keskiviikko 24. helmikuuta 2021

Masentuneet kirjoitusvälineet ja sää

Kyllä on taas aikoihin eletty! Tai eletty ja eletty! Mitä elämää se oikein on, kun kaikki toimet keskittyvät akselille sänky-nojatuoli-wc-kahvinkeitin-jääkaappi? Ja kun syömisen osuus on suuri, niin sekin keskittyy paljolti tuotteisiin puuro, kahvi, voileipä, kahvi, leipä, leipä ja mustikkamehu. Missäkö on oikea ruoka? En viitsi mainita, kun se ei ole mikään nautintoaine vaan välttämätön pakko. Onhan se herkullista, mutta ei pärjää voileivälle. Tosimies elää ja kasvattaa vyötäröään leivällä. 

Noissa em. puuhissa ei juuri inspiraatiot ja tarinat kehity, saati siirry paperille. Kotitalouden kynät ja kirjoituslaitteet ovat siirtyneet horrostilaan käyttäjän tuijottaessa televisiota tai selatessaan some-uutisia iPadilta. Lyijy miettii, miten sitä pääsisi paperin pintaan naarmuiksi, joita kirjoitukseksi kutsutaan ja näppäimet miettivät painallusten puuttumista. Home ja pöly peittävät luomisen välineiden pinnan.

Kynäilijän henkilökohtainen ulkoilman tarkkailukin tapahtuu pääasiallisesti tiedotusvälineiden kautta. Olo on vähän kuin entisessä itänaapurissa, kun kansa nautti etuuksista edusmiestensä kautta. Nyt ovat nousseet arvoon arvaamattomaan Anniina, Pekka, Anne, Liisa, Joonas, Kerttu ja Mette sekä muut. Ilman heitä ei tietäisi, millä kelillä meitä tänään siunataan?
 
Pihan tilanteeseen täytyykin todeta maailman muuttuneen melkoisesti. Ennen satoi lunta tupaan ja jäitä porstuaan. Nykyisin tuokin sanonta on saanut uusia ulottuvuuksia, kun nyt sataa vesi niin erilaisissa olomuodoissa, kuten vetenä, räntänä, jäähileinä, lumena ja rakeina. Pihat, kadut, kujat ja tiet ovat saaneet kiiltävän jääpeitteen, joka vaanii jokaista kulkijaa.
 
Jos hento ja herkkä vanhus sattuisi nyt astumaan ulko-ovesta pihalle, olisi suuri riski kastua, liukastua tai lumettua. Mutta onneksi talonmiesten ja huoltoyhtiöiden työtaakkaa keventämään on tilattu Saharasta hiekkaa. Se on leijaillut jääpinnoille eri puolilla eteläistä Suomea torjumaan liukkautta. Pelkästään tieto tuosta saattaa houkutella vanhustakin kokeilemaan pihan liukkautta. Ja olisihan sitä tehtävääkin, kuten mennä kopistelemaan auton pinnalta sentin jääkerrosta, jonka säänhaltija on huomaavaisesti asentanut herkkää maalipintaa suojaamaan.
 
Mutta nyt en jouda enempää, kun pitää kiirehtiä katsomaan kuudetta kertaa tv-uusintoja. Kun muistikin alkaa jo vähän tökkiä, niin on hienoa tarkistaa ohjelma aina vaan uudelleen. Sen voi onneksi tehdä illalla, puolenyön aikaan, aamuyöstä ja heti aamulla herättyään. Sitten voi vielä paikkailla iltapäivän ja alkuillan uusinnoilla. On se hienoa, että tv ottaa huomioon kertauksilla huonomuistiset vanhuksetkin. Tietää tarkkaan, mitä Puoli seiskassa tapahtui eilen tai miten Tökä vastaili Super-Jahdissa. Tietää ainakin hetken, mutta muistiin ne eivät enää jää!

Jos menette pihalle, olkaa varovaisia, sillä siellä on todella liukasta! Jaksaakaa, voikaa hyvin ja pysykää terveinä!
 
Kevät on tulossa, valo jo pilkistää!

 






maanantai 1. helmikuuta 2021

Esimerkkejä sanalle ODOTTAA

Se on aika veikeä sana tuo ODOTTAA! Sillä on merkityksiä ja taustoja vaikka mitä. On ikävää, on hyvää, on odotettua, on kaivattua, on pelättyä, on vastenmielistä, on haluttua, on vaikka siis mitä. Ja ihminenhän odottaa jotain kaiken aikaa. Käyn seuraavassa läpi muutamia odotuksen esimerkkikuvauksia, joista useimmat perustuvat omiin kokemuksiini. Laitan jutun yhteyteen pari kesäkuvaa aivan kiusaksi vaan!

Kuvassa pieni tiiseri eli kiusakuva Savonlinnan satamasta

 ENNEN odotettiin mm.

- kaupunkiin kulkevaa linja-autoa maitolaiturilla istuskellen ja voileipiä mutustaen. Eväät oli aina loppu ennen auton tuloa.

- junaa pahvisen kapsäkin kanssa asemalaiturilla ja samalla pälyiltiin varovasti muita odottajia

- nenä kiinni radion kaiuttimessa Markus-sedän lastentuntia, Baskervillen koira-kuunnelman alkamista, tai milloin Pentti Nikulan vuoro on hypätä seivästä ja tuleekohan taas uusi maailmanennätys

- tien penkalla, milloin kylän lähes ainoa henkilöauto, Lindholmin taksi-Kaiser ajaa tie pöllyten ohi

- milloin posti tuo uuden Tex Willerin tai  Korakin ja äidille Nyyrikin

- kuka lähtisi pimeässä kaveriksi iltatarpeille pihan perälle  

- iltaisin milloin isä sytyttää Petromaksiin valon ja toivottiin, ettei siitä palaisi taas sukka, koska sitä seuraa paljon tuhmia sanoja ja ärtymystä

- naapureiden heräämistä aamuisin, että pääsee seuraamaan milloin ajokoira Rekku saa pentuja

- uistinta koskella heitellessä, tuleeko poliisi sakottamaan kielletyllä paikalla kalastamisesta 

- että isä saa vaihdettua perämoottorin potkuriin uuden sokkatapin, kun entinen katkesi kiveen ajaessa

- kylän kioskin luona, milloin tippaukot alkavat laulaa sota-ajan lauluja ja puhumaan rumia

- kotiin palatessa, että huomaavatko, että käytiin kaveriporukalla sillan alla tupakilla ja tuleekohan siitä selkäsauna. Kyllä molempiin odotuksiin!

- retkeilymajan yhteistuvassa, milloin naapuripetien helsinkiläisporukka on käynyt vessassa, että uskaltaa mennä sinne huoletta. Puhuivatkin niin leuhkasti omituisilla sanoilla, että en edes kaikkea ymmärtänyt!

- nuorisoseurantalon tansseissa rohkeudenpuuskaa, että uskaltaa hakea jotain tyttöä tanssiin. Ei tullut yleensä puuskaa!

- kunnanmestaruuskilpailuissa omaa hyppyvuoroa seiväs- ja korkeushypyssä. Molempiin kerkisin ja molemmista tuli mestaruudet.

- pesäpallopelissä, laittavatko minut taas sieppariksi vai pääsenkö koppariksi. Yleensä sieppariksi ja se kävi monesti kipeää.

- sorsametsällä iltalennon alkamista. Ja kyllä alkoi rantaniityillä aina!

- telkkarin tultua ruudusta lumisadetta tuijottaen, milloin siinä vilahtaisi jotain selvästi tunnistettavaa. Ei ollut vielä meillä Suomen lähetyksiä, Ruotsista katsottiin Musta ori Furyä, mutta ei nähty koko hevosta, sadetta vaan.

- koulun loppumista aina päivisin, viikoittain ja lukukausittain. Vanhemmat odottivat menestystä, ei oikein tullut, muut asiat kiinnostivat enemmän.

- ja olihan sitä paljon muutakin odottamista.

 

NYKYÄÄN sitten odotetaan...

- milloin se korona loppuu meidän kylillä, Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

- milloin päästään kapakkaan tai no ei kaikki odota! Minä en odota, kun en käy muutenkaan. Hullut kouhakkeet eivät myöskään odota, vaan menevät sinne tartuttamaan tauteja tai hakemaan niitä, vaikka se ei ole edes sallittua. Tuosta minä oikein kiehun, ja haluaisin tehdä heille vaikka mitä lain mukaan kiellettyä! Mutta miten voivatkin olla ihmiset noin tyhmiä ja piittaamattomia?

- että alkaisi uusia tv-sarjoja ja tulisi uusia elokuvia, kun jo ainakin kymmeneen kertaan nähdyt alkavat kyllästyttää jo. Laineen Tuntematonta sotilasta ei lasketa edellisiin eikä Kummeleita!

- että teatterit ja näyttelyt ja tapahtumat alkaisivat taas. Olen suurkuluttaja, sillä käyn teatterissa lähes kerran kymmenessä vuodessa ja näyttelyissä en aivan niin usein, paitsi maatalousnäyttelyissä kävin usein aikoinaan työn puolesta. Messuilla kyllä käyn, esim. matkamessuilla vaikka en edes kerää esitteitä.

- että bensan ja dieselin hinnat laskisivat, paitsi minä en odota, sillä ajan sähköllä. Siihen liittyen odotan kuitenkin, että sähkönsiirtohinnat laskisivat ja teholatauspisteitä perustettaisiin nopeasti lisää.

- pääsisi vielä joskus matkustamaan muuallekin kuin lähikauppaan, jos sitä vielä kerran jaksaisi

- kevättä ja kesää, että saisi vähentää vaatteita

- että pääsisi mökille askarteluhommiin, sillä työkalutkin tykkää, kun niitä käytetään

- oikeille työpaikoille pääsyä työkavereiden luo. Ne yhteiset kahvihetket ja rupattelut virkistävät niin kummasti. Tosin eläkkeellä ei ole enää työkavereita ja kahvitaukoja, on vaan vaivavarttihetkiä.

- mutta onhan niitä paljon muitakin odotettavia asioita, joiden toteutumista jarruttaa tuo paha koro-alkuinen juttu

 

NYT KUITENKIN ODOTETAAN KAIKKEIN KIIVAIMMIN ROKOTTEIDEN SAAMISTA!

Malttakaa vielä tovi ja pysytelkää turvallisella etäisyydellä muista, käyttäkää kasvosuojia, peskää käsiä, välttäkää ihmisjoukkoja ja pitäkää itsenne sekä muut lähellänne terveinä!


Kyllä Lappi on aina Lappi, kesälläkin!