/>/> VANHUS STADISSA: Hallitus
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hallitus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hallitus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 21. huhtikuuta 2023

Elämä on nykyään yhtä jännitystä!

 Olen alkanut huolestua! Mistäkö? No tästä nykyisestä menosta. Tämä ei ole kohta kenellekään mukavaa ja terveellistä, saati sitten sydäntautiselle. Sitä paitsi vanhuksella ei saisi olla kuin yksi huoli kerrallaan ajatuksissaan. Senkin olisi syytä olla huoli-asennossa vain osapäiväisesti, sitä pitäisi jäädä riittävästi aikaa levolle ja palautumisellekin. Ennen sitä riehuttiin 2-3 kertaa viikossa kuntosalilla ja 3-4 kertaa lenkillä. Nyt on hyvä, jos jaksaa edes ajatella liikuntaa kerran päivässä ja sen jälkeen katsoa taas telkkaria muutaman tunnin. Kävelylle saa ainoastaan läheisen julmat uhkaukset.

Seuraavaksi luettelomainen selvitys nykymenosta. Enkä tarkoita taloutta, vaikkakin se meno tullee kasvamaan noitten seurauksena.

Eka meno - hallitus

Se on jollakulla aika orpo-olo, kun yrittää pusata kasaan hallintoelintä. Päivittäin uutisissa vilahtelee monenlaiset värit, sininen-vielä sinisempi-keltainen-vihreä-punainen-umpipunainen-raamatunruskea ja monet muut värinsävyt mukana Hjalliksen purjeen valkoinen. Kaikki on kaikkia ja kaikkea vastaan sekä jonkun muille sopimattoman puolesta. Asioiden korjaaminen ei passaa kenellekään, rahaa pitäisi jakaa edelleen holtittomasti. Nyt on ongelmana ilmasto ja kasvatus/koulutus. Ja kuka paikkaa asfaltit? Ja hoitaa meitä?

Syynä ongelmiin ovat olleet aikaa sitten menneet, juuri lopettaneet ja kohta tulevat hallintoelimet. Saa nähdä tuleeko meitä kukaan hallitsemaan vai jatkuuko entinen villi bailameno?

Toka meno - terveydenhoito

Missä viipyy puheet ja keskustelu meistä vanhuksista ja sairaista. Ei ulkomaakaan ehdi hoitaa kaikkien suomalaisten tauteja saati meidän vanhusten. Se muuan punatukkatyttö sotki hoitoihmisten ajatukset ja itsetunnon sekä sai porukan uskomaan olevansa poljettua ammattikuntaa. Aivot tuli pestyksi niin, että arvostetun ammatin henki katosi ja porukka katosi työpaikoiltaan muihin hommiin. Nyt sairaitten pitää lähteä ulkomaille etsimään apua. Olen todella pahoillani sen mukavan, pätevän ammattiryhmän puolesta, joka luulee punapään höynäyttämänä, ettei heitä arvosteta. Leikkaussalien hevijuuserina en ole tavannut kuin hienoja, mukavia, ammattitaitoisia hoitoalan ihmisiä. Rispektiä heille, kaipaan teitä!

Terveyskeskusten takaisinsoittopyyntökin on homehtunut käsite, jossa takaisin-osa ei enää toimi. Ei ole kuka soittaisi, vaikka joskus Anna Hanski lauloi "mikset sä soita?" Sitä täälläkin ihmetellään! Oli Anna paljon aikaansa edellä. Tiesi näistä puhelinongelmista jo etukäteen.

Mitenköhän on loppuvuonna uusien terveysalueiden talouden laita? Heti alussa on ollut ongelmia rahan riittävyyden kanssa. Ja jos nykyinen huono toimivuus ei ole nykyvaroin korjattavissa, miten sitten jatkossa? Meille ei taida käydä hyvin? Tässä joutuu pian alkamaan taas kokopäiväterveeksi.

Kolmas meno - narkkarit

Tarina kertoo, että narkkarit ovat pääsemässä niskan päälle, kun edustelukuntaan on jätetty heidän aloitteensa pikkusormen antamisesta pahalle. Se tarkoittaa, että niitä on yli 50.000 ja pimeän pössyt päälle. Jos tuo homma menee läpi on jauhojengi vauhdissa ja onnessaan, kunnes terveys lopulta pettää.

Tavallinen tervehenkinen kansalainen, saati vanhus, jää pian pöllypilvien ja jauhopussien jalkoihin. Pössyttelijät valtaavat silmät päässä seisoen maat ja mannut. Eikö nuo valkoposkihanhet riittäneet? Päätöksentekijä kuvittelee, että siten saadaan narkkarit kuriin ja hallintaan, mutta ei homma taida toimia noin. Ikäviä kokemuksia kun löytyy naapurimaista kunhan vaan kysäisee. 

Mutta se on ollut helppoa silmät seisoen pössypilven keskellä allekirjoittaa aloite. Ja nyt odotellaan päätöstä alppivalojen alla, kastelukannu kädessä oman viljelmän äärellä. Ehdottaisin, että ei anneta lupaa ja kiristetään rajusti rangaistuksia. 

Neljäs meno - Ukrainan sota

Se on vaan harmi, että toissa vuonna James Bondkin kuoli. Hänelle olisi ollut keikka isossa naapurissa, siellä on yksi kiukkuinen ukko, jota pitäisi puhutella kovin sanoin. Jos joku ymmärtää sen ukon toimia, voisi selvittää meille tavallisille tassukoille perusteet lasten ja siviilien tappamiselle sekä asutuskeskusten ja sairaaloiden tuhoamiselle. Hämmästyttävää on, että homma saa jatkua jo toista vuotta ilman suurempaa kritiikkiä. Ja vieläpä suklaa ja viina länsimaista virtaa rajojen läpi piittaamatta vientikielloista. 

Valitettavasti tähän ei voi kirjoittaa ehdotuksia hillitsemistoimista, mutta voi vain toivoa ukrainalaisten jaksamista ja menestymistä.

Viides meno - taudit

Koronat, flunssat, pöly, ja uudet ulkomailla keksityt taudit uhkaavat meitä ja muita. Rokotuksia on otettu ja melkoinen osa suomalaisista on selvinnytkin niillä kohtalaisen hyvin taudeista. 

Odotellessa uusia pandemioita, on kärsitty entero- ja muista vatsatautiviruksista. Siitähän ovat wc-paperin valmistajat olleet hyvinkin tyytyväisiä. Samoin on havaittu alushousujen yllättävää lisämenekkiä niitä myyvissä liikkeissä. Käväisin itsekin hankkimassa uudet kalsongit. On noista erilaisista taudeista joillekin tahoille hyötyäkin.

Kuudes meno - säät

Kyllä en vaihtaisi Suomen moninaisia kelejä maailman jatkuvaan auringonpaisteeseen tai muihun kuukaudesta toiseen samanlaisena pysyviin keleihin. Vaikka välillä tulee vettä, lunta, räntää, rakeita, tuulee tukan päästä ja hampaat suusta, katupöly menee pään läpi korvasta toiseen, nenä valuu kuin muinoin Vuoksenvirta, silmät muurautuvat sakeasta ilmasta umpeen, en todellakaan vaihtaisi. 

Pienehkö ongelma on joskus ulos lähtiessä, kun ikkunasta katsot olevan hienon kelin ja portaalle päästessä sataa rakeita. Ei auta kuin käydä vaihtamassa shortsit pitkiin housuihin ja toppatakki päälle, ja sitten menoksi uudelleen. Nyt on sitten Poudan Pekka luvannut räntä- ja lumisateita keskelle kauneimman kevätsään. Miten siihenkin nyt asennoituisi? Tulkoon mitä tulee, täällä ollaan ellei olla jonottamassa terveyskeskuksessa!

Vanhaa sanontaa plagioiden "ei viittä ilman kuudetta", vai miten ne luvut taas menivätkään? Eiköhän nuo vanhat viisaudet sovellu kuitenkin myös nykypäivään, määrä vaan meinaa kasvaa. 

Kyllä taas helpotti, kun pitkän tovin jälkeen pääsin purkamaan tuskiani. Oli sitä kertynytkin! Jouduin korjaamaan sekalaista tekstiäni raskaalla kädellä, sillä monessa kohdassa tuolla edellä, meinasi hepo karata aitauksesta ja seurata kovaa tekstiä. Niistä olisi ollut varmasti jälkiseuraumuksia hauraalle vanhukselle. Jätin seuraaviin, joskus ilmestyviin, postauksiin aiheiksi vielä autokaaharit, tiestön kunnon, eri puolueiden omituiset kannat, kadulla istuskelevat mielenosoittelijat ja muutamat muut merkittävät aiheet. Kunhan kerään sappimehua, palaan taas asiaan.

Huolimatta alun kommenteistani liikuntaa koskien, alkakaa nyt tosissaan ulkoilla, kun kelit ovat suorastaan loistavat! Se tarvii vanha ja nuorikin hyvää kuntoa. Kyllä minäkin ulkoilen puheistani huolimatta, jopa melko usein. Aurinkoa kevääseenne! Tuo kuvan laskeva aurinko palasi seuraavana päivänä entistä ehompana. Eli ei ollut toivo mennyttä!

Pääsiäisenä oli tämmöistä


keskiviikko 30. joulukuuta 2020

Vuosi 2021 - mitä odotettavissa?

Jos vastaan itse ensiksi yhteen oleellisimpaan kohtaan, niin toivon heti oppivani kirjoittamaan vuosiluvun oikein. Siis viimeinen numero on jatkossa 1 eikä 0. Usein olen saanut vuosiluvun oikein jo lähes maaliskuun loppuun mennessä. Harjoittelen nyt: 2021, 2021, 2020, eikun 2021! Siinähän se alkaa vähitellen sujumaan. 

Olen aina pyrkinyt välttämään poliittisia ja puolueisiin kohdistuvia kannanottoja. Niin pyrin tässäkin puremaan hampaita ja hiki otsalla kihoten pidättelemään. Jossain kohtaa saatan poiketa hieman periaatteistani. 

Mitään maata mullistavia, laajempia ennusteita en voi esittää, sillä minua on kielletty paljastamasta tietojani! Olen pahoillani, jos en voi siis yllättää! Itseäni koskevat ennusteeni eivät juurikaan yllätä ketään, etenkään heitä, jotka tuntevat minut hieman paremmin. Sorry! Ei vanha koira, eikä edes ukko, opi uusia temppuja!

Kansainvälinen ennuste

USA opettelee uuteen, yhteistyökykyisempään toimintaan maailmalla neljän vuoden kaaoksen jälkeen. Tuo ei ole edes ennuste vaan tosiasia. Trumppi häärii julkisuudessa villiten ja kiihottaen kannattajiaan. Brexitin vaikutukset hämmentävät Britanniassa ja myös EU:ssa. Katumus päätöksestä valtaa Britanniassa vähitellen alaa. Irtaantuuko jokin alue ja hakee liittymistä EU:iin? Kiinan talous alkaa elpyä. Lähi-idässä kuohuu edelleen. Pako Afrikasta Eurooppaan kiihtyy entisestään.

Suomen tilanne

Nykyisen hallituksen toiminta keskittyy vielä alkuvuonna koronataisteluun. Vuoden alkupuoliskolla tullaan kokemaan ennennäkemätön konkurssiaalto pienyritysten kohdalla. Pahiten se koskettaa ravintola- ja matkailualaa. Suomen taloudellista kehitystä estää edelleen hallituksen yhä enemmän vasemmalle kääntyvä politiikka. Valtion velkaantuminen ei tule valitettavasti pysähtymään. Suuryritysten siirtyminen ulkomaalaisten käsiin jatkuu. Tyytymättömyys hallitukseen tulee lisääntymään.

Terveysala

Koronan tukahduttaminen maailmalla sekä kotimaassa kestää vielä ainakin vuoden. Terveydenhuollossa työskentelevät ovat edelleen lujilla. Rokotuksilla saadaan hidastettua taudin lisääntymistä, mutta piittaamattomuus suojatoimiin jarruttaa taudin taltuttamista. Viruksen uusia, agressiivisia muunnoksia saadaan kokea vielä vuoden aikana. Pandemian uuden nousun estäminen edellyttää tiukkoja ohjeita, määräyksiä ja rajoituksia kansalle. Korona rajoittaa vielä monen vuoden ajan ulkomaanmatkailua. Sote-toiminnasta kiistellään edelleen, eikä siihen tule vieläkään kunnollista ratkaisua.

Stadin vanhuksen vuosi 2021

Henkilökohtaisiin hankkeisiini kuuluvat edelleen ukulelen soittoharjoitukset naapureiden kiusaksi, paineet kirjoittaa hölmöjä juttuja, sukututkimuksen jatkaminen vanhoja käsialoja tulkiten, kunnon ylläpitäminen vastahankaisella asenteella ja mieluisa mökkeily. Sosiaalisen kanssakäymisen rajoitteet, matkustusrajoitukset sekä henkilökohtainen saamattomuus tukahduttavat vahvasti elämää. Aika kuluu enimmäkseen koronaa pakoillen kävelypoluilla ja kotona sohvalla. Tavoitteena on kirjoittaa kirja julkaistavaksi (Ei onnistu! kirj.huom.) sekä oman elämän muistoja talteen (Tuolla muistillako muka? kirj.huom.). Osallistuminen Enterin opastustoimintaan ei toteudu ainakaan alkuvuoden aikana. 

Yhteenveto

Koronan hämmentäessä maailmaa, ei tilanne tule mahdottomasti parantumaan juuri millään rintamalla. Suurimpia muutoksia ja odotuksia kohdistuu USAan ja Brexitiin. Kotimaan kohtaloon tulee vaikuttamaan hallituksen suhtautuminen yritystoimintaan ja valtion lisävelkaantumisen torjuntaan. Omalla kohdalla mikään ei juuri muutu, vaan sama laiskuus ja saamattomuus vaikuttavat entistäkin painokkaampina.

Toivottavasti ihmiset malttavat uskoa ja totella koronan pysäyttämiseen liittyviä ohjeita niiden aiheuttamista hankaluuksista huolimatta.

Kaikesta huolimatta jokaiselle Hyvää ja Tervettä Vuotta 2021!

Photo by Isabella and Louisa Fischer on Unsplash   

PS. Ei ole ongelmatilannetta, jossa eivät halaukset ja kuuma kaakao helpottaisi oloa!


tiistai 29. joulukuuta 2020

Miten meni vuoden 2020 ennusteeni?

Vuosi 2020 alkaa olla pulkassa, niinkuin ennen nuoruudessani oli tapana ilmaista. Kirjoitin 2019 joulukuussa omat arvioni tuolloin tulossa olevasta vuodesta. Aika fakiiri olisi pitänyt olla, jos aikoi tietää mitä oli tulossa! Ja huh, mitä me saimmekaan niskaamme!

Seuraavassa tuo tuolloisen ennusteen teksti punaisella kursiivilla. Väliin olen laittanut omat kommenttini toteutuneesta mustalla tekstillä, jossa värikin jo kuvastaa asiain toteutunutta luonnetta - synkkyyttä.

2020
Mitä sitten on odotettavissa?

Yksityisellä tasolla uskon, että kunto kohentuu, kirjoittamisen himo jatkuu, ukulelea en opi vieläkään soittamaan, kaikki lehteni luen edelleen iPadilla, telkkaria katson jatkuvasti, olen aina koukussa hyviin tv-sarjoihin, toistasataa lukematonta kirjaa iPadilla jäävät edelleen lukematta, pyöräilen Citypyörällä, käyn Enterissä opastamassa ainakin vähän, kävelen jatkuvasti jalkani kipeiksi (niihin ei kuntoilu tunnu auttavan), jne. 

Kunto ei juuri kohentunut, mutta säilyi onneksi liki entisellä tasolla. Siihen auttoivat Nordic Health Ruskeasuolla ja puusavotta mökillä. Kirjoittamisen himo säilyi, ei tuottanut tulosta. Ukulelea opin soittamaan hieman, mutta soitin lepäsi yli puoli vuotta saamattomuuteni alttarilla. Lukemiset ja tv menivät juuri ennustetulla tavalla (lähes ainoat toteutuneet). Pyöräily jäi vähemmälle. Suurin harmi oli Enterin opastusten pysähtyminen. Itse en opastanut tammi-helmikuuta lukuunottamatta ollenkaan. Syynä oli koronan vaikutus myös Enterin toimintaan. 

Yleisesti varmaan tulee uusia tv-sarjoja, samat elokuvat näytetään sadannen kerran, vanhat Tuntemattomat näytetään taas joulukuussa, jonnekin avataan uusi taidemuseo, Enterin opastuksissa kävijöiden määrä lisääntyy, uusia kännyköitä tulee, it-laitteiden päivitykset menevät pieleen, talous kiristyy, Nokian kurssi vaihtelee, valtiot uhittelevat toisilleen, jossain siirrellään joukkoja rajoille, yksi rakentelee ohjuksia lisää, muuan sähläri twiittailee entistä enemmän, yksi ostelee maailmalta yrityksiä, Tesla jyrää kaikki vanhat pörinäautot ja muut sähköparistoautot, jne.
En jaksa luetella enää, koska samanlaista se tulee olemaan kuin ennenkin. Toivon vaan, että tekemisissä olisi hieman enemmän järkeä kuin menneenä vuonna! Ihmiset saisivat oppia suvaitsevaisemmiksi ja oppia myös elämään toistensa kanssa! Ja vallasta uhittelut jätettäisiin sikseen, oli sitten kysymys valtioiden tai kansallisesta puolueiden välisestä toiminnasta! Oltaisiin vaan ystävällisiä ja auttavaisia kaikille! Ja muistettaisiin hymyillä! Ja kiittää! Ja sanoa, ole hyvä!

Tv:n ohjelmien kertaaminen sen kun lisääntyi. Nyt saatiin katsoa toistoja entisten kolmen sijaan ainakin viisi kertaa. Tuntematon sotilas tuli telkkarista, mutta uudenpana versiona. Enterin opastukset siirtyivät alkuvuonna verkkoon etäopastuksiksi ja opastuspisteet suljettiin, kunnes kesän jälkeen osa avattiin koronarajoitteisin toimin tehostettuna. Opastusten määrä väheni pakosti tarpeen kasvaessa suunnattomasti. Enterin nettisivujen (https://entersenior-fi.directo.fi/) ohjeet ja vinkit nousivat arvoon arvaamattomaan. 

Maaliskuussa voimalla iskenyt korona sotki pörssien toiminnan, osakkeiden arvot sekä lähes kaikki kansalliset ja valtiolliset toiminnot kaikkialla maailmalla. Ainoana säilyi ja kiihtyi yhden valtionpäämiehen twiittailu maailman yhteistyötä sotkemassa. Tesla kehittyi edelleen ja siirryin itsekin sähköautoilijaksi. Seurauksena oli kallis hankinta, mutta edulliset käyttökustannukset ja tulevaisuuden auto jo nyt kotona. Ihmisten yhteiselo katkesi kuin kananlento koronarajoitusten myötä. Nyt kuitenkin huomattiin toisten kanssaihmisten merkitys omalle elämiselle. Saattoipa jopa suvaitsevaisuus hieman lisääntyä.

Pitäisikö antaa jotain suurten linjojen ennustuksia? Brexit, Trump, Syyria, pörssikurssit, polttoaineiden hinnat, muuttoliike, Hongkong, luonnonmullistukset, Mars-lento, työehdot, eläkkeiden nousu ovat aiheita, joista tuskin mihinkään voidaan olla vuoden kuluttua tyytyväisiä. En uskalla edes yrittää lausua noista mitään. Olkoot, sittenhän se nähdään! Toivoisi vaan, että noidenkin osalta vuosi olisi parempi kuin 2019.

Oli hyvä, etten lausunut noista mitään yksityiskohtaisempaa. Kaikki nuo aiheet pyörivät koko vuoden keskusteluissa. Ehkä on syytä kuitenkin mainita se, että USA:n kansalaiset järjestivät omalta sekä maailman kannalta suurimman uhkan pois pelikentiltä, Trumpin. Tuo hieno asia toteutuu tammikuussa 2021, mutta jäänee elämään omaa elämäänsä ja yrittänee nostaa päätään vielä jossain vaiheessa.

Tuon ukulele-homman kanssa on paljon epävarmuutta ilmassa, sillä ilmoittauduin parin kuukauden soittokurssille. Toisaalta ennakkotapausten valossa, tuskin minä sielläkään opin mitään, sormet vaan kipeytyvät. Minusta piti aikoinaan tulla Toots Thielemans, Menuhin tai Svend Asmussen, Benny Goodman, Louis Amstrong, Vili Vesterinen, Stan Getz tai Arthur Rubinstein, mutta ei tullut. En vaan oppinut, sillä kaikki instrumentit ovat töpösormilleni liian vaikeita. Sormeni ovat luodut rassaamaan mopedia ja heittelemään kiviä kotijokeen (ja naapurin ikkunoihin). Tosin sain nuorena selkääni - sekä mopolla rälläämisestä että kivityksistä. Askartelupuuhissa minulle herkimmät sopivat työkalut ovat kirves, vasara ja puukkosaha. Pienemmät vehkeet eivät vaan pysy käsissäni.  

Ukulelekurssi keskeytyi, mutta soitto alkoi sujua tuossa huhtikuun tietämissä, kunnes piti lähteä koronaa pakoon mökille. Siellä soitin jäikin nurkkaan. Sormet todellakin kipeytyivät ja kovettuivat harjoitellessa. Sitten loppuvuotta kohden kaikki taito katosikin. Pitäisi, vahva paino sanalla pitäisi, taas aloittaa ukulele-harjoitukset!

Ja näistä ennustuksista vielä hieman! Tämä uunituore Suomen nuorhallitus tekee suomalaisten elämän mielenkiintoiseksi. Unohtuuko talouden merkitys sosiaalietuuksien kustannuksella? Kunhan eivät vaan jakaisi kaikkia valtion varoja sosiaalitarkoituksiin ja unohda mistä niitä varoja jatkossa kaivellaan. Pohjattomia pusseja ei ole kuin saduissa! Ja kuka töpösormi maksaa viulut, jos ei yritysmaailman toimintaedellytyksiä huomioida riittävästi? Toivottavasti tämä uudenpolven hallitus miettii ensisijaisesti Suomen etua eikä pelkästään puolueittensa etua. Minua kyllä vähän pelottaa - Suomen tulevaisuus ja ukulele-tunnit!

Nuorhallitus keskittyikin alkuvuonna sitten pelkästään koronan torjumiseen. Siitä voisi ehkä antaa lievästi kohtuullisen arvosanan, vaikka melkoisesti tehtiin torjuntavirheitäkin ja ne tuntuvat jatkuvan edelleenkin. Kontrollit rajoilla ei tunnu toimivan vieläkään. Valmistautuminen pandemian uuteen heräämiseen unohtui kokonaan. Koronatoimissa työnnettiin suomalaisia narulla, kun olisi pitänyt määrätä tiukasti. 

Koko kööriltä unohtui yhtenä isona asiana talouden kehittäminen ja suunnitelmien rakentaminen tulevaisuutta varten. Rahaa jaettiin ilman kontrollia ja työllisyydessä painopiste oli ikäihmisten "pakkotyöllistämisessä", samalla kun nuorison työttömyys lisääntyy. Lisäksi, kun nuorten lisääntynyt väkivallan torjuminen vaatisi uudenlaista ohjausta, ei siihen ole kohdistettu eväitä. 

Omakohtaisesti on vallinnut melkoinen pelko taudin tarttumisesta, pään kestämisestä, jaksamisesta, voimien hiipumisesta ja ylipäätään terveyden säilymisestä. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää, ellei mitään yllättävää tapahdu, niin säilyin hengissä tästä vuodesta ilman suurempia kolhuja. Ja se on oikeastaan hyvä näin! Jaksakaa tekin, uskotaan yhdessä rokotusten voimaan, kunhan niitä saadaan!

Photo by Immo Wegmann on Unsplash

 

tiistai 13. lokakuuta 2020

Mistä on kysymys ja kenen on vastuu?

Nyt, kun hallitus ja eduskunta painivat soten kanssa, olisi paikallaan antaa meikävanhukselle selityksiä! Pieni ihminen joutuu päivittäin miettimään harmaantuvassa päässään, mistä on kysymys, kun jatkuvasti tulee eteen ongelmia ja outoja tilanteita. Yritän seuraavassa avata noiden hetkien ja omituisuuksien luonnetta.

Kun aina väsyttää, mutta ei nukuta! Telkkaria katsoessa ei edes jännitys tai tähtien tanssit riitä pitämään tarkkaavaisuutta yllä koko aikaa. Silmät lupsahtelevat aika ajoin kiinni. Siinä jää moni laiton teko tai helman heilahdus näkemättä. Esim. quickstep on niin nopea tanssi, että jää suorituksesta yli puolet herkästi näkemättä noissa lupsahtelutilanteissa. Juoni katoaa ja joutuu lähipiiriltä kyselemään, mitä siinä oikein tapahtui, kun ”lepuutin” silmiäni?

Kun silmä ei tarkenna näkymää! Tämä ei taas liity yksinomaan telkkarin tuijottamiseen, vaan kaikkeen muuhunkin arkipäivän askareeseen, siis lupsahdusten ulkopuolella. Yrität tuijottaa ja tarkentaa näköä, siirtelet moniteholasien näkökenttää ylös ja alas, lähemmäs ja kauemmas, etkä saa selvää. Tuo ongelma tulee jonain päivänä vielä koskemaan nenään, kun lenkillä ei ajoissa näe lyhtypylvästä ja kävelee päin sitä.

Kun ei kuule kunnolla! Miksi ihmiset puhuvat aina liian hiljaa? Miksi sitä pitää kuiskia? Ja miksi televisioon on tehty liian vähän säätöä äänenvoimakkuudelle? En ymmärrä, kun siihen säätönappiin olisi tehtaalla ollut helppo laittaa kierroksia enemmänkin. Ei tarvitsisi katsoa lempisarjoja korva kaiuttimessa kiinni.

Kun parta kasvaa! Odotin tuota asiaa teini-iässä, turhaan. Silloin olisi tarvittu edes hentoisia haivenia, mutta niitä ei vaan tullut huolimatta leuan partavedellä valelusta ja isän partakoneella hinkkamisesta. Nyt ei olisi enää niin tarpeen koko parta, sillä sen tenho on jo hiipunut ja muinoinen tarve sille taaksejäänyt. Naama vaan ärtyy ja kärsii alituisesta hinkkaamisesta. Alan vähitellen kannattaa risupartoja. 

Kun tukka muuttaa väriään! Tuo on aivan liian myöhään tapahtuva elimistön toimi. Muutama kymmenen vuotta taaksepäin olisi harmaus ehkä pukenut vaatimatonta olemustani, mutta nyt ei auta enää poppakonstitkaan. Ja lisäksi hiukset tippuvat ja otsa pakenee takaraivoa kohti. Ei sekään ole edustavuusasteikon kärkipään asioita. Kyllä ei ole ohkainen, hiirenharmaanvaaleanruskean sekainen tukka muotia nykyään, olen ymmärtänyt partureiden säälivistä katseista. Alkaisiko kaljuksi Yul Brynneriksi?

Kun iho ja olemus muuttavat kuosiaan! Tosin eivät ole iho ja sisuksensa olleet valioluokkaa koskaan, mutta nyt on hommaan tullut uutta vauhtia. Ei hyvään suuntaan kuitenkaan! Pinta näyttää nykyisin tatuointistudion mallinukelta. Väriä, luomea ja näppyä on tarjolla vaikka minkälaista. Olisi luullut, että nuoruuden finnit ja muut ikävät jutut olisivat jääneet unhoon, mutta ei! Ei auta rasvat, voiteet eikä vaseliinit, vaikka kuinka uskoisit mainoksiin ja netin kertomuksiin. Vartalomallista ei kannata juuri puhuakaan, sillä sitä riittää enemmän ja enemmän päivä päivältä. Pyöreästä vaikuttaa tulevan hallitseva muoto.

Kun vesi aiheuttaa kiireen! Välillä on pakko pohtia, onko Ahti vai Näkki asettunut ihon alle, sillä toisinaan tulee valtava kiire? Pelkkä veden näkeminen, saati kuuleminen, aiheuttaa pikaisen tarpeen siirtyä lähimmän puskan tai nurkan taakse. Vuosi vuodelta on siirtymäaikaa vähemmän ja vähemmän. Aina ei edes ehdi, kun olisi pitänyt olla jo. Silloin on hyvä olla kotona riittävästi Omoa ja toimiva pesukone.

Kun seisominen tasaisella, saati veneessä ei enää onnistu! Vaikka eihän tuon pitäisi olla ongelma, kun veneessä seisomisesta varoitellaan muutenkin. Mutta toimi on pakollinen, jos on kokemassa kalastusvälinettä järvellä. Vene huojuu ja vapisee yhtä paljon kuin itse kalamieskin. Ennen ei tuommoista vaivaa ollut, sillä letkein lantein tuli heiluriliike kompensoitua huomaamatta. Tuota huojumista on alkanut esiintyä ja tasamaallakin. Ei tarvitse käydä anniskeluyrityksissäkään, saati pitkäripaisessa, siitä huolimatta kulkutie heiluu. Sängystä nouseminen heittää usein syleilemään lähintä kiinteää tukea. Siihen, miksi kaiteita on olemassa, lisääntyy ymmärrys kaiken aikaa.

Kun papu ei riitä lihaksessa! Kyllä oli rauta ennen kevyempää. Nuorena vedettiin ja nostettiin autoja kilpaa huoltoaseman baarin ikkunan edessä. Samalla toivottiin, että limsaa sisällä ryystävät tyttäret havainnoisivat kevyesti lihasvoimalla siirtyilevät ajoneuvot ja siirtäjät. Nyt ei nouse paikoilleen edes yksi autonrengas, kun kohta pitäisi vaihtaa talvirenkaat. Kyllä ei saisi tehdä autoista ja tavaroista raskaampia kuin ennen. Pitänee mennä kuntosalille, jos vaikka sieltä löytyisi ne kadonneet pavut.

Kun telkkarit ovat aivan liian monimutkaisia! Kyllä ei tarvinnut ennen askarrella telkkarin kaukosäätimen kanssa. Ei edes ollut kaukosäädintä, kun oli vain yksi tv-kanava, eikä muita tarvittukaan. Sitten lisäsivät kanavia, ensin yhden ja sitten toisen ja tuosta innostuneena lisäsivät niitä yltiöpäisesti pitkän liudan. Nyt niitten kanssa on ihmeissään, kun ei tiedä, mitä katsoa ja kaukosäätimessäkin on nappeja enemmän kuin lentokoneen ohjaamossa. Ja säätimiä on oltava käsillä melkoinen nippu, sillä muuten et pysy ajan tasalla.

Kun ei muista! Tuosta en muistanutkaan kirjoittaa tällä kertaa.

 

Miksiköhän kaikki ei ole kuin ennen? Miksi kaikkea pitää jatkuvasti muuttaa? Ja syksykin on tulossa!