Varo vilunkia ja Huijarit kuriin!-hanke

Keskiviikkona 23.10. järjesti Enter ry Kampin palvelukeskuksessa tilaisuuden Digihuijauksiin varautumisesta. Aiheeseen perehdytti projektipäällikkö Tapani Veija Kuluttajaliitosta. Esityksen runko liittyi Kuluttajaliiton 'Huijarit kuriin!'-hankkeeseen.

Aluksi Tapani Veija esitteli Kuluttajaliiton lähes 30-vuotista toimintaa. Siihen liittyy toimiminen valtakunnallisena kaikille avoimena edunvalvontajärjestönä. Liitto suorittaa edunvalvontaa, tarjoaa neuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä järjestää kansalaistoimintaa. Liitto julkaisee myös Kuluttaja-lehteä, joka sisältää paljon tietoa tuotteista, vertailuja, testituloksia jne.

Huijarit kuriin!-hanke on kolmivuotinen (2019-2021) ja tavoitteena on
- verkko- ja mobiilihuijausten ennaltaehkäisy
- tuen ja neuvonnan tarjoaminen uhreille puhelimitse ja chat-palvelun kautta
- luoda avoin keskustelualusta vertaistukitoiminnalle.

Käy lukemassa aineeseen liittyviä esimerkkejä, neuvoja ja ohjeita tuolta sivulta! 

**********

Seuraavassa hieman juttua digihuijauksista ja tietojenkalastelusta!

Digihuijauksia ovat mm. nettikauppahuijaukset, tietojenkalastelu, romanssihuijaukset, huijariroskapostit ja sijoitushuijaukset.

Digihuijauksilla yritetään saada uhrilta taloudellista hyötyä heti tai myöhemmin.

Nettikaupassa liikkuu huijareita, jotka esim. tarjoavat tuotteita, joita ei ole olemassa, vaativat ennakkomaksua, lähettävät huonompia tuotteita mitä tarjosivat netissä, pyrkivät aloittamaan nettiromanssin lypsääkseen uhrilta rahaa, lupaavat sijoituksille uskomattomia tuottoja, jne.

Ennen tuotteen tai palvelun netistä tilaamista on syytä tarkastaa, että yrityksellä on olemassa käyntiosoite ja toimiva puhelinnumero, yritys on tunnettu (tietoja yrityksestä voi googlettaa). Kun ostat netistä jotain, lue tilausehdot huolella, maksa aina luottokortilla ja tallenna kaikki tilausvahvistukset ja kuitit.

Tietojenkalastelua voi tapahtua mm. netissä, puhelimella, viestillä, esiintymällä väärällä henkilöllisyydellä, esim. poliisina tai pankkivirkailijana. 

Huijari yrittää saada tietoonsa uhrista tärkeitä tietoja, kuten pankkitunnuksia, henkilötunnukset, käyttäjätunnukset tai salasanat.

ÄLÄ KOSKAAN LUOVUTA PANKKITUNNUKSIASI, SALASANOJASI NETISSÄ, PUHELIMITSE TAI MUUALLAKAAN SATUNNAISELLE KYSYJÄLLE! NIITÄ EI KYSY EDES POLIISI TAI PANKKI.

Viime aikoina ovat lisääntyneet yritysten nimissä lähetetyt huijausviestit, esim. postin, pankkien, kauppojen. Uhri yritetään saada esim. klikkaamaan viestissä tai sivulla olevaa kohtaa, jonka jälkeen häneltä kysellään tietoja, vaaditaan henkilötietoja tai tunnuksia.

**********

Yleisenä neuvona voi sanoa, että kaikkeen hiemankin tuntemattomaan ja/tai oudolta tuntuvaan viestintään on syytä suhtautua varoen. Kannattaa kysyä itseltään, voiko tämä olla totta tai miksi tämä juttu kohdistetaan juuri minulle tai miksi jokin tuote voisi olla noin edullinen tai onko lähettäjä todella viestin osoittama henkilö/yritys/muu taho? 

On syytä kuitenkin muistaa, että pääosin toiminta ja viestintä netissä on rehellistä, mutta terve varovaisuus on aina paikallaan niin myös netin suhteen kuin muussakin elämässä.

**********

Minä itse toimin yleensä seuraavalla tavalla: 

- tarkastan sähköpostiin tulleista arveluttavista, oudoista viesteistä lähettäjän osoitteen (esim. omituisen näköinen osoite sisältää sekalaisia numero- tai kirjainsarjoja, outoja nimiä, oudon päätteen tunnuksessa)
- en klikkaa sähköpostissa tai yritysten tai muiden tahojen mainoksissa nettisivuilla erillistä "painiketta" vahvistusta, tilausta tai lisätietoa koskien, ellen ole itse alunperin mennyt sivulle ja tiedä oikeasti mistä on kysymys
- tilaa tavaraa oudoilta yrityksiltä tai sivuilta ennenkuin tarkastan, että ne ovat kunnollisia ja paljon käytettyjä toimijoita.

**********

Epäile terveellä tavalla outoja juttuja, kysy apua, jos olet epävarma, seuraa ja usko julkisuudessa tiedotettuja varoituksia nettiin liittyen!
Huolimatta varoituksista netti on monipuolinen, mielenkiintoinen ja tiedollisesti antoisa paikka!

Tsemppiä kaikille turvalliseen surffailuun netissä!

Piisaako muisti ja onko värillä väliä?

Joka paikassa kohkataan muistikapasiteetista ja väännetään kättä mega-, giga- ja teratavuista! Mutta kuka miettii tämmöisen vanhuksen muistia, joka on katoavaa kansanperinnettä? Tai jos ei aivan perinnettä, niin himskatin tärkeää tavaraa. Oli sen määrä sitten kilo- tai teratavuissa!

Se on ihmisen harmaasolu aika tarpellinen hitunen! Sitä on tarvittu melkoisen paljon elettyjen vuosikymmenten aikaan, mutta nyt siitä onkin tullut katoava luonnonvara. Kyllä on virkamiehelle ja umpivihreälle ihmiselle liito-orava ja saimaannorppa vaan ne elämääkin tärkeämmät jutut, mutta kuka on huolissaan minun muististani ja siitä päästä, jossa sen pitäisi asua?

Kyllä ennen pasahti hetkessä päähän Tauno Palon, Ansa Ikosen, Tom Cruisen ja Marilyn Monroen nimet kun vaan kuvan näki, ei tarvinnut pitkään miettiä ensi nuottien soidessa Paul Ankan, Tony Bennettin ja Henry Theelin nimeä, naapureiden nimet napsahti kuin hyllyltä, osasi kertoa minä vuonna asui missäkin, reitti toiselle puolelle kaupunkia löytyi kevyesti, kesken olevan kirjan nimi oli hetkessä mielessä ja mitä on tullut luetuksi viimeisten vuosien aikana, maitopurkin hintaa ei tarvinnut odotella pitkään ja vaikka mitä muuta. Tieto kulki ja löytyi nopeasti niistä muutamista aivosoluista, joita minulle oli syntymässä suotu! Ja ennen kirjoittaessa menivät kirjaimetkin oikein päin. Nyt eivät enää mene! Kyllä on korjausnappi tärkein nappi kirjoituslaitteessa!

Mutta entäs nyt? Jos ei olisi nörtti-insinööri keksinyt älykköpuhelinta ja siihen kalenteriohjelmaa, en tietäisi kuka olen, missä olen ja missä minun pitäisi kulloinkin olla! Teki nörtti hyvän työn! Mutta kyllä on harmaan massan toiminnot hiipumassa, varmaan väri on päässä sisälläkin haalentunut kun on kerran ohimoilla ulkonakin jo harmaata. Kysynpä, onko harmaaväri siirtynyt pään sisältä ulos? Onko värillä väliä ja sillä, missä se on?

Ei muistu enää mieleen paikannimet, knoppitiedot, julkimoihmisten nimistö saati tuttujen, mitä pitää milloinkin tehdä, ei tule avaimet mukaan, missä on puhelin, kuka asuukaan naapurioven takana, mitä minä tein ja milloin ja missä! En sano enää miljonääriohjelmaa katsoessa, että "Kyllä olisin tuonkin tiennyt!". Useimmin toistuvia lauseita alkavat olla "En minä muista!", "Odota, kun googletan!" ja "Mikä hitto se olikaan taas se salasana?". Tuossa se nörtti mokasi kun keksi salasanat! Eihän niitä voi kukaan muistaa! Vai siksikö se onkin se sala!

Hämmentääkö outo tilanne? Miettikääpä. miltä minusta näillä harmailla tuntuisi muutaman vuoden takainen juttu! Lähisukulaiseni toi maailman matkoiltaan Suomeen auton, jossa oli ratti väärällä puolella ohjaamoa eli autokin oli tottunut kulkemaan väärällä puolella tietä. Kun kerran pääsin kyytiin ja istuin etupenkillä ns. kuskin paikalla, niin nykyisellään olisin ollut aivan hukassa! Ei rattia, haparoi siinä sitten ilmaa, auto vaan kulkee, kuka ohjaa, mitä minun pitäisi tehdä? Tuolloin oli kuitenkin päässä sisällä nykyistä enemmän harmaata ainetta ja tilanne oli jotenkin ymmärrettävissä. Nyt olisikin jo paljon vaikeampaa hahmottaa tuommoista tapahtumaa!

Ennen tykkäsin tummista, vaaleista ja ristiverisistä väreistä. Siis päässä ja useinmiten pään ulkopuolella! Nyt harmaasta, etenkin jos se on päässä sisällä ja toimii!

Voisiko joku nörtti tai aivotohtori keksiä, miten päähän voisi sisälle lisätä harmaata väriä! Kyllä nykyisin sapettaa, kun vaan muistaisi mikä!

Harmaana on HYKSikin!

Koodit ja salasanat tukehduttavat vanhuksen!

Jos ei tämmöinen vanhempi ihminen tukehdu veteen ja räntään, niin tarjolla ovat seuraavina vaihtoehtoina uudet ilmaisut, koodit, lyhenteet ja salasanat! Onko ihminen muka joku tietokone, muistihirmu? Eikö enää osata kirjoittaa kokonaisia sanoja? Pitääkö aina pelätä bittiroistoa, joka varastaa Sinut ja tietosi?

Se on ilmeisesti nykyisin hyvin fiiniä operoida somessa, sotessa, sotulla, iPadilla, Androidilla, Fabossa, skypetellä jne.! Ei osaa ymmärtää, eikä tajuta noita kaikkia koukkuja! Sitten on toinen juttu kun puhutaan pin-kodeista (1234 ei ole kuulemma hyvä!), käyttiksistä eli käyttäjätunnuksista ja salasanoista. On vaan hieno juttu, kun niitä ei saa kirjoittaa ylös mihinkään, ettei bittivoro vohki niitä. Ja tottahan toki salasanat pitää vaihtaa viikoittain tai jopa useammin - väittää aina joku guru.

No salasanojahan onkin tavallisen meikäläiselle helppo kuin muistista ei ole kuin rippeet jäljellä ja nekin koskevat nuoruuden kiellettyjä tekosia. Mutta salasana on kuulemma hyvä kunhan sen pituus on vähintään 12 merkkiä, mieluiten varmaan 1326 merkkiä tai jokin vastaavaa määrä. Ja salasanaan pitää tietenkin (no senhän kaikki tietää ja ymmärtää!) laittaa pieniä ja isoja kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä. Ei riitä enää vanhus123! Pitää olla ainakin vAn-*HTe12LiI£$!+ ja mielellään vielä jotain tätäkin erikoisempaakin, ettei ulkomaankaan bittivoron tietokone arvaa! Jos arvaa, saattavat minun rieskareseptini, verenpainetaulukkoni tai talvirenkaiden vaihtopäivät menneiltä vuosilta joutua voron käsiin. Olisi se pirullinen menetys ja tilanne! Voro voisi jopa muuttaa Hakkapeliittojen vaihtopäivän vuonna 1977 aivan toiseksi. Silloin menisi tilastoni täysin sekaisin! Entäs jos lisäisi rieskareseptiin hiivaa 100g, miten siinä sitten kävisi? Koko taikina piloilla!

Tuollaisia salasanojahan pitää sitten tehdä joka asialle erilainen ja omansa. Koska jos voro arvaa yhden, niin ei pääse muiden sivujen tietoihin! Kannattaa pitää esim. omalle kalansaalisluettelolle oma salasana, eikä kannata käyttää hauki12kg tai kevyenä harhautuksena fisu12kg, vaikka olisikin joskus saanut sen painoisen hauen. Tuolloin voi käyttää esim. 12Hau$$kaI++nAm! Tuostapa ei kukaan arvaakaan, että se oli 12 kg:n hauki ja lisää tulee jopa myyntiin asti ja oli hyvänmakuinen.

Olisin laittanut MS-tilin salasanaksi
AB??32hkRJuHD(%k678Ngfdd#4hlKKKKK?&6KKKKKKKKkk)/642190KllKHDwT
ja laitoinkin, mutta en koskaan muistanut kahta ensimmäistä kirjainta vaikka muistinkin koko tuon lopun!

Itkettää!

Suomalainen sydäntalvi