Muistatko, kun...

 Tein tässä muuanna päivänä päätöksen, että alan kokopäivävanhaksi. Ajattelin, että harmaahapsiseniorin virka istuisi olemukseeni kuin nenä puoliksi silmien alle ja suun yläpuolelle. Henkinen valmiuteni myös tukee saamattomaksi muuttuneen olemukseni arkisia rutiineja. 

Tuon päätöksen perusteina olivat mm. suorastaan älyttömästi heikentynyt kuntoni (osallistuminen piirikunnallisiin urheilukilpailuihin ei kiehdo enää), suunnaton vastenmielisyys fyysistä liikuntaa kohtaan (liikkuminen nykyisin mieluiten autolla), rajusti lisääntynyt parrankasvu (noin 55 vuotta liian myöhään ajatellen muiden tahojen miellyttämistä), tökkivä muisti (unohdin yhden tärkeän merkkipäivän), kuulon ja silmien toimintaan ilmaantuneet negatiiviset muutokset (puolison komentojen huomiotta jättäminen sekä vaarallinen kompurointi), jatkuvasti kasvava lääkkeiden määrä (ei riittäisi enää yksi lääkekaappi), jne. 

Mielestäni jo edellä luettelluilla perusteilla on oikeutettu vapautumaan kaikesta tekemisestä ja lepäilemään päivät sohvalla telkkaria katsellen. En mielelläni kirjoita näkyviin itselleni luontaista laiskuutta.

No tuo uusi asento elämässä herätti menneisyyden "haamuja" mieleeni. Mieleen tuli kysymyksiä myös teille muille senioriseuraajilleni,

Muistatko, kun...

- maito haettiin hinkillä, pänikällä tai tonkalla maatalosta, eikä maito ollut kevyttä, laktoositonta, rasvatonta tai pastöroitua, ja kerma oli mukana

- voiköntsä oli voipaperissa tai liinassa

- kylmäruuat säilytettiin kellarissa eteisen tai keittiön lattian alla tai pihan perällä maakellarissa, eikä ollut pakastekaappeja tai -arkkuja  

- ei ollut sähköjä, ei tarvittu latureita, kun ei ollut mitä ladata 

- kielellä tai sanonko millä (tai en sano) piti kokeilla paimenpojan langassa kulkevaa pariston tehoa (tämä oli jo vähän uudempana aikana)

- televisioa ei ollut ja jos oli radio, niin sekin oli kidekone, johon sai koskea vain aikuiset

- saunaan mentiin kynttilän tai öljylyhdyn kanssa ja sauna oli pääosin musta sisältä

- vesi haettiin vinttikaivosta ja kaivoveden laadun mittarina toimi sammakko kaivossa

- oma possu tai lehmä asui pihan perässä pienessä kömmänässä eli navetassa

- käytiin tarpeilla ulkohuussissa ja sitten tapeltiin kuka pääsee (ehkä oikea verbi oli jokin muu?) tyhjentämään huussin alusta

- kylässä oli yksi auto, jota juostiin tienreunaan katsomaan, kun se oli liikkeellä?

Olisihan asioita muisteltavaksi ollut pari muutakin, mutta ei makeaa mahan täydeltä. Mutta oli ne hienoja aikoja - vai oliko? Olisiko nyt jokin asia paremmin? Tiedä häntä? Mikähän tuokin sanonta tarkoittaa, mikä häntä, kenen häntä, vai onko se joku hän?

Voi olla ehkä parempi, että lopetan tällä kertaa, että ehdin katsomaan telkkarissa kohta alkavaa ikivanhaa suomalaista elokuvaa ja muistelemaan!

Muistatko, kun aidatkin oli pelkkiä riukuaitoja?

Muistatteko kun ...?

Jutkahti tuossa yht'äkkiä mieleen, että mahdatteko vielä muistaa kun ...

- viinakauppaan piti olla viinakortti
- viinakaupassa ei rupateltu viineistä
- ravintoloiden ovella oli portsari
- ravintolaan piti olla miehillä solmio eli kravatti
- ravintolassa ei saanut paukkua ilman ruuan tilaamista
- tyttökaverin kanssa ei saanut asua yhdessä ilman vihkimistä, susiparina
- hotellissa ei päässyt samaan huoneeseen kuin vihityn puolison kanssa
- puhelin käynnistettiin kammesta
- puhelu piti tilata keskuksesta
- kaupungissa puhelua varten piti etsiä puhelinkoppi
- sanomalehdet olivat paperisia
- naisten lehdet olivat Nyyrikkejä tai Perjantaita
- miesten lehdet olivat Jalluja ja Kalleja
- lasten lehdet olivat Pecos Billejä tai Tex Willereitä
- kaupat ostivat jätepaperia ja eläinten vuotia (=nahkoja)
- elämää valvoi kylän poliisi
- tiet olivat soraa, mäkiä ja mutkia
- kaupasta ei saanut autoja
- kupla-Volkkarin suuntaviitta oli oikea vinkkari, joka nousi ovipilarista
- talvella kupla-Volkkarilla ajaessa tietä piti katsoa tuulilasin vasemman alakulman aukosta
- lentokoneet olivat Aeron
- juopot automiehet kävivät kuokkimassa Seutulaan lentokenttää
- junat olivat höyryjunia ja sytyttivät kesäisin metsäpaloja
- heinät kuivattiin seipäillä
- taloja rakennettiin talkoilla
- vaarin polkupyörä oli Jaguaari
- vaarin Jaguaaria ajettiin tangon välistä
- hammaslääkäri polki jalalla poraan kierroksia
- koulussa rokotettiin luokan edessä opettajan pöydän takana
- sängyt olivat hetekoita ja äänekkäitä
- seinällä oli ryijy ja Suojelusenkeli-taulu
- valo tehtiin Hasakilla tai öljylyhdyllä
- kotona ei ollut sähköä
- ei ollut radioa eikä telkkaria
- kouluissa oli liitutaulu
- taululiitua ei saanut syödä
- kouluun vietiin omat leivät ja maitopullo villasukassa
- ei tykätty koulun ohravellistä
- kouluun mentiin kävelemällä tai hiihtämällä
- syksyllä poimittiin koululle puolukoita
- pihalla leikittiin käpylehmillä
- juoksulähtötelineet olivat kuopat maassa
- keihästä heitettiin puukepillä
- kuulaa työnnettiin kivellä
- apteekissa käytettiin miinuskirjaa
- kauppaan tarvittiin ostokuponkeja
- kauppias muisti kaikki hinnat
- tavarat ostettiin tiskin yli
- tavaraa ostettiin tiskin alta
- maito haettiin maalaistalosta
- leipä leivottiin itse leivinuunissa
- äiti ompeli ja neuloi vaatteet
- käveltiin yhdessä maaotteluja Ruotsia vastaan
- pelattiin pihoilla kymmentä tikkua
- kaupassa punnittiin jauhot ja sokerit irtolaareista pussiin
- valmispakkauksia ei kaupoissa juurikaan ollut
- sokeri louhittiin paperinyssäkkään topasta
- kahvi jauhettiin myllyllä kaupassa
- kaupan maito mitattiin isosta tonkasta omaan pänikkään (=astiaan)
- karkit olivat voipaperiin käärittyjä tikkunekkuja
- ei ollut itsepalvelukauppoja
- avaruus oli puhdas, siellä ei ollut ihmisen lähettämiä laitteita
- kesät oli kesiä ja talvet talvia
- aina leikittiin tai pelattiin jotakin
- rahat oli markkoja
- kaupassa käytettiin vastakirjoja
- ei ollut tietokoneita
- tieto oli tietosanakirjasarjoissa
- Pikku Jättiläinen oli lähes paras tietolähde
- Hertta-sarja oli myös hyvä tietolähde
- jne.

Tuossa nyt oli muutamia päällimmäisiä muistoja lapsuuden ja nuoruuden ajoilta. Joku nuori voisi todeta, että olipa rankkaa! Oliko? No eipä ollut, kun ei tiennyt paremmasta, eikä parempaa ollut vielä keksitty tai saatavilla.

Noilla muistoilla menneestä on oma suuri merkityksensä ihmisen arvomaailman, ajattelun ja käyttäytymisen pohjana. Ilman mennyttä, ei olisi tulevaisuutta. Vai miten se joku hieno sanonta meneekään? Siis oliko ennen paremmin? Eipä sitä tiennyt tuolloin muusta, joten oli se aika hyvin.

Nykyisyys on kuitenkin tavallaan paljon helpompaa, ainakin fyysisesti. Tiedon nopea kulkukin on hyvä, mutta rassaa sitten enemmän henkistä puolta. Nykypäivän ihmisen osattava suhtautua maailmaan eri tavalla.

Hyvä tämä on näinkin, kunhan vaan osataan nauttia ja olla valittamatta!