Mitä? Onko talvi tulossa?

Missä ihmeessä se piileksi viimeiset pari kuukautta ja runsaasti viikkoja? Maaliskuu on mennyt talvitavaroita varastoon kantaessa ja entäs nyt sitten?

Ei tunnu auttavan vaikka katsoisi säätiedotusta miltä kanavalta hyvänsä, talvea povaavat kaikki. Jos ei Pekka Pouta olisi telonut itseään, niin uskon, että Pekka lupaisi näille ajoille jo lämpimiä kevätkelejä. Muut sääihmiset yrittävät harhauttaa meitä auringonpaisteella, mutta jos menet ulos, niin pian on parta kuurassa ja pää turrana kylmästä.

Tänä aamuna säätieteilijä kertoi Turussa jo satavan lunta monen viikon jälkeen. Ja saderintama on tulossa meillepäin. En tykkää tuommoisesta! Luulin aina, että Turusta tulee vaan hyviä tyyppejä, kuten missejä, Tamara Lund, Ismo Kallio, Wäino Aaltonen, Mikael Agricola (hyvä tyyppi, kun keksi suomenkielen), Risto Isomäki (tosi hyviä tieteiskirjoja), Ruben Oskar Auervaara, Leena Kaskela, Pete Poskiparta, Tabe Slioor, Riku Niemi, Rafu Ramstedt, Kakka-hätä 77, Eero Väre, Katariina Jagellonica, Kaarina Maununtytär, Heikki Salmela, Eila Peisalo, Jussi Jurkka ja Esko Valtaoja. Onhan niitä vielä pari muutakin, mutta en viitsi luetella kuin nuo edellä olevat 5 merkittävintä. Jethro Rostedtia en viitsi mainita, kun se aina höheltää joka paikassa.

Lunta on kuulemma tulossa tännepäin. Nyt on selkä vääränä alettava taas kantamaan talvikamppeita takaisin tupaan ja siirrettävä keväthepenet piiloon. Oli ne ennen hienoja aikoja, kun ei tarvinnut ottaa talvivaatteita esille enää keväällä muulloin kuin vappuna. Silloin tuli taatusti lunta. Nyt ei taida tulla lunta eikä vappua!

Kävin hetki sitten pihalla haistelemassa tuulia ja heti meinasi jäätyä, sanonko mitkä? En sano, no sanon sittenkin - korvat! Piti hakea äkkiä pipo päähän ja vetää se syvälle korvien yli ja toppatakin huppu vielä päälle. Onko tuommoinen enää laitaa? Aurinko paistaa helottaa kuin juhannuksen jälkeen konsanaan ja sitten kun menet sitä tunnustelemaan, onkin tarjolla pelkkää kylmyyttä. Tunnelma on täsmälleen sama kuin meikäläisellä nuorena kotikylän nuorisoseurantalolla tansseissa. Jäätävää oli!

Muistakaa laittaa kunnon varusteet, jos menette viranomaisten suosittelemalle kävelylenkille! Ja pitääkää etäisyyttä muihin, ja jos kunto antaa periksi, niin tehkääkin kunnon patikkaretki! Silloin jaksaa taas katsoa telkkaria.

Paistaa siellä, mutta petollista on kylmän kanssa!

Talvi tuli Stadiin

Hiphei ja huraa! Se oli talvi eilen ja tänään Stadissakin. Maa muuttui valkoiseksi kertaheitolla. Siihen liittyen vaan tuli muuan ongelma.

Ei olisi pitänyt kuusi vuotta sitten polttaa hyvin palvelleita sälesuksia mökillä tynnyrissä. Niitä olisi tarvittu juuri nyt. Tosin epäilen, että olisinko ehtinyt noutaa niitä kellarikomerosta ennen lumen sulamista. Jos olisin juossut portaat kellariin, olisin saattanut ehtiäkin? Tai sitten olisin katkonut kaatuessani jalkani. Lisäksi oli voinut käydä niin, että monot olisivat jääneet kotiin komeroon. Niiden hakemiseen ei olisi enää ollut aikaa ennen lumen sulamista.

Kyllä tämmöiset nopeat talvet pitäisi kieltää tai ainakin niistä pitäisi tiedottaa hyvissä ajoin. Lumisateen alkaessa voisi olla jo ulkorapulla odottaa täydessä varustuksessa ja ehtiä mukaan talven kuntoiluun. Kymmenen minuutin talvi on tämmöiselle vanhukselle aivan liian lyhyt. Olisiko kohtuutonta vaatia talven kestävän edes tunnin verran tai vaikka kolmevarttia? Silloin voisin minäkin ehtiä mukaan.

Nyt en kyllä tykkää tämmöisestä! Luulen, että siirryn lukemaan iPadilta Helmetin Ellibs-palvelusta lataamaani kirjaa. Satakoon ulkona mitä hyvänsä!

PS. Joka haluaa peesata minua, käy netistä tutkimassa Helmet-e-kirjaston tarjoamia vaihtoehtoja!

PSS. En viitsi laittaa tähän edes kuvaa lumikinoksista, kun en ehtinyt avata kameraa ennen lumen sulamista.

Säänhaltija harjoittelee

No niin ja mitenkäs suu nyt pannaan? Ehdotan asennoksi semmoista, jossa on helppo pitää kieli keskellä suuta. On nimittäin säänhaltija aloittanut talvikeliharjoitukset.

Lappilaiset ovat saaneet tuta jo sitä tovin aikaa, mutta meillä Stadissa se alkoi varsinaisesti 14.-15.10. välisenä yönä. Tosin edellisellä viikolla satoi pienen hetken muunneltua vettä. Mitä ilmeisemmin vesi tuli räntähippusina, mutta onneksemme sen kesto oli hyvin kohtuullista luokkaa.

Nyt on ainakin meidän senioreiden aika pysähtyä miettimään hauraiden luidemme suojaamista sekä lihasten välttämistä mustelmilta ja venähdyksiltä. Eli nyt on kaivettava esille jalkineisiin liukuesteet ja tarkistaa, että kävelykepissä on piikki paikoillaan. Ja tietenkin kaikenlainen varovaisuus on niidenkin kanssa aiheellista. Eilisten sateiden vedet oli yöpakkanen jäädyttänyt aamuksi lätäköihin ja kadunpintaan.

Olin itse aamusella liikenteessä uhkarohkeasti polkupyörällä, mutta vältyin vielä pahemmilta ongelmilta. Tosin kieli oli hieman kipeä kotiin palattuani. Oli sitä sen verran joutunut keskittämään etuhampaiden ja kitalaen keskihuitteille. Mutta selvisin taas, onnekseni! Mutta pahempaa on tarjolla tulevina viikkoina ja kuukausina. Pitänee alkaa oikeasti varovaiseksi. Minun ja muiden.

Hujautanpahan tähän pienen tietoteknisen vinkin sääasioista, kun kerran aloin pelottelemaan liukkauksilla. Kun useimmilla on älykännykät tai jokin muu tietolaite ja toki myös lämpömittari ikkunassa, kannattaa vilkaista niistä päivän säätila ulkona. Kännyköihin ladattavilla sovelluksilla löytyy mukavasti tietoa sään olevasta ja tulevasta tilasta.

Seuraavassa muutamia tärppejä sääsovelluksista:

-   Supersää, josta näkee rinnakkain Ilmatieteenlaitoksen ja Forecan mittaaman nykytilanteen ja ennusteet tulevasta. Noista voi sitten valita kumpaa itse uskoo ennemmin. Itse olen valinnut aina sen paremman tai sitten sen, jota Pekka Pouta ennsutaa. Sovelluksen oikeassa alareunassa olevaa pilvenkuvaa klikkaamalla näkee myös saderintaman liikkeet.

-   Paikallissää (Ilmatieteenlaitos) ja Foreca ovat säälaitosten omat sovellukset, joissa säätiedot ovat hieman yksityiskohtaisemmin tutkittavissa.

-   Rainman on Ilmatieteenlaitoksen sadetutkasovellus, josta näkee eri mittauspisteiltä sateen voimakkuuden mukaan sävytettynä sekä salamoinnin ja tuulenvoimakkuudet.

-   Yr on Norjan Meteorologisen instituutin sääpalvelu niille, jotka eivät jostain syystä usko kotimaisia palveluita. Laskin nyt hieman leikkiä, sillä Yr on mainittu yhtenä Pohjoismaiden parhaita ennusteita jakavana laitoksena.

Nuo sovellukset ovat ladattavissa omalle laitteelle App Storesta (iPhone) ja Google Play-kaupasta (Android).

Ja nyt ei kun arvailemaan ketä uskoo ja miten pitää pukeutua ulos lähtiessä! Ketä sitten uskottekin, niin pukeutukaa aina tarpeeksi lämpimästi ja varokaa liukkaita pintoja sisällä ja ulkona!

Tässä esimakua talvesta vanhan Lapin kuvan myötä.

Himskatti, kun talvi on jo ovella!

Jo se ihmistä koettelee! Juuri, kun olin tottunut liikuskelemaan mökin piha-alueella sopivan vähissä vaatteissa, se alkaakin pukata talvea. Enkä tarkoita vähillä vaatteilla semmoisia aivan vähiä vaatteita, vaan enemmänkin lyhyitä kesäasusteita. Syksy meni jotenkin lämpimillä keleillä, mitä nyt välillä hieman ropsaisi vettä.

Mutta nyt Ovat ilmestyneet ”kauhistuttavat” talven merkit, kuten...

- veden pakeneminen rannasta. Järvi on siirtynyt kohti Saimaan kanavaa, Venäjää ja Suomenlahtea. Olisihan sitä tarvittu vettä täällä meilläkin päin, ettei kalat joutuisi opettelemaan evillä kävelemistä. Saimaannorppakin joutuu kohta juoksemaan pitkin järvenpohjia.

- koko kesän poissaolollaan loistaneet pikkulinnut ovat palanneet jostain metsien syövereistä etsimään rantamaisemista syötävää talveksi. Liekö haukat poistuneet jonnekin, kun ei niitä enää pelkää. Nyt nuo pienet tipit syöksyilevät pitkin pihan ilmatilaa melkein kuin ylitse lentävät lentokoneet kiitäessään kohti Aasian helteitä. Närhi kävi kurkistamassa portaalta, että vieläkö ollaan maisemissa. Ei tajunnut, että auto on edelleen pihassa mökin toisella puolella.

- rannassa ovat sorsat ja muut vesilinnut hakeneet turvaa metsästäjiltä. Sorsilla tuntuu olevan tieto luontoystävällisyydestäni parinkymmenen vuoden aikaisen pullatarjonnan (on siihen huvennut pitko jos toinenkin) perusteella. Ovat kuitenkin jo sen verran vieraantuneet, etteivät tule mökin ovelle vaakkumaan tarjoilua. Ennen ilmestyi nokka hyttysverhon väliin ja kuului tiukka kvaak (= tuo pullaa).

- supit, ilvekset ja ketut etsivät lähimaastosta ja rannalta lintusyötävää. Jälkiä on, näköhavaintoja ei. Yksinäinen jänis käväisi tutkimassa varastokatoksen siisteystilannetta. Ei edes hymyillyt valvontakameraan. Pyydän ristihuulelta anteeksi sotkuja, jotka puutöistäni oli katokseen jäänyt, nyt olen kuitenkin siivonnut ne. Lähipellolla kurjet suunnittelevat lähiaikojen lentoreittejään.

- pahin lähestyvän talven merkki on ollut parina yönä koetut pakkasasteet ja aamuiset huuruikkunat autossa. Onneksi vielä päivälämmöt (+5 - +8 C) ovat kuivanneet nuo huurteiset ruudut. Leipäkauppareissulla aamu-usva leijailee peltojen yläpuolella.

Olen antanut itseni vahvasti ymmärtää, että luonto yrittää häätää meikävanhuksen kaupungin lämpimään. Vaikka ei täälläkään ole sisätiloissa kylmästä kärsitty. Takka hohtaa punaisen kuumana nykyisin joka päivä. Ei vaan meinaa hento ihminen enää jaksaa kantaa puita alvariinsa. Mietityttää vaan, että jokohan kotona taloyhtiö on avannut lämpöhanat?

Taidamme pikimmiten pakata peräkonttiin marjat ja muut ruuat pakasteesta ja jääkaapista, ja ponkaista kodin lämpimään. Toivottavasti selvitään talven yli ilman mittavaa fyysisen, saati henkisen, kunnon alenemaa, että jaksetaan taas ensi keväänä palata raapimaan mökin pihaa ja siirtelemään puskia paikasta toiseen.

Muistakaa tekin vähitellen lisätä villahousuja, kaulaliinoja ja hansikkaita. Saattaa muuten talvivilu iskeä. Se ei ole mikään mukava juttu sen kummemmin nuorelle kuin seniorillekaan!

Talvi takaisin ja heti!

Se on nyt meneillään sydäntalvi! Meilläkin Stadissa vetäisi viime yönä pakkasen jo -2,5 C-asteeseen. Ja päivälläkään ei ollut kuin n. +5 C-astetta. Onko tämä laitaa? Mikä talvi se tämä on?

Muistan kun lapsena ja vieläpä orastavan nuoruudenkin kynnyksellä helmikuussa hypittiin parisen metriä syviin tienvarren lumikinoksiin ja pelto-ojiin. Ja sieltä ei meinannut pois päästä ilman kaverin apua. Ja pakkasta oli niin, että kieli tarttui kiinni ulkona jokaiseen pultinpäähän ja polkupyörän ohjaustangon keskitappiin. Ja kieli oli kipeä monta päivää ja puhetta tuli sössöttämällä. Ulos kun lähti piti päälle pukea monet housut ja puserot, ettei vaan kylmä päässyt iskemään. Nenänpää ja korvalehdet olivat aina jäässä ja äidin piti illalla hieroa niihin henkeä ja verta takaisin. Ja kipeänä olivat kieli ja nuo nipukat aina!

Oli ne hienoja aikoja ne!

Mitä tämä tämmöinen sitten on? Ei tarvi enää edes ihmetellä jos kadulla lenkkeilijä sattuu helmikuun keleissä juoksemaan shortseissa. Ja nuorilla on aina nilkat paljaana. Mahtaneeko nuorempi polvi pitää edes pitkiä kalsareitakaan? Jos ei, niin ei sitä ongelmaa nyt huomaa, mutta odotetaanpa muutama kymmenen vuotta. Kyllä sitten kolottaa ja pakottaa nilkkoja ja polvia! Ja miten hiihtolomalainen hiihtää kun kanervikko raapii suksenpohjat naarmuille ja luistinradalla ei tiedä kestääkö vai pettääkö jää? Ei kuulosta tuokaan talvelta!

Kyllä vaatisin, että Pekka Pouta koiransa Sinin kanssa ja muiden meteorologien avustuksella säätäisi meille kunnon pakkaset ja lunta ainakin metrin verran! Olisi kaikkialla paljon puhtaanpaa, autopeltisepillä töitä, vaatekaupoissa ruuhkaa, Keskuspuistossa kunnon ladut, aura-autoilla hommia, rautakauppiailla lumikolakauppa kävisi jne. Olisi kunnon talvella tuota työllistävääkin merkitystä. Ja kansantalous tykkäisi kun raha kiertäisi taskusta toiseen rehellisin ja oikeudenmukaisin keinoin.

Vaadin: Talvi tänne ja heti!

Aitta Seurasaaressa

Taiteen yksi koti, Kiasma

Pakkanen purutuulella!

Saimmepa aika mäjäyksen viileyttä muutaman päivän ajaksi ja lisää saattaa olla tiedossa! Oli kaiveltava, varmaan itse kunkin, komeroista talvivarusteita ellei sitten raukkamaisesti tyystin tyytynyt pirtin lämpimään. Mikähän lie suututtanut säänhaltijan, kun noin intoutui kylmällä heittelemään? Se on tämä etelän meriveden yli puhallettu kylmä aivan erilaista kuin Lapin tunturikylmä. Se on ikään kuin kylmempää!

Kyllä pyöri meikävanhuskin komerossa kiivaasti etsiessään ulkoilman suojavarusteita. Oli hukassa talvikengät, rukkaset ja villapuserot. No kyllä muistin sitten, että jätin ne mökille, kun ei tänä talvena pitänyt mitään talvea tulla. Ja talvikengistä oli pohjat eri paikassa kuin runko, mutta molemmat osat kuitenkin samalla kaatopaikalla. Se meikäläisellä oli odotuksessa täksi talveksi alunperin vaan semmoista pientä lumenhärmää ja tuskin edes kylmäasteita. Mutta pettymyshän siitä tuli!

Mutta ei hätää! Riittävän monet pitkät aluskamppeet syyspuseron alle ja huivia kaulaan, niin kyllä pärjäsi! Melkein! Sokokselle asti! Siinä Lasipalatsin kieppeillä puraisi pakkanen nahkasormikkaan kaikkiin sormiosiin niin, että piti kiivetä, olikohan se nyt neljänteen kerrokseen, rukkashyllylle. Ja nyt tuli sitten myyjätytöltäkin kunnon rukkaset! Ei olisi uskonut, että rukkasista voi niin paljon iloita! Ei palellut käsiä! Olivat kämmenensuojat liki semmoiset pistolapion kokoiset. Kyllä suojaa eikä tarvitse enää sormien etsiä toisiaan, kun ovat kaikki samassa pussissa.

Meni muutama päivä ja ajattelin lopulta pysyä tuvan lämpimässä. Mutta toisin kävi! Ei pysyminen vaan se lämpