Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2013.

Se oli ihminen tavaran perässä ruuhkalle asti!

Annoin eilen itselleni luvan pyöräillä aurinpaisteessa ja +6 C-asteen lämmössä Helsingin keskustaan. En ollut kylillä yksin. Kadut, jalkakäytävät ja kaupat oli valloittanut runsas määrä ihmiskuntaa. Porukka tuntui koostuvan kotimaisista ja itäisen rajamme takaisista kansalaisista. Keskustan kaduilla ja kaupoissa riitti ruuhkaa kuin Kaukoidän suurissa keskuksissa. Vajaan kahden metrin korkeudelle kadunpinnasta katukuilun ilmatilassa oli enemmän ihmislihaa kuin ilmaa. Siinä sai hentoinen vanhus puikkelehtia kieli keskellä suuta ja kädet reppua puristaen rystyset valkoisina. Piti pelätä kaikkea mahdollista, joista lehdet päivittäin valittaa ja varoittaa. Tosin vain aamulehdet koska iltapäivä- ja viikkolehdissä kirjoitetaan enimmäkseen seksistä ja parisuhteesta. No ei nekään huonoja aiheita ole, mutta kun en enää oikein muista mihin niitä käytetään. Hämärästi mielessä pyörii, että ensimmäinen oli jotain hikistä kuntoiluun liittyvää ja jälkimmäinen oli mielentila, joka viittasi nöyryyteen...

Televisio-ohjelmia riittää monelle silmälle!

Se on tehty ihmisen elämä nykyään vaikeaksi ja vaatii uudenlaista tapaa seurata maailmaa! Ei ole helppoa kun ei ehdi katsoa kaikkia äärimmäisen tärkeitä televisio-ohjelmia. Kun on tulleet takaisin kaikki JR:t ja muut ja Emmentaalerit ja Salaiset eläimet ja nekin senkun vaan jaksaa seikkailla. Ja poliisit ajaa ylinopeutta kaduilla vaikka missä päin maailmaa eri sarjoissa. On naispäälliköitä, on epärehellisiä poliiseja ja vaikka mitä ja kaikilla on kiire jonnekin. Ja taas on kohta parin kuukauden ajan kaikilla mainostauoilla näytetty maistiaispaloja tammikuussa alkavista jännittävistä, romanttisista, kiehtovista, koukuttavista ja vaikka jos mistä ohjelmista. Mitä tekee vanha ihminen kun ei ole kuin kaksi raihnaista silmää, naarmuiset silmälasit, joista on vielä sanka vääntynyt ja nokkatyynyt syö nokanvartta vereslihalle, kaihi kaihertaa, silmiä kuivaa tai ne valuvat vettä, ei sillain liikutettua vettä vaan perusvettä ja lisäksi tuoli on epämukava ja liian kaukana telkkarista, kahvitauk...

Se on ihminen paha eläin!

Kyllä en ole ollenkaan iloinen kun on taas tapahtunut niin paljon pahaa! Joulunpyhien jälkeen on uutiset ja lehdet olleet taas täynnä uutisia ihmiseläimen pahuudesta. Eri puolilla maata on riehuttu aseiden ja astaloiden kanssa. On aiheutettu harmia, ikävää ja hengenmenoa kanssaeläjille. Surua on syntynyt moniin pesueisiin ja lähipiireihin heille. Pitäisi varmaan heittää ilmoille kysymys, että ”mikä hitto näitä retaleita oikein riivaa?” Ja vastaus olisi varmaan runsaasti viinantuoksuinen. Miksi ihmisen pitää pyrkiä vahingoittamaan toista? Olemmeko me niin heikkoja itsetunnoltamme ja mitättömiä, että pitää tehdä pahaa jälkeä? Ja kuvitella vasta sitten, että sitä ollaan niin miestä ja kovaa! Jos minulla olisi valta niin antaisin konstaapeli Pampulle lisää konstaapelikavereita ja välineitä, joilla pääsisi kopistelemaan kovapäisille järkeä. Ottaisin myös kaikenlaiset aseet pois lukkojen taakse pois toheloilta ja viinan riivaamilta käyttäjiltä. Ja kai sitä viinapirulaisen saantiakin vois...

Kadonneen kunnon metsästys

Kyllä en ollut iloinen kun joulupyhien jälkeen housut puristivat! Se oli päässyt kinkku iskemään isolla kädellä. Kyseessä ei ollut kinkku, joista enää nykyään vain unelmoidaan ja joita kaduilla katseltiin nuorena. Kyseessä oli viikkoja sitten iloisena karsinassa juoksennelleen possun takapuoli ja sen uunissa käsitelty tulema. Vaikka kuinka olimme kotihengettären kanssa pelanneet laistoa kinkkuhankinnassa, niin lähipiirien hyvä varustautuminen pääsi iskemään pahaa aavistamattomaan vanhukseen. Kyllä oli läheiset ladanneet pöytään monenmoista kystä! Ja kyllä! Siinä oli vedenelävää ja maanelävää ja juurikastuotosta ja vihreetä ja monia muitakin värejä. Siinä oli heikkoluontoinen vanhempi ihminen puolustuskyvytön ja vanha aatami iski kun täytyi kynsin hampain pitää puolensa, ettei olisi jäänyt vähemmälle osalle. Ja yleensä taisin pärjätä, josta hävyttömästi viestittää tuo housunkaulus. No nyt on sahattava kepin kanssa lähi- ja kaukokadut, vintattava polku- ja kuntopyörällä ylt’...

Nyt pitäisi olla jo menossa!

