista palveluammatttin kuuluva tapa? Mutta on se kiva ollut tavata mukavia asiakaspalvelijoita! Vanhat hapannaamaiset myyjät vaan ovat selvästi lisääntyneet. Mistähän se johtuu? Tai oikeastaan arvaankin syyn! Heitäkin on alkanut kolottaa kropan joka puolelta. Tai sitten vaan se vaivaa perusväsy! Väitin 10-20 vuotta sitten, ettei nuorista tule asiakastyöhön pystyviä. On se hienoa olla kerrankin väärässä!

Tykkäsinkö hinnoista? No tykkäsin halpuutuksesta kun ei se hinta-asia muuten asetu lompakon kanssa suhteeseen. Oli vaan hyvä, että joku herätti keskustelun ja potkaisi mittakaavaa oikeaan suuntaan. Kyllä S ja Lidl ovat tehneet asiallista hyvää ihmisten lompakoille! Toivotaan, että linja jatkuu ja aukioloajat eivät sotke kehitystä!

Lisäväkeä Suomeen.  Johan se jysäytti syksyllä Suomeen rutkasti väkeä lisää! Tuli kerralla korjausta monien pelkäämään eläköitymisen vähentämään työllisten lukuun. Mutta eipä ollut tuota kukaan arvannut tuollain tapahtuvaksi! Mutta mitäpä siinä! Onnenonkijat palasivat takaisin lämpimämpiin oloihin ja toivon mukaan todelliset avuntarvitsijat jäivät maahan.

Siinäpä olisi pitänyt lainlaatijan heti toimia ja nopeuttaa prosesseja, jotta haluavat olisivat päässeet heti töihin. Ei se kantasuomalainenkaan aina hallitse kieltä aivan viimeisen päälle, mutta aina on asiat saatu selvitettyä. Kyllä se työnteko onnistuisi meidän murretta taitamattomallakin! Ja onhan meillä monenlaisia hommia tarjolla kaikenlaisille haluaville, saati osaaville. Ja moni kantaväestä sen kun nyrpistää nokkaa tarjottuja hommia vastaan. Annetaan vaan niiden tehdä, jotka oikeasti haluavat! Ahkerille on aina sijaa, mutta lusmut menkööt merten taa!


Olisihan sitä paljon muutakin yhteenvedettävää, mutta jääköön tuleviin vuosiin! 

HYVÄÄ TULEVAA VUOTTA 2016 KAIKELLE KANSALLE!


PS. Sain hetki sitten viestin tulevaisuudesta! Olen täysin ymmälläni! Onko aikajatkumo ja madonreikä nyt jo totta StarTrek-sarjan hengessä? Viestin lähettäjät elivät jo vuodessa 2016 Singapore-planeetalla. 
On hienoa havaita, että nuo uudet tieteissarjat muuttuvat vähitellen todellisiksi! Eläköön StarTrek, StarWars ja vastaavat! Kyllä Vanhuskin voi ja saa tykätä noista!

Älkäämme eläkö sumussa 2016, vaan pyrkikäämme valoon!
vuosi2000viistoistayhteenvetoa.docx.

tiistai 29. joulukuuta 2015

Se voi talo olla hienokin!

Kyllä olen harmistunut, kun on vuosia mennyt rakennuskauneutta hukkaan! Minulla on tainnut olla aiemmin katuja kulkiessa mielessäni vaan natsojen etsiminen, purukumien väisteleminen tai jokin muu vastaava tärkeä asia! Sileän ja rosoisen, puhtaan ja likaisen, uuden ja vanhan asfaltin pinta on tullut katselluksi kävelyretkillä hyvinkin tarkkaan. Mutta nytpä minäkin lopultakin heräsin ja nostin nokkaani!

Oli menossa joulun jälkeinen, jo viikkoja odotetun talven ensimmäinen lumipäivä, ja vieläpä auringonpaiste kaiken kruununa, kun astelin pitkin keskustan katuja. Oikeastaan auringonvalo herätti minut! Matalalta paistava kirkas auringonvalo valaisi hienosti Helsingin keskustan vanhojen rakennusten yläosia. Paljon jää kulkijalla näkemättä tuijottaessaan pelkästään näyteikkunoita tai jalkakäytävän asfalttipintaa. Olisi paikallaan, vaikka niskan verryttelyn nimissä, pyöritellä kulkiessa vähän päätäkin!

Nappasin tältä reissultani muutaman kuvan. Toki siihen tuli mukaan keskustan hienoa, uuttakin rakennuskantaa. Töölöläinen-lehti tekee osaltaan hienoa työtä lehtensä kuvavisallaan, yrittäessään aktivoida kaupunkilaisia katselemaan rakennusten yläosia. Lehdessä on joka numerossa visa, johon on kuvattu tunnistettavaksi jonkin rakennuksen yksityiskohta. Noissa kuvissa on todella hienoja juttuja, joita löytyy pitkin töölöläisten rakennusten seiniä ja raystäitä.

Nostakaa katseenne ja etsikää rakennusten hienouksia ja hienoja rakennuksia! Varokaa kuitenkin iskemästä nenäänne lyhtypylväisiin kun katselette kävellessänne ylöspäin!

NAUTTIKAA NÄKYMISTÄ MISSÄ PÄIN KULLOINKIN LIIKUTTEKIN!

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE!

Musiikkitalo
Kansallismuseo

Kansallismuseo

Kiasma

Rautatieasema ja Makkaratalo

Kampin torin vanha kaivo

torstai 24. joulukuuta 2015

JOULUTARINA 7.osa - Talouskriisi saavuttaa Korvatunturin

Aiemmin tapahtunut:
Joulupukki oli saanut päätökseen senioritonttujen kanssa pitämänsä palaverin. Taloustontun keskeytynyt pohdinta oli aiheuttanut pientä kiivastumista, mutta Pukki sai tilanteen helposti rauhoitettua. Pukki kutsui Tonttuyhdistysten puheenjohtajat koolle.

Pukin pajan käkikello oli lyönyt 14 lyöntiä, kun Glögikammarin pöydässä istui joukko Korvatunturin merkittävimpiä tonttuja. Joukko mutusteli Pukin muorin tekemiä rieskaleipiä suut muikeina ja siemaili aina välillä kuumaa glögiä mukeistaan. Pukki oli jo pitänyt palaverin avausseremoniat ja ilmoittanut, että jutut aloitetaan vasta kun pöydän antimista on ensin nautittu. Puheensorinakin kävi kovana mutustelun lomassa.

Kun näytti, että tonttuedusmiesten masut oli ravittu, Pukki avasi virallisen keskusteluosuuden. "Päätimme senioritonttujen kanssa perinteiseen tapaan informoida Teitä tämän joulun lahjatilanteesta. Kerkisin tuossa itse jo melkein repiä housuistani peräsauman, kun hätkähdin ulkomaailman huonoja talousuutisia ja pelkäsin niiden vaikutusta Korvatunturin lahjatuotantoon. Mutta hätähän ei ollutkaan meidän osaltamme sen näköinen, ei edes pieni ja pyöreä, vaan tilanne oli aivan toisen näköinen ja vieläpä kaikelta osin hallinnassa. Kyllä on Pukin pajan väki jälleen kerran hoitanut hommansa kiitettävällä tavalla ja pitänyt itsensä ja sormensa herkinä ajan sykkivällä hermolla!"

Paikalla olevat tonttujen ammattiryhmien edustajat oikein höristivät korviaan. Pukin puhehan kuulosti jopa asianosaisia ja heidän jäsenkuntaansa kehuvalta. Pukin puhetta olivat paikalla kuulemassa Pakkaustonttujen yhdistyksen, johon oli 30 vuotta aiemmin yhdistetty Tuotantotonttujen Toimialayhdistys ja Käärötyöntekijät,  Valppaan eli kenttätonttujen järjestön ja RKT:n eli Rekikuljetustonttujen liiton puheenjohtajat. Tietenkin mukaan oli kutsuttu myös itseoikeutettuna pääjärjestön eli TAK:n eli Tonttujen Ammattiyhdistysten Keskusliiton puheenjohtaja.

"Muistuupa mieleeni, että oli se vaan melkoinen temppu kun 70 vuotta sitten järjestettiin koko tonttuyhteisö ammattiryhmiin! Onhan se ollut kaiken kaikkiaan hyvä, kun pystytään aina yhdessä sopimaan hommat ja ne sujuvat sitten hyvin. Tosin olisihan meillä sujuneet hommat ilman järjestäytymistäkin! Meillähän ei koskaan tarvi tapella niin kuin ulkomaailmassa tekevät. Meillä on tietenkin se iso etu, että kaikilla korvatunturilaisilla on aina järki päässä! Jokainen tietää, että ei tule lapsille joulua jos ei yhdessä väännetä kampea. Siinä on meillä kaikilla iso vastuu kannettavana! Tosin eihän meillä ole ollut koskaan mitään sen kummoisempaa sovittavaa, kun hommat sujuvat muutenkin vastuuntuntoisesti ja ylpeydellä oman työn jäljestä. En vieläkään oikein ymmärrä, miksi nuo ulkomaailman työyhdistykset rettelöivät koko ajan? Eikö ne ymmärrä, että sahaavat omaa oksaansa ja sitten ei tule kaikille leipää?" Pukki kertasi historiaa ja Korvatunturin tonttujen yhteistyön merkitystä.

TAK:n puheenjohtaja otti osakseen kertoa koko läsnäolevan tonttujärjestöjen puheenjohtajaköörin kannan yhteistyökuvioihin ja Pukin kertomaan. "Se on Pukki kuule sillä tavalla, että meidän joukot ovat täyspäisiä tonttuja eikä mitään taikina-Nissejä. Kyllä se on tonttuaikojen alusta lähtien ollut selvää, että yhdessä tehdään ja hyvää jälkeä tehdään. Ei saa tulla sutta, ei lahjatavaroihin eikä poroaitauksiin! Ja näillä on menty ja tullaan aina menemään! Ja jutellaan porukalla jos tarvii jostain erityisesti jutella! Näin on jämpti vai mitä pojat?" puheenjohtaja Iiro Lysy päätti puheensa kääntyen vilkaisemaan muita puheenjohtajia. Nämä nyökyttelivät yksimielisyyttään innolla.

"On se vaan hyvä olla Pukkina kaalim... eikun Korvatunturilla kun hommat luistaa ja laadukasta jälkeä syntyy! Mutta eiköhän me lähdetä hommiin! Se alkaa minulla taas pitkä keikka ja rekeen on vielä lastattava viimeiset lahjapakkaukset. Täytyy vielä käväistä hakemassa Muorilta eväsreppu ja sitten sipaistava aisakello helkkäämään. Kuuluukin Petteri porokavereineen jo malttamattomina kuopivan sorkillaan pihaa. Välittäkää taas kaikille tontuille kiitokseni hienoista suorituksista tänä vuonna ja  jouluna! Pidetään perinteiset rääppiäiset eli vuoden kiitosbileet kunhan palaan reissusta!" Pukki päätti palaverin ja kaikki lähtivät valmistautumaan vuoden tärkeimpiin hetkiin.


PITÄKÄÄ HUOLI LÄHIMMÄISISTÄNNE JA MUISTAKAA HALATA TOISIANNE!

 RAUHALLISTA JA HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!




tiistai 22. joulukuuta 2015

JOULUTARINA 6.osa - Talouskriisi saavuttaa Korvatunturin

Aiemmin tapahtunut:
Joulupukki on kutsunut senioritontut Glögikammariin keskustelemaan tilanteesta. Kentän ja logistiikan raportit on jo kuultu ja palaveri jatkuu pienen tauon jälkeen.

"No johan helpotti!" Pukki huokasi astuessaan palaverikammariin. "Nyt jaksetaan taas jatkaa puhetöitä. Jäikö sinne yhtään siikarieskaa minulle? Hivautahan Kake tarjotinta tänne päin! No miten Ripalla tuotantopajoilla hommat pyörivät?" Pukki jatkoi ja alkoi mutustella tarjottimelta nappaamaansa rieskaleipää.

Nipa-taloustonttu oli joutunut jo virkansakin puolesta seuraamaan ulkomaailman uutisia ja pohdiskeli itsekseen seurauksia, joita taloustilanne voisi Korvatunturille aiheuttaa. Nipa ei hermostuksissaan enää sillä hetkellä muistanut, että eiväthän ulkomaailman toimintatavat päde Korvatunturilla. Hän mietti vielä, että jos lahjatuotantoa joudutaan sopeuttamaan, niin ei kai tuotantoa sentään jouduta siirtämään esimerkiksi Asiaan! Ja voisiko olla myös mahdollista, että Ruotsin Jultomten tai Norjan Julenisse ovat sotkeneet maailman joulumarkkinat? Sitten Nipa oivalsi, että kyllähän maailman lapset tietävät, että on olemassa ainoastaan yksi oikea Joulupukki ja hän asuu Suomessa Korvatunturilla. Ja nuo talousjututkin on nykyään niin laajoja asioita, ettei niihin naapurimaitten tekopukit pysty vaikuttamaan.

Tuotantotonttu Ripa Kätevä oli jo hetkeä aiemmin siirtynyt puhujapönttöön ja oli täydessä vauhdissa raportoinnissaan. " ... näyttää kohtuullisen hyvältä. Meillä alkaa olla varastoissa jo riittävä määrä vuoden mittaan kysynnässä esiin tulleita hittituotteita. Seurasimme Pukin viimevuotisten ohjeitten mukaan kysyntää pitkin vuotta ja tarpeen mukaan pienensimme tuotantoa vähentyneen kysynnän lahjatuotteissa. Talous-Nipan ennusteiden valossa olemme jo aika hyvin kartalla."

Nipa hätkähti kesken pohdintojensa! "Mutta päätös tuotannon muutoksestahan piti tulla itse Pukilta! Miten Te olette pääpajalla muuttaneet tuotannon suuntia omin päin ja kysymättä Pukilta lupaa?" Nipa Nummero paukkasi kysymään pelätessään Pukin hermostuvan tuotannon omapäisestä toiminnasta.

"Et tainnut kuulla sinne ryppyisen otsasi ja glögimukin taakse, että Pukki antoi ohjeet ja valtuudet jo viime sesongilla. Pukki on aina ajanhermolla ja ymmärtää, että kyllä tekijätkin osaavat nähdä muutostarpeet ja toteuttaa ne ihan itse. Ja osataanhan meillä tuotantopajoillakin lukea kenttätonttujen raportteja!" Ripa hieman hikeentyi taloustontun kritiikistä.

"No malttakaahan senioritontut! Täällähän lentää keskustelut aivan kuin ulkomaailman yritysfirmoissa. Sielläkin taitaa aina olla pientä kinaa talouspuolen ja tuotannon välillä. Mutta onneksi meillä ei tuommoiseen oikeasti sorruta!" Pukki hieman vihjaillen toppuutteli kuuman keskustelun alkua.

"Onneksi meillä ei olla tilanteessa, että pitäisi lopettaa toiminta Korvatunturilla ja muuttaa pajat kaukomaille! Jos semmoiseen tilanteeseen jouduttaisiin, minunkin pitäisi jäädä eläkkeelle moniaita satoja vuosia kestäneeltä Joulupukin uraltani. Eihän semmoinen tulisi kuuloonkaan! Muori hutkaisisi minua puurokauhalla päähän ja ajaisi pelkässä sisänutussa tunturiin kuullessaan tuommoisesta puhuttavan edes leikillään. Siinä ei kyllä silloin pohdittaisi erorahoja tai muita korvauksia tai veroparatiiseihin muuttamisia, jota ne kuuluu tekevän etelän suurissa yritysfirmoissa. Ja mitä siinä tapahtuisi koko Korvatunturin tonttujoukollekin jos tuommoisiin juttuihin jouduttaisiin?"

"No eihän me semmoista ... " kiirehtivät Nipa ja Ripa yhteen ääneen hillitsemään Pukin enempiä vertailuja ulkomaailman tapoihin.

Pukki huomasi toisten hätäännyksen ja jatkoi "No tulinpa taas tuossa puhuneeksi vähän höpöjä ääneen! Eihän Korvatunturia voi tietenkään ikinä lopettaa! Mitä ne maailman lapsetkin ja lapsenmieliset tuommoisesta tuumisivat! On maailmassa oltava jotain pysyvääkin ja ne ovat Joulupukki ja Korvatunturi!"

"No sitähän mekin!" koko senioritonttujen joukko säesti huojentuneina Pukin viimeisiä lauseita.

"Katsokaahan vielä keskenänne talouspajan ja tuotantopajojen lukuja yhdessä! Ja jos vielä tarvitsee tehdä viilauksia, niin saatte niihin täydet valtuudet. Ja Kake, kun tässä on vielä hetki aikaa kerätä kentältä tarkempaa tietoa, niin viritä kenttätontut herkille! Ja jos tulee uutta, järisyttävää tietoa, raportoi heti Ripalle tuotantoon muutostarpeet! Lare, Sinä saat alkaa virittelemään Petteriä joukkoineen reen eteen ja matkavalmiiksi! Taitaa olla viisainta varustautua oikein amfibiorekivälineillä. Maailmalla kuuluu kelit olevan suurin piirtein sekaisin! Ei tiedä sataako vai paistaako, ja jos sataa, niin sataako vettä, räntää vai lunta? Kaikkeen on syytä olla valmiina! Laita rekeen pari ylimääräistä säkkiä jäkälää poroille!" Pukki lateli ohjeitaan.

"Ja Nipa, pyydä iltapäiväksi koolle Glögikammariin TAK:n (Tonttujen Ammattiyhdistysten Keskusliiton) puheenjohtaja sekä toimialayhdistysten puheenjohtajat! Ja vinkkaa Muorille, että kammariin tarvitaan lisää rieskaleipiä ja glögiä!" Pukki päätti tyytyväisenä palaverin.

Jatkuu ...
Porotallien hallintorakennus

Petteri ja muita rekiporoja malttamattomina odottamassa Joulun matkaa!


sunnuntai 20. joulukuuta 2015

JOULUTARINA 5.osa - Talouskriisi saavuttaa Korvatunturin



Aiemmin tapahtunut:
Oli käyty läpi jo huonon talouden ensimmäiset vaikutukset Pukin pajan tuotantoon. Pukki oli antanut ohjeet, joilla tilannetta alettaisiin purkaa. Nipa oli jäänyt pohtimaan ulkomaailman työsuhdeasioita.

Muori oli aamulla viritellyt Glögikammariin, joka toimi Korvatunturin ylimpänä kokoustilana, kunnon tarjoilut. Suunnattoman harmaantuneen, tuppeen sahatuista lankuista valmistetun kokouspöydän keskelle oli kasattu mahtava määrä voileipiä, tuoreita pullia, useampi glögitermoskannu ja kivennäisvesipulloja.

Pukki oli yöllä tutkinut taloustontun raportteja ja pohtinut itsekseen ratkaisuja muuttuneeseen tilanteeseen. Hän oli lukenut lisää ulkomaailman lehtiä takan valossa ja tutkinut netistä maailman tilannetta. Niin! Ei pukki ollut jäänyt jälkeen tietotekniikan kehityksestä vaan ainoastaan uutisista.

Portaista kuului aamutuimaan töppösten tassutusta ja kutsuttujen tonttujen äänten sorinaa. Äänet kaikuivat vähitellen Glögikammarin etuhuoneessa ja ovelta kuului kolkutus. Pukki kutsui palaveriin saapuneet sisään.

”Istumaan, istumaan!” opasti Pukki johtoryhmäänsä. Eihän ryhmä varsinaisesti ollut mikään johtoryhmä, vaan joukko senioritonttuja, joiden kautta Pukki helpoiten saattoi panna asioita hoitumaan. Heillä oli hommien hoitamiseen parhaat eväät ja paljon kokemusta, sillä he olivat tontuista iältään vanhimmat. Tämä ryhmä oli elänyt eniten jouluja ja kokenut Pukin pajan toimintaa. Heistä jokainen oli tehnyt kaikkea samaa, mitä jokainen tonttu joutui Korvatunturilla tekemään. He olivat kokeneet kaikki työvaiheet ja olleet myös kentällä tarkkailutöissä.

”Kröhömm …” Pukki kakisteli kurkkuaan ja avasi palaverin mennen suoraan asiaan. ”Te kaikki olette saaneet eilen käsiinne Nipan raportit lahjojen tuotantotarpeesta ja tilauskannasta. Olen suunnattoman huolestunut tilanteesta, josta Nipa minua eilen informoi. Nyt voisi jokainen Teistä kertoa oman sektorinsa tilanteesta lyhyesti! Josko Kake-tonttu aloittaa kertomalla kentän tilanteesta!”

Kake Valpas, kenttätonttujen esimies, hyppäsi pystyyn ja siirtyi Glögikammarin nurkkaan pystytetyn joulukuusen luona olevan puhujatelineen taakse ja aloitti raporttinsa.

”Kenttätontujen raportit ovat olleet huolestuttavia jo jonkin aikaa. Tilanne alkoi heiketä jo viime vuonna. Nyt on ikkunoiden takaa ollut selvästi havaittavissa, että kotien rahatilanne on heikentynyt. Ihmisiä on paljon työttöminä ja joillain aloilla on ollut lakkoja ja yrityksiä on lopetettu talousvaikeuksien takia ja työttömiä on tullut lisää. Väki ei olisi ollut halukasta lakkoilemaan, mutta siellä on liittopamput pakottaneet siihen. Joukkovoimaa on kuulemma haettu, ja sitten firmat ovat joutuneet lopettamaan, kun raha ei riitä aina vaan nouseviin palkkoihin ja myynti laskee.” Kake raportoi kentän kuulumisia.

Ja hän jatkoi. ”Hyväntekeväisyysyhdistykset ovat onneksi jakaneet ruokaa työttömille ja köyhille eläkeläisille. Mutta jo tästä voi päätellä, että kodeissa ei riitä raha enää mihinkään ylimääräiseen. Sitten on alkanut virrata tavaraa Postin lakon päätyttyä mm. heidän pakettijakelun kautta joltain Alibabalta, Ellokselta, Zalandolta ja joiltain muiltakin. Ne on niitä uusia tavaranjakelijoita. Nekin syövät meidän voimakassuolaisella kirnuvoilla voideltua rieskaleipää. Onneksi kaupoissa on ruokaa halpuutettu ja se on helpottanut ihmisiä ja antanut hieman parempia odotuksia meillekin!” Kake päätti kentän raporttinsa.

”Eli kilpailua on ilmaantunut! Ja jotkut jääräpäiset pamput pitävät kiinni omista tuoleistaan sekoittaen ihmisten toimeentulon kun työpaikat ajetaan alta.” Pukki veti ongelmavyyhtiä yhteen. ”No mitäpä sanoo sitten Korvatunturin tavaranliikuttelija Lare-tonttu?”

”Kun olen tutkaillut logistiikkapuolen tilannetta, niin voin todeta, että meillä on toimitusvarastossa tilaa ja tavara saadaan liikkumaan rekeen ja reellä kun sen aika koittaa! Varastot ovat järjestyksessä ja porokanta on hyvässä kunnossa. Uusia poroja on koulutettu koko vuosi ja ne ovat valmiita joulun jakelumatkalle. Petteri teki hyvän työn esimerkillään. Porotarhan ylitonttu Kalle Kavio sai Petterin innostumaan ja siitähän ei tullut muuta kuin hyvää jälkeä! Poro se kouluttaa parhaiten poron! Ja meillä ei ole ollut toiminnan jarruongelmia, niin kuin ulkomaailmassa sen autoilijaliiton kanssa, joka sotkee kaikkien elämän! Eli logistiikassa on hommat meillä hoidossa ja värkit valmiina!” logistiikkatonttu Lare Lasti päätti raporttinsa.

”No sitähän minäkin! Kyllä porot hoitavat aina hommansa ja Korvatunturin varastot ja kuljetukset pelaavat tilanteessa kuin tilanteessa!” Pukki myhäili tyytyväisenä kun ainakin yksi iso asia on kunnossa ja valmiina joulun koitoksiin.

”Pidetäänpä pientä paussintynkää ja siemaistaan kupposet kuumaa glögiä! Ottakaahan Muorin tekemiä suolasiikarieskaleipiä! Ja onhan siinä joulutorttujakin jo ennakkomaistelussa! Jatketaan sitten hetken kuluttua tuotannon tilanteella! Mutta minäpä käväisen pikkuisen ensin puuteroimassa muhkeaa nenääni. Tällä iällä sitä joutuukin puuteroimaan jo turhan usein. Nautiskelkaa sillä aikaa oikein kunnolla pöydän antimista!”

Jatkuu …
Kuukkelilammen porotallin sisäänkäynti ja valpas vahtikoira Turre ovella.

torstai 17. joulukuuta 2015

JOULUTARINA 4.osa - Talouskriisi saavuttaa Korvatunturin



Aiemmin tapahtunut:
Taloustonttu sai lopultakin soperrellen selvitettyä Pukille yleistalouden huonoon jamaan johtaneita syitä.


”Kenttäraporttien, tilauskannan sekä lahjatoiveiden valossa on selvää, että oma tilauskantamme on rumasti kuvaten jopa melkoisesti romahtanut. Ei niinkään lasten kirjeiden pohjalta, mutta kenttätonttujen raporttien mukaan vanhempien haluttomuus, ja ehkä ennemminkin taloudellinen kyvyttömyys toiveiden toteuttamiseen, vaikuttaa voimakkaasti omaan tuotantotarpeeseemme. Näyttää uhkaavasti siltä, että joudumme tekemään jotain muutoksia tuotantolinjoillemme.” Nipa analysoi Pukille listoistaan, jotka hän oli saanut järjestykseen pitkän talouskatsauksensa aikana.

”Ei hel…, ei kun voihan Helmi-tontun toisenkin töppösen kautta! Miten tämä voi olla totta ja onko tilanteessa jotain tehtävissä?” hönkäisi Pukki kysymään kaavailuja Korvatunturin numeronikkarilta, Pukin pajan talousguru Nipalta.

”Olenhan minä hieman laskeskellut ja pohtinut ja analysoinut millä tästä voitaisiin jotenkin selvitä! Me laitoimme talouspajalla tietojärjestelmän laulamaan ja arvioimme numeroiden sekä ennusteiden valossa, että Pukin pajan eri osastoilla on pakko alentaa tuotantoa, ettei koko tulos romahda täysin tuonne tunturin varjoisalle eli miinuspuolelle. Tosin toimet eri osastoilla vaativat eri tasoisia supistuksia ja jossain voidaan hieman jopa lisätä kaasuakin linjoihin.” Nipa selitti laskelmiaan.

”No mitä ajatuksia sieltä bittimaailman tuotoksista putkahti sitten esiin?” kysäisi Pukki.

”Vaikuttaa siltä, että suurimmat supistukset pitäisi tehdä nukkepajoilla, puuautopajalla, suksipajalla ja vanhalla leikkikalupajalla. Lisäksi tilanne näyttää pahalta keittiökonepajalla. Leipäkoneet, paahtimet ja tavalliset kahvinkeittimet eivät herätä enää ihmisissä kiinnostusta. Saimme laskelmissa noille kaikille keskimäärin noin 30%:n supistamistarpeen tuotannolle. Harmillisinta on, että noilla pajoilla työskentelee merkittävin osa tontuista. Niissä tuotteissa kun on tuo käsityön osuus suurin. Hirvittää jo ajatuskin siitä, mitä liittoon kuuluvat tontut näistä supistuksista ajattelevat.”

”Kuulostaa hurjalta noin suuret supistukset! Meidän pitää varmaan järjestää palaveri Glögikammarissa ja kutsua sinne mukaan  TAK:n (Tonttujen Ammattiyhdistysten Keskusliitto) päällikkötontut. Mutta meidän pitää mitä pikimmin miettiä ensin omalla porukalla kokonaistilanne ja supistusten vaikutukset muihin pajoihin ja tontturyhmiin ennen kuin kutsutaan TAK keskusteluun mukaan. Laitahan kutsut tuotantotonttu Ripa Kätevälle, kenttätonttujen päällikölle Kake Valppaalle ja logistiikkatonttu Lare Lastille. Ja sano muorille, että varaa Glögikammariin meille viidelle kunnon palaverieväät! Meillä voi tuossa palaverissa tovi vierähtää!” Pukki latoi ohjeitaan ja Nipa kirjoitti sulkakynä sauhuten kaiken muistiin.

Saatuaan Pukin ohjeet talteen, ponkaisi Nipa pääpajan portaikkoon ja kohti omaa huonettaan. Nyt oli isot asiat kyseessä ja pelko hankaluuksista pajoilla suuri. Nipa muisteli, ettei koko parisataa vuotisen talousuransa aikana ollut törmännyt vastaavaan tilanteeseen. Ulkomaailman uutiset lakoista ja muista työtaistelutoimenpiteistä olivat vast'ikään lehdistä luettuna vielä tuoreessa muistissa.

"Mahtaakohan meillä täällä Korvatunturilla aiheutua samanlaisia rettelöitä kuin tuolla asiakasmaailmassa? Ja miten ne selvitetään, kun eihän meillä ole kuin yksi tavallaan työnantajapuolen edustaja, itse Joulupukki." Nipa pohti itsekseen. "Mutta eihän Pukki ole varsinaisesti työnantaja! Hänhän on meidän yli-isä, joka johtaa meitä ja huolehtii meidän satojen vuosien takaisten sukujen hyvinvoinnista. Ja eihän meiltä mitään ole koskaan puuttunut, eikä tule puuttumaankaan. Kellarikammioissahan on tallessa vuosisatojen kaikki tuotot ja niillähän eletään vaikka kuinka pitkään!" totesi taloustonttu itsekseen huojentuneena ja alkoi puuhata kutsuja huomisaamun palaveriin päällikkötontuille

Jatkuu ...

Tunturissa oli hiljaista!

tiistai 15. joulukuuta 2015

JOULUTARINA 3.osa - Talouskriisi saavuttaa Korvatunturin



Aiemmin tapahtunut:
Taloustonttukin oli jo huomannut yleisen taloustilanteen heikkenemisen. Pukki vaati selityksiä ja kunnollista raporttia tilanteesta.


Taloustonttu Nipa Nummero pudotti häkeltyneenä tilauslistansa lattialle. Ne levisivät pitkin Pukin kammarin liuskekivistä lattiaa ja osa leijaili jopa Pukin työpöydän alle. Hiki valui otsalta solkenaan Nipan uuden työnutun kauluksesta nutun sisään. Hän yritti rykäistä ikään kuin harhautukseksi samalla kun ampaisi lattialle kauhomaan pudonneita papereitaan.

”Tuota kun …” Nipan ääni sortui kohotessaan kimeänä falsettiin. Nipa yritti yskiä kurkkutorveaan auki entistä kiivaammin saadakseen ääneensä normaaliksi. ”Niin kun …!” kuului uusi kimeä aloitus. Ääni ei vieläkään toiminut!

Nipa kahmi käsiinsä viimeiset paperit lattialta ja vääntäytyi takaisin isoon vierastuoliin Pukin pöydän ääreen. Nutun alla flanellipaita tuntui jo pesurätiltä kaikesta hiestä, jota valui kaikista ihohuokosista. Mielessä pyörähti ajatus, että mitenhän tästä selvitään? Onneksi Pukilla ei ole ryhmysauva tullut tänään mukaan! Ehkäpä Pukin kiivastuminen ei pääse ilman sauvaa ainakaan fyysisiin sfääreihin saakka.

”No sekö ei juttu ala sujua? Otahan tuosta mukillinen Muorin mainiota kuumaa variksenmarjaglögiä, niin joskohan se yskä siitä hieman hellittäisi!” Pukki sanoi leppoisasti yrittäen keventää tunnelmaa ja kaataessaan sivupöydällä olleesta glögipannusta juomaa savimukiin. Hän ojensi mukin taloustontulle, joka nappasi sen käteensä kiitollisena myös hetken tuumaustauosta.

”Nyt on vuoden mittaan maailmantaloudessa tapahtunut … Suomeen ne ovat vaikuttaneet niin, että …  ja kun ammattiliitot eivät ole … sitten ihmisen ahneus ja haluttomuus ymmärtää isoa kuvaa on … ei ole halua osallistua talkoisiin … neuvottelut tilanteessa eivät ole … niin tässä ovat ne pääasialliset syyt huonoon yleiseen taloustilanteeseen.” Nipa esitti Pukille lähes kolme tuntia kestäneen talouskatsauksensa.

”No onpa, jopa on ja johan on sentään! Kautta tuuhean partani tuohan kuulostaa suorastaan isosti huolestuttavalta ja mitä kaikkea siitä voikaan seurata? Miten tuo kaikki on nyt sitten vaikuttanut pajan omaan tuotantoon ja mikä mahtaa olla joulun kohtalo?” kuului Pukin huolestunut kysymys.

Jatkuu …
Pajalla valot palavat joka osastolla ja lahjatuotanto jatkuu tietämättä tulevista muutoksista.