Kyllä pitäisi riittää jo joulunajan velttoileminen! Pitäisi olla jo menossa eikä lueskella joutavia lokikirjoituksia. Se on kaupanpitäjä laittanut jo alennusta esille ja tarjolla saattaapi olla toinen toistaan edullisempaa ruoka-, vaate- ja muuta tavaraa. Se polttelee jo montaa ihmistä pankkikortti taskussa ja kaupanpitäjät on käyneet jo joulupäivän illasta lähtien helistelemässä piirongin päällä odottavia puotinsa avaimia. Ale-kyltit on tekstattu jo itsenäisyyspäivän tienoissa ja odotelleet ensimmäisen joulunjälkeisen arkiaamun ripustamistaan. Nyt on ukset auki ja tavarat tarjolla ja edullisesti. Kyynärpäät on syytä hioa teräviksi tavararuuhkaa varten kun taistelee toinen toistaan erikoisemman värisestä villapuserosta, aivan liian lyhyestä hamosesta, jonka joku suunnittelija punaviinipäissään piirsi alun perin ravintolan serviettiin ja Kaukoidän ompelija polki koneellaan kasaan. Ja nyt on Legotkin edullisia heitellä pitkin lattioita ja neulasiaan varistavan kuusen alle. Matspox-au...

Joulun sää – kemiallinen glögimoka!

Se kun henkilö laittoi taivaan tippakoneen päälle, taisi mokata pahemman kerran! Siellä taisi käydä vähän samalla tavalla kuin nykyisin käy monessa tehtaassa kun ”laatutuotteita” valmistetaan. Unohtui yksi vaihe pois tyystin! Ja sutta tuli! Tai tässä tapauksessa pelkkää vettä! Käsikirjan mukaanhan jouluun kuuluu sade, LUMISADE. Tuo edellinen muuten kuulosti ihan siltä elokuvan lausahdukselta ”Nimeni on Pukki, Joulupukki!” No nyt mentiin siis sillä kaavalla ainakin eteläisessä maamme osassa, että satoi kyllä, mutta pelkkää vettä. Ja jatkuvasti! Kyllä ei ollut kiva kyläilijällä lähteä kävelyteitse sukuloimaan aattona kuusen alle kun meno- ja paluumatkalla rätki vettä päähän ja rippipuvulle. Eikä tainnut säästyä pukinkaan parta kuivana, saati nuttu! Oli siinä muorilla kuivattelemista kun pukki pöhäytti Korvatunturin porotallille märässä nutussaan. Vesi vaan valui nutun helmasta muorin killottamalle tuvan parketille ja tuli sanomista. Olikin moneksi päiväksi nuttutavaraa pitkin pukin kyl...

Sinibaretit - arvokkaalla asialla myös Joulun aikaan!

Kyllä en voi kyllin vahvasti ilmaista kunnioitustani niitä suomalaisia kohtaan kun ovat menneet maailmalle suojaamaan rauhaa ja ihmisiä toinen toisiltaan. Nuo lämpimät tunteet kohoavat aina huippuunsa juuri joulun aikaan kun tiedän, että he joutuvat viettämään kuusijuhlansa muilla mailla vierahilla sovelletuin oloin ja eväin. Annoin itseni saada aiheeseen ensi rokotuksen pienenä kansakoululaisena kuunnellessani Suezilla palvellutta kotikylämme miestä. Koululaisen sielua saattoi ehken ensisijaisesti koskettaa myös aiheeseen liittyvä seikkailullisuus. En muista, oliko tuolloin vielä muodostettu sinibarettikäsitettä kun oli kyseessä ensimmäiset suomalaiset noissa tehtävissä. Mutta muistan elävästi tuon tutun sinibaretin puheisiin liittyvän tehtäväkeskeisyyden, jossa korostui turvallisuus ja valvonta ja niihin sopivat suomalaisuuden parhaat piirteet. Asia paisui ajatuksissani niin pitkälle, että ajattelin itsekin jonain päivänä kuuluvani tuohon kunnioitettavaan joukkoon. Kun sain ...

Hyvää Joulua kaikellen kansallen!

Kyllä ei ole kansa tänään yltiöpäisesti kylillä ryntäilemässä! Se on vasta huomenna vähän, mutta tänään on ensin se vuoden ainoa päivä, jolloin perhekunnat saavat jos malttavat makoilla ja ahtaa itseensä kinkkua ja muuta terveydelle monipuolista ravintoainetta. Rasva saa valua suupielistä vapaasti ja vyönsolkea löysäillään. Laatikoita lapioidaan ja rosollin punajuurta kaavitaan keittiön vaaleasta matosta. Lapsilla on puuhaa tutkaillessaan mahdollisten lahjapakettien antia, surhvaillessaan netissä, tekstaillessaan kavereilleen tai skypetellessään lahjoista vertailukuvia kavereilleen. Sitä vaan soisi, että perheenäitikin voisi hetkeksi ojentaa sorjat säärensä sohvalle ja tutkailla upouutta kirjaa tai selailla naistenlehteä. Eikä olisi perheen orjuuttamana keittiöpuuhissa kuin on 364 päivänä vuodesta muuten. Paitsi karkausvuotena 365 päivänä kun silloin tulee yhden päivän lisärangaistus eikä hamekangasta. Ja isä voisi rapsuttaa äitiä vähän niskasta ja ottaa vaikkapa halausotteella lähit...

Jännät ajat tiedossa!

Nyt se on jo myöhäistä parantaa tapojaan! Lähellä on ne hetket kun kiltteys palkitaan! Se monella elävällä housunpuntti tutisee jos vain alkaa muistelemaan tekosiaan kuluneen vuoden aikana. Kaikista tekemisistä ei aina kiitosta heru, mutta kyllä jokaisen kohdalle hyvääkin löytyy. Ne on joulutontut ja muut tontut kiertäneet taas koko vuoden ikkunoitten takana tarkistelemassa kansalaisen tekosia ja tarkkailijoitten muistivihoissa saattaapi olla myös punakynämerkintöjä. Tahtoo ihmisellä unohtua, että kaikki lasketaan! Ei auta enää viime tingassa kiltteys jos koko vuoden on tehnyt herjoja! Sitä vaan pitää toivoa jotenkin, että siellä olisi riittävästi vihreitäkin merkintöjä. Joulupukki on kuitenkin hyvin viisas ja ihmisystävällinen mies ja osaa kyllä arvioida pahojen tekosten vastapainoksi myös ne hyvät teot. Siitä syntyy sitten Korvatunturin asteikolla se tasapaino, jossa vaaka keikkuaa hyvälle tai ei aivan niin hyvälle puolelle. Ja lopputuloskin selviää sitten kuusen alta tai säkistä...

Sitä sopii ajatella Joulun ilosanomaa nyt!

Kyllä ei ole hyvä kun maailmalla on paljon pahaa meneillään! Siinä tuntuu rinnassa puristusta kun miettii miten naiset ja lapset meistä etelämpänä joutuvat kärsimään ukkojen ja vähän isompien poikien pahoista ajatuksista ja teoista. Siinä on aseilla osoiteltu toisiaan ja lauottukin monesti. Ja uskoon on vedottu ja lahjaksi ryövätty uusia aseita. Pyssymiesten kotona väki kärsii puutteesta ja kurjuudesta. Taudit leviää kun olosuhteet ovat ankarat. Ei riitä roposet leivänkyrsään eikä jauhokuppiin. Lääkäriapua ei ole saapuvilla sadan kilometrin säteellä jos vaikka tuhkarokkoon tahi muuhun vaivaan tarviis apua. Ja nyt etelän ihmistäkin kurittaa lumisateet vaikka ei ole edes kenkiä jalassa kun ei ole ollut varaa eikä ennen ole tarvinnut. Nyt palelee ja ei ole metsiä mistä puuta hakea. Ja ukot senkun sotii ja miettii naapuriheimolle pahoja päänmenoksi. Ja siinä sivussa vangitaan ja tapetaan auttamaan tulleita ulkomaan eläviä. Kyllä ei ole oikein tuommoinen homma! Eikä ole oikein sekä...

Juna oli juna ennen!

Se ei nykyihminen arvaa käsittää minkälainen on oikea juna! Siinä sitä oli ennen tunnelmaa. Aika ajoin se juna pysähtyi aseman sivuraiteelle lastaamaan halkoja ja vettä veturiin. Ilmassa leijui palavan koivuhalon tuoksu ja veturi puhisi kuin Espanjan härkä kaivaessaan areenan hiekkaa. Junamies kiersi junaa ja kolkutteli  vasaralla pyöriä tarkistaakseen etteivät ilmat vaan olleet karanneet. Kesällä junat työllistivät mukavasti radanvarrella asuvaa väkeä. Valtion palkkalistoille saatiin hetkeksi satoja ihmisiä kun poliisin toimesta jouduttiin hätistämään väki sammuttamaan radan varteen juna sytyttämiä metsäpaloja. Siellä sitä meikäläinen tienasi ensimmäisiä roposiaan valtionhommissa hosalla kanervikkoa ja suota lakaistessaan. Sisältä juna oli tummanpuhuvan puupaneelilla verhoiltu ja seinän vierillä kulki kuuma lämmitysputki, joka oli suojattu, ettei matkustushenkilö polttanut jalkateräänsä. Ikkunaa jos piti raottaa, tunki sisälle savunhaju ja joskus etupään vaunuissa savukin ihan...

Housut puhki ja osaappa sitten ostaa uudet!

Kyllä ei ole hyvä olla kun meni ostaminen hankalaksi! Nimittäin vasta vajaat neljäkymmentä vuotta uusien verryttelypuvun housujen polvi meni puhki. Ja niin kun minä olen niitä sievästi pitänyt. Ei kestä enää vaatteet edes kevyttä käyttöä! Toista se oli ennen kun housut kesti isoisältä pojalle ja niistä tehtiin vielä pienet housut pojanpojallekin. Jos oli pojantyttö niin sitten ei tehty. Sitten tehtiin matonkuteita ja matto kesti ainakin viisikymmentää vuotta. Vasta sitten myytiin kirpputorilla melkein uutena. Mutta nyt meni melkein uudet housut rikki ja tulikin hankintaongelma. Mistä uudet? Ennen oli hyvä kun meni kylällä naapuriin Kerttulan kauppaan tai sitten osuuskaupan myymälään. Aina löytyi eikä tarvinnut pitkään valita kun oli vain yhtä lajia tarjolla. Hyvää, joka oli sinistä. Ja kahta kokoa isoa ja vielä isompaa. Ja kauppias rahasti tiskin yli. Eikä kysellyt korttia. Ainoat kortit oli siihen aikaan naapurin Aten loppuunpelatut pelikortit, jotka se oli tuonut sodasta. Ja nii...

Kävisikö terveysihminen kopsaamassa Virossa rekisteritietojutun?

Ettenkö sanoisi olevan huonolla tolalla tuo meikäläisen vaivojen kirjaaminen! Se on keksitty tietokone ja internetti, mutta terveyshenkilö eikä Risikko-ministeri ole saanut listoja kaikille tohtoreille näkyviin. Reseptiä lykittiin systeemiin ja monen tuskan ja ämpyilyn jälkeen se melkein toimii. Nyt näkee mökkikirkonkylän apteekkari, että meikäläiselle pitääpi antaa kovat särkypillerit eikä vanhan miehen tarvi hypätä Helsinkiin hakemaan uutta räsehtiä. Kallistakin on tuommoinen ees taas retuaminen räsehtin perässä! Mutta kun vielä mökkikylän tohtori näkisi netistä sen ainakin 250-sivuisen luettelon meikäläisen tutkimuksista ja taudeista, niin se se vasta hyvä olisi! Voisi mennä sillain pikaisesti valittamaan vaivoja ilman kolmea mapillista sairaskertomuksia kainalossa. Muutenhan niistä ei muista kuin vähän alkua ja niistäkin ne ennen kuin muisti alkoi heiketä siinä 16 vuoden iässä kun opin punaiselle Nortille. Sitä kun on tälle iälle hypännyt milloin kenenkin tohtorin ja keskuksen...

Senkö saakin terveyskeskuksen vaihtaa?

Kyllä keksikin virkaihminen ja ministeri hienon jutun kun lupasi ensi vuonna vaihtaa terveyskeskusta! Siitä vaan tuli nyt vanhalle riesa kun ei oikein tiedä mihin sen vaihtaisi. Vaihtaisiko Kimalaiseen vai Diancooriin vai johonkin muuhun? Saattaisi olla sitten enämpi tutumpi jatkossa kun sitten apua hakee ja kun jos ei aina vaihtuisi hoitoihminen! Se kun on tässä kunnan paikassa semmoinenkin riesa, että kun vaivoineen sinne pyrkii niin ensin pitää soitella ja rupatella hoitajanaishenkilön kanssa puhelimessa ja selittää vaivat ja yrittää olla kuolevan kuuloinen. Siinä taitetaan peistä siitä että onko potilas kipeä, kipeänluuloinen vai yrittääkö muuten vaan naruttaa terveyshenkilöitä ja viedä näitten kallista aikaa. Jos onnistuupi viimeisillä korinoillaan ja voipuneella äänellään puhelimessa vakuuttamaan hoitajanaisen siitä, että kyllä soittajaa jokin vaivaa, niin saapi ajan tohtorin pakeille. Ja heti aivan pian jo kolmen kuukauden kuluttua! Siinä kannattaa hitaamman sairaan alkaa vede...

Se vie Ollilan satellitti meikäläisen marjapaikat!

Kyllä ei ole mukava mies ollenkaan tuo Jorma Ollila! Kun sai ensin aikaiseksi Nokian puhelinten myynnin ulkomaan ihmiselle sille Mikro Sohtille ja nyt sitten on pakko myydä autotkin pois kun alkavat taivaalta seurata missä sitä ajellaan ja laskun panevat vielä perään. Se ministeri Kyllönen se siellä valtion neuvostossa katsoopi tietokoneellaan meikäläisen liikut ja väsää taulukko-ohjelmalla laskun ajoista. Väittääpi vielä että kyllä auton vero laskee, mutta kyllä pitää härski autokauppias huolen ettei jää kuluttajapololle hyötyä mitään. Ja se mikä pahinta seurailussa on sitten, että pääsevät näkemään minun parhaat marjapaikat ja sienipaikat kun selvittää mihin jätin auton. Saa epäillä, että kohta laitetaan kaikkiin marjanpoimureihin ja sienikoreihinkin satelliittinen seurantasirunen. Ja polkupyöriinkin jos satun vaikka pyörällä käymään metsässä. Kyllä ei ole mukavaa kun on sitten metsät täynnä valtion herroja ja rouvia keräämässä luonnonantimia paikoista, joita mei...

Hyvä ihminen, Teemu Sel8nne!

Otin irti yhden hienon ominaisuuden ElisaViihdepaketista. Osittain siksi, että sain sopimuksen teon yhteydessä pari ilmaista elokuvaa ja toiseksi siksi, että se oli helppoa. Eli katsoin Viihdepaketin digiboxin kautta vuokraelokuvan nimeltään TEEMU SEL8NNE. Olen tiennyt, että Teemu on urheilijana ollut aina esimerkillinen ja harrastanut myös parhaimman tason hyväntekeväisyyttä. Kun elokuvaan oli koottu melkoisen kattava avoimesti esitetty otos Teemun elämää lähtien synnyinkodin osuudesta, kavereista, uraan vaikuttaneista ammattilaisista aina omaan perheeseen, oli ainakin kuvan perusteella saatavissa vahvistus käsityksiini hänen persoonastaan. Harvoin tulee katsotuksi elokuvaa silmät hikoillen, mutta kyllä nyt oli pakko taipua tunnekuohujen edessä! Kuvassa tuli vahvistus sille, että urheilija joutuu uhraamaan paljon menestyksensä alttarille ja kestämään fyysisiä, todella pahojakin kolhuja lähes jatkuvasti. Menestyminen vaatii jatkuvaa ponnistelua kunnon kehittämisen ja vähintään säil...

Joko sitä on löydetty joulun tunnelmaa?

Se on taas niin tätä! Joulunkellot ja soitto kaikaa ylt’ympäriinsä. Joulumieltä pitäisi kehitellä ja kinkun ostamista miettiä, mutta kun ei tahdo irrota! Kaupanpitäjät ovat viritelleet köynnöksiä jo monta viikkoa sitten ja punaista kreppinauhaa ja kimalleköyttä on ovenpielet sikkarallaan. Lapset mankuvat leikkikaluhyllyilla marketeissa monenmoisia Ankry Pöörtsejä ja muita vermeitä. Fiksuimmat ja isommat muksut ovat vailla tabletteja ja älykkäitä kännykkäpuhelimia. Kyllä siinä saa äiti ja isä pitää kielen keskellä suuta ettei muksu heittäydy toiveineen keittiön lattialle selälleen huutamaan kesken aamumurojen syönnin. Ja kun tarhaan, kouluun ja töihinkin olisi vähän kiire. Joutuupi moni vanhempi hakemaan joulumieltä oikein tikun kanssa kun kustannukset nousevat pilviin lahjatoiveissa. Moni fiksu muistaa kuitenkin joulun jälkeiset alennusmyynnit ja huomaa tuolloin säästävänsä oivan summan rahaa. Mutta saapihan sitä näin joulun alla käydä katselemassa kaupoissa ja imemässä joulun henkeä...

Ramppikuumetta laivalla ja kiviä pohjassa!

Onko se naapurimaan hitsari tehnyt huonoa työtä? Se oli pitkästä aikaa, onneksi pitkästä aikaa, taas Tallinnan laivan ramppi heikkona. Tuli autoa ja vieläpä isoa autoa alakertaan oikein ryminällä. Vanhan kansan sananlaskuhan sanoo, että on se helppo olla maalla viisas kun merellä onpi hätä. Nyt vaan onneksi oli hätä maalla, jossa voipi olla nytkin melkoisen viisas ja apu oli lähellä. Tällä kertaa ei tarvinnut hakea apua myrskyävällä merellä kun vielä Seija-myrskykin oli liikenteessä. Kyllä olisi pitänyt laivamiehen pitää säännöllisiä tarkastuksia rampin kiinnityskorvakoille ja huolella laittaa kiinni ne! Ei kestä monia kertoja sattua isoja havereita! Tuleepi isoja laskuja, ongelmia ja pahimmassa tapauksissa ihmisvahinkoja. Se ei ole hyvä juttu ollenkaan! Nyt joutuupi moni laivantarvitsija tekemään muita ratkaisuja. Ei pääse matkailija parkettia hiihtämään, nojaamaan vieraaseen olkapäähän, liian usealle paukulle laivabaariin, raahaamaan isoja määriä alkomahoolia eteläisestä naapurista...

Studio55: kauniit ja terveet

Kyllä ei tunnu ollenkaan mukavalta tuo Studio55:n hehkutus! Mitenkäs me, jotka olemme vaivojen ja kipujen vaivaamat? Pitäisi käydä saleilla ja tansseissa ja urheilemassa ja harrastaa vaikka mitä joogasta kalliokiipeilyyn. Mutta kun ei ole riski, kaunis ja voimissaan! Kolottaa, koskee ja vihloo! Entäs kun posket roikkuu lerppana, mahaa löytyy vyön ylä- ja alapuolelta kilokaupalla? Juoksuaskelia on otettu viimeksi 47 vuotta sitten ja silloinkin bussin perään kun meinasi myöhästyä töihinlähdöstä. Tanssia pitäisi, mutta kun lonkka ei ehdi mukaan ja joka askeleelle pitäisi nakkoa särkypilleriä huuleen. Ei sovi kroppa muotivaatteeseen ellei sitten puhuta teltoista ja sadeviitoista. Ei ole kirurgin veitsi koskenut naamatauluun. On koskenut umpisuoleen, paksusuoleen, sappirakkoon ja peukaloon. Ja lisää leikkuuta on tilauksessa. Niillä puukkoreissuilla ei ole kauneutta hankittu lisää vaan on vähennetty sisältöä mahaontelossa ja parannettu peukalon pitoa. Tupakkikin tuli jätetyksi omin ...

Kuka meillä sähkön kuljettaa?

Kyllä ei ole mukava kun Vorttumi möi sähkölangat ulkomaan eläville! Juuri kun Seija-myrsky puhkuu puita langoille niin tuntuupi hankalalta, että ulkomaa omistaisi nuo langat. Ja jos meidänkin mökin langat kuuluu Järvi-Suomen Energialle niin mistä tietää ettei jossain pylväsvälissä olekin ulkomaalaisen johtoa? Ja mitä sitten jos ulkomaan herralle iskee rahanhimo ja se haluaa isomman hinnan johdon käytöstä niin poksahtaako tuolla pylväsvälillä meidän sähköön lisähintaa? Ja pystyykö Suur-Savon Sähkön tirehtööri Rinnan Perttu vaikuttamaan siihen, etteivät tule heidän reviireillen ja mitä pystyypi tekemään ylipormestari Pajusen Jussi pitääkseen ulkomaan miehet pois Helsingin langoilta? Kyllä ei ymmärrä yksinkertainen ihminen television käyntiin napsauttaessaan, että kenen langoilta kuva tulee! Se on hankala tilanne jos Seijan tai jonkun muun myrskyäjän riehuessa pitää soittaa Australiaan asti puuta langalta kaatamaan. Jos siellä on vaikka lampaankeritsemiskausi meneillään tai pitää ajaa k...

Nekö talot rapistuvat nyt yhtäaikaa?

Kun kävelee Helsinginniemellä, näkee erittäin paljon rapistuvia taloja. Paljon on myös remonttityömaitakin! Helsingissä on meneillään mahdottomasti asuinkerrostalojen julkisivu- ja putkiremontteja ja kattoremontteja ja rappukäytäväremontteja. Iso osa keskustan rakennuksista on 1900-luvun alkupuolelta rakennettuja ja niihin on jo ainakin kerran tehty nuo isot remontit. Monet 50- ja 60-luvun taloista ovat ensimmäisissä remonteissaan. Nyt on remonttifirmoilla sesonki, jolle ei taida näkyä loppua. Täytyy vaan toivoa, että korjausrakentajat tekevät laadukasta työtä. Olen joitakin vuosia sitten sotkeutunut erääseen kerrostaloon, jossa oli tehty julkisivuremontti viitisentoista vuotta sitten. Nyt julkisivut ovat ala-arvoisessa kunnossa, maalit ovat rapisseet pahasti ja uusi remontti on edessä parin vuoden kuluttua. Helsinkiläisistä rakennuksista ovat vanhimmat säilyneet miltei parhaassa kunnossa. Olisikohan nykyisten ja viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana kehitettyjen materiaalien kestä...

Vanhukset odottavat ratkaisuja!

Sitä on vuosia kohkattu siitä, että Suomi menee kontilleen kun meitä eläkeihmisiä on kylillä ja kujilla pilvin pimein. Ja onhan siinä tietenkin perääkin! Kun kääntelee kaupungilla kulkiessaan kipeitä niskoja puolelta toiselle, ei voi olla huomaamatta seniorikansalaisten määrää. Ja nämä ihmiset pystyvät sentään vielä liikkumaan omatoimisesti. Saman huomaa kun yrittää päästä terveyskeskukseen, hammaslääkärille tai mihin tahansa palveluiden äärelle. Mahdoton määrä ihmisiä rapistuu vauhdilla ja kaikki yhtä aikaa. Parhaillaan käydään aiheesta vilkasta keskustelua ja päättäjät pohtivat malleja vanhustenhoidon ratkaisumalleiksi. Esillä olleet vaihtoehdot eivät oikein vakuuta koska tarpeet hoidolle ovat hyvin moninaiset. Isolle osalle vanhuksia sopinee kotihoito mutta jäljelle jää suuri joukko vanhuksia, jotka tarvitsevat ehdottomasti ”laitoshoitoa”. Kotihoidon ongelmaksi muodostunee riittävän ammattitaitoisen ja määrällisesti riittävän henkilöstön löytäminen sekä asiaan liittyvien kustann...

Kävin piikillä!

Olen muutaman ajan mietiskellyt, että otanko vai enkö ota sitä flunssapiikkiä. Tammikuussa pitäisi tehdä pieni lomareissu eikä viitsisi pilata sitä sairastamalla. Niinpä päätin käväistä Laakson terveyskeskuksessa. Kun soitin ennakkoon kysyäkseni neuvoja, kävikin ilmi, että siellä rokotetaan koko tämän viikon ajan. Mitä oli siellä puolenkymmentä rokotettavaa. Minä olin ainoa mies joukossa ja sitä paitsi ainakin kymmenen vuotta muita nuorempi. Eikä käynyt kipeää! Sain kuulla terveydenhoitajalta, että joku saattaa saada piikin jälkeen flunssanoireita. Ja minä kun luulin, että niitä sillä piikillä juuri torjutaan! Olen kolmena vuotena ennen tätä ottanut flunssarokotuksen ja, joko johtuen teräksisestä kunnostani tai piikistä, selvinnyt ilman tautia. Nenä nyt vuotaa kaupungin pölyjen takia aina muutenkin. Siihen ei juuri piikitkään auta. Rokotteen pitäisi toimia vasta parin viikon sisällä. Nyt tässä sitten jännätään kumpi ehtii ennen flunssa vai rokote!

Itsenäisyyspäivän riehujat Mansessa

Kyllä en tykännyt kun pennut riehuivat naamarit päässään Tampereella. Se on tuommoisessa hommassa oltava joku syy, joko sota tahi muu itsensä puolustushomma. Ei riitä rettelöön pelkkä kateus ja ilmaisen kaljan kaipuu. Se on nuori kahjo sekoittanut päänsä kyseenalaisilla aineilla ja sitten heittäytynyt yhtä vähäaivoisten kavereittensa kanssa viattomia hevosia hakkaamaan. Kyllä ei ole tuossa järjen häivääkään! Sitä pitäisi nuoren hakeutua urheilukentälle heittämään keihäskeppiä, potkimaan nahkaista palloa tai heilumaan kaukaloon mustan kumilätyskän perässä. Nyt oli nuori ottanut välineet mukaansa, mutta oli sekoittanut ensin päänsä kielletyillä tupakeilla ja muilla sooseilla ja sotkeutunut sitten pelikentässä. Olikohan tyystin vieraspaikkakuntanen Mansessa kun ei löytänyt Ratinan stadionia. Eksyi mustatakkisten punkkareitten joukkoon kun nämä olivat matkalla rokkikellariin jammailemaan. Olisiko pimeässä ja pää soosissa erehtynyt luulemaan hevosta hirveksi ja puolustautunut maila...

Taistelua Viihdepaketin maailmassa!

Kun tuo elämä on ollut ikuista taistelua noitten tekniikkavehkeitten kanssa, piti minunkin tekemän kerran taas modernisointiratkaisu. Kun televisioherrat tai jotkut muut epäilyttävät tahot aikoinaan pakottivat meidät digiboxilla temppuiluun, jouduttiin semmoisiin salatekniikoiden syövereihin, että oksat pois. Sen käytön opettelu monen kapulan kanssa oli melkoinen suoritus, mutta kun siihen yhdistyi boxien hajoamiset, niin oltiin jo mahdottomalla tiellä. Meilläkin meni taas kerran boxin käyttö hankalaksi kun kapulan määräykset ei  löytäneet tietään perille boxiin. Kapulalla sai osoitella aivan vapaasti mihin vaan eikä boxi ollut moksiskaan. Osoitit vaikka komeron oveen, keittiö jääkappiin, vessanpyttyyn tai parvekkeen kaiteeseen niin ei ollut mitään tehoa. Sitä saattoi vain toivoa, että boxiin osoittaminen olisi saanut henkeä aikaiseksi. Etenkin jos piti kiireesti vaihtaa Salatuista elämistä Poliisit-sarjaan! Niinpä marssin kuukausi sitten Kampin Elisa-myymälään ja tein sop...

Se on säänhaltijan puuhat sekaisin!

On se vanha ihminen taas aivan ihmeissään! Onhan sitä jo tottunut tähän ikään ottamaan vastaan kaiken mitä annetaan jos jostain päin ylipäätään annetaan, mutta nyt kun ei aina edes tiedä mitä sieltä tuli. Ja harvemmin on kovin mukavaa tavaraa ilmassa. Ja muuttaa vielä kesken kaiken. Kävellä raahusta siinä sitten töpöaskelin kun ensin tulee lunta ja hetken päästä räntää. Se on kun Ukko ylijumala vetelee säänsäätökammesta ihan sekalaisella lokiikalla. Olisikohan siellä yläkerran perhepiirissä jonkinlaista kinantynkää kun mieli ei itse Ukolla pysty päättämään mistä kammesta nykäistä. Saattaapi olla, että Ukko on käväissyt muitten jumalien kanssa Taivaan pupissa olvia nauttimassa ja siitä on tullut sanomista. Siinä vaiheessa on melkoinen mahdollisuus joutua kotona naispuolen sättimäksi ja se ei ole kovinkaan nautittava kohtalo kun silloin sitä mieluummin iskisi vaikka vasaralla sormeen. Sekään ei käy niin kipeää kun se mamman pitämä henkeä nostattamaan tarkoitettu puhe. Etenkin jos ohimo...

Gummin tussahdus

Se pukkasi harmia tuossa yksi viikonloppu! Innoissani matkalla Messukeskukseen ELMA-messuille tunsin kuinka polkupyörässäni etukumi alkoi osoittaa närkästymisen merkkejä. Arvaan kumin tunnon, sillä paljon kehumani Helsingin pyörätiet ja erityisesti niiden reunakivet olivat antaneet sille kohtuuttoman kovia pusuja. Kivi, kumi ja kova vanne ovat kaikki toisiinsa koskettaessaan huolestuttava yhdistelmä. Havaitessani ilman pyörän alareunassa huolestuttavasti vähentyneen siirsin herkkupers… eikun isoa takapuoltani kohti pyörän peräosaa keventääkseni etupyörän rasitusta. Takapainotekniikka auttoi sen verran, että pääsin hiki otsaltani valuen Messukeskuksen pyörätelineelle. Otin pumpun esiin ja rivakoin ottein painalsin ilmaa venttiiliin, mutta ..! Pumpun kärki , joka asetetaan venttiiliin, katkesi rasahtaen. Eikä pumppu ollut vielä edes 30:a vuotta vanhempi. Tekniikanmiehenä sain kuitenkin pumpattua hieman ilmaa renkaaseen. Jätin pyörän telineeseen pohtimaan tilannetta ja sitä kuinka hoita...

On se tuo netti veikeä eläin!

Miten sitä tuntee aamuisin riemua kun polkaisee tietokoneen käyntiin ja surina alkaa! Sen jälkeen voikin avata silmät ja laahautua kahvipannua virittelemään. Kun siinä vielä molempien käynnistysten valmistumista odotellessa käy aamutoimet ja nakkoo kourallisen pilleriä kituksiin, niin voi aamu alkaa. Kyllä ei mene hyvin jos joutuu kuivattelemaan yöhousujen lahjetta aamutoimen jälkeen. Mutta jos joutuu niin vaihtaa asusteen alapäätä ja hankkiutuu kahvipannun kautta tietolaitteelle. Se on toimen järjestys seuraava: onko tullut viestiä joltain taholta, miten on sään laita lähitunteina kuin päivinäkin, Helsingin Sanoma pitää kaivaa latingin kautta koneeseen. Vitteriä ei jaksa katsoa kun siellä on niin paljon luettavaa kun Opamakin lähettelee sinne juttujaan ja Veispuuki meni aivan höpöksi kun siellä on enämpi tarjouksia kuin oikeaa luettavaa. Mutta siitä se lähtee kun pannu on roplattanut juttunsa ja ilmineeraa kahvin olevan valmista. Siinä onkin hyvä lukea kuppi kourassa netti-Hesaria...

Suomi 96 v.

Tänään on jälleen aika pysähtyä hetkeksi muistamaan niitä miehiä ja naisia, joiden ansiota on Suomen itsenäisyys. Muistakaamme heitä kiitollisuudella ja kunnioituksella! Nauttikaamme ja olkaamme itsenäisyytemme arvoisia myös omissa ajatuksissamme ja teoissamme! HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Mahtaako se viestitellä Sinulle tuo vippivelkakauppias?

Se on vippikauppias ottanut meikäläisen haarukkaansa aivan tyystin! Kyllä se ei vaivojaan säästä kun panee milloin kenenkin kauniilta hengettäreltä kuulostavan nimen tyrkkytarjouksen lähettäjän lokeroon minun sähköpostiin. Jotenkin ne vielä ymmärtää ne ilmaisia sukkia tarjoavat tai puhtaita alushousuja tyrkyttävät nettikaupanharjoittajat. Kun nethän tahtovat vain auttaa ihmistä vaatetarpeissa kun talvikin on jo ovella. Ja on kyllä nekin aivan mielenkiintoa ja jotain muutakin herättäviä viestejä, kun kauppaavat semmoisia potenssinappeja. Muistan vielä hämärästi niittenkin tarkoittaman toiminnon. Vieläkin sitä lämmöllä muistaa niitä paria kertaa kun olin …! Eihän siitä onnesta nyt edes niin kauaa ole! Vai onko? Mutta ei unohdu koskaan!!! Ei! Se oli sitä parasta aikaa vanhan ihmisen muistoissa! Niin mutta vipeistähän minun piti kirjoittaa. On se vaan vanhaa ihmistä niin ihmetyttävä juttu kun ei vippikauppiasta saada kuriin! Tyrkkyä tulee moniaita kertoja päivänkierron aikana ja lähett...

Sekö meinaa vähetä Aasian lennot Suomesta?

Kyllä ei tullut yllätyksenä uutisissa Aasian lentojen vähenemisen uhka! Se kertoi totisella naamalla tuo uutistenlukija, että Pietarin tytöt ja pojat ottavat hoitaakseen Aasian lentojen välittämisen. Se on tuo suomalainen lentokentän työntekijä sen verran kova lakkoilemaan, ettei sitä kauas ja kalliilla matkustava eikä sen lompakko kestä pitkään. Se on alvariinsa tuo laukkujen heittelijä ja koneen huoltaja ja se koneen edessä isokylttisellä pikkuautolla ajava lakossa. Uskaltaako kuka hurja semmoiselle kentälle enää tulla kun iso naapuri tarjoaa turvallisemman yhteyden? Tietää, että kone löytää oikeaan putkeen, laukku oikeaan koneeseen ja kaikki tuo vielä oikealla ajalla. Turhaan tappelee Vantaan, Helsingin ja Espoon taksimiehet paikasta Helsinki-Vantaan jonossa kun matkailija napaa Pietarissa taksin, jolla ei ole mitään tekemistä kalastaja Pietarin kanssa vaan se on se iso kaupunki tuossa melko pian Haminan takana. Se jo arapi emiraatti alkaa kokeilla Pietaria ja sinne ne löytää pi...

Pisassa tiputaan ja koulutuksen ongelmat

Kyllä ei ollut mukavaa kuultavaa aamun uutiset! Kun juontohenkilö antoi itsensä kertoa suomalaisen koulutuksen tippuvan kansainvälisessä vertailussa. On oltu kärjessä jo vuosikausia ja nyt sitten alkoi romahduksen elkeet. Puntariin oli viritetty asteikko matematiikan taidoille ja viisari ei noussutkaan Suomen koulukkaiden kohdalla kun muutaman piirun. Aasian koululaiset kävelivät kärkeen kurissa ja opettajan nuhteessa. Ei ole matikkapäätä enää meidän koululapsilla. Ei taida kännykän näpräämisellä numerotaidot kehittyä ja kaverin numerokin löytyy helposti muistiluettelosta yhdellä näpäyksellä. Mitäköhän pitäisi sitten tehdä? Kyllä ei olisi pahitteeksi pieni kurinpalautus ja saisipa siinä vähän remmiäkin antaa. Onkohan siellä koululla enää karttakeppiä vai onko vaan laserosoittelukynä. Ei semmoisella läserkynällä taida pystyä hujauttamaan oppia tyhmään ja kurittoman päähän tai kynsille? Satuittekohan katsomaan aikanaan sitä Kohtauspaikalla Ysiluokka-sarjaa Vaasan seudun koul...

Taistelua Myllärin parhaitten kanssa

Miten se onkaan pullan vaikeaa syntyä! Kyllä ei käy melkoinen ähellys pöydillä kun synnytetään rahkapullia! Olen televisiosta antanut itseni katsoa kauhistuneena kuinka lasta vedetään umpikylmään maailmaan. Kyllä pullanteossa on nähtävissä paljon samoja elementtejä. Ei siitä puutu ähkinää ja puhkinaa ja saattaapa siinä ilmoille pärähtää muutama saippuasanakin. Oli eilen se päivä kun valmistautuminen suureen sukulaisvierailuun lähialueen juhlatapahtuman nimissä alkoi. Se, että jouduin mukaan pullatapahtumaan, oli hieman omaa syytäni tai alun perin vanhempieni. Kun käytössäni oli pari toimettomia käsiä, olin pakoitettu verbaalisen vahvasti kannustettuna osallistumaan tuohon leivontatoimeen. Tovi tuossa vierähtikin! Kun oltiin uunia koskien ulosottovaiheessa, olin saanut suurimman osan jauhoista ravisteltua vaatteistani ja taikinat riivittyä tukasta ja sormenväleistä. Lattiakin oli lakaistu ja pöydät jo pyyhitty noina uunityön hetkinä. Kun sitten rohkenin olla kylmän maitolasillisen k...

Miksi ne ei tanssi? Kyllä en ymmärrä ollenkaan!

Miten taas tuntuukin niin tyhjältä? Miksei ne tanssi? Kyllä ei pitäisi lopettaa tanssiohjelmaa noin äkisti! Kun on tottunut siihen, että sunnuntai-iltana istutaan television eteen  niin kyllä pitäis sieltä tanssia tuleman. Kyllä pitäisi etsiä uudet tanssijat ja jatkaa! Mutta nyt juuri kun oli tottunut Tähtien tanssiin ja Raakelin , Manuelan ja Harrin pyörimiseen parketilla, ne televisioherrat vetäisivätkin jalat alta pois. Siis meiltä! Kun ei saa jännittää miten menee rumban kanssa, joka on maailman tyhmimmän näköinen tanssi kun siinä vaan teputellaan pitkin parkettia kävellen. Kyllä ei siinä auta katsojaa oli tanssijalla minkälainen palo sisällään hyvänsä. Toista se onkin viktsepin kanssa kun siinä saapi katsomonkin puolella jännittää, että kompastuuko ne vai ei. Jospa vain olisi vielä mukana se jitterinpurki niin nähtäisin miten mummot lentelee tai nuoret tytöt. Olisi vanhalle miehellekin välillä jalkaa näkyvillä. Voisi tuolloin muistella, että kyllä sitä minäkin ennen. Kyllä...

Kyllä iskimme herkkuun niin että napa ruskasi!

Miten taas olinkaan niin polvistani heikko! Kyllä saimme paremman puolison kanssa taas kerran tilaisuuden nautiskella heti runsaimman kautta! Perheemme nuorempi paritaho oli kutsunut meidät runsaiden lihapatojen ääreen. Kun me vanhempi osa olemme sovittaneet arkisen ruokataloutemme niin sanotulle säästömoodille, emme juurikaan pääse iskemään huuliamme nautinnon maljan laitaan. Mutta nyt meille tarjottiin nautintoa kovin! Muusia ja lampaankaritsa-porokäristystä kera puolukkahillon oli katettu neniemme eteen liki oivallisten pyttyjen verran. Niin ja kera kauniin kattauksen. Kolmannen lautasellisen kohdalla jouduin taipumaan. Vatsa olisi ehken vetänyt vielä pienen potin, mutta hennot polvet osoittivat pettämisen merkkejä. Joten tilanne ajautui siihen, että jouduin vaappumaan lähimpään löhötuoliin sulattelemaan herkkuja. Runsaan laskeutumisajan jälkeen vasta pääsimme poistumaan herkkujen raskauttamin jaloin kohti kotia. Kyllä olimme kovin paljon kiitollisuuden mielellä kun kotona ase...

Sorry malttamattomuuteni! Taidan jatkaa sittenkin!

Yleisön pyynnöstä palaan aalloille takaisin yhden yön poissaolon jälkeen. Tahti saattaa harveta, mutta olen täällä oikean käden etusormeni kanssa takaisin. Niin ja yhdeksän etsii kuten ennenkin! Mieleeni palasi monta asiaa, joista pitäisi kirjoittaa, kommentoida, arvostella, valittaa ja esittää painava (hah, hah!) mielipiteeni. Eli kyllä täältä pesee edelleen! Korjasin edellistä viestiäni lopettamispuheiden osalta! Hyvää adventin alkua kaikille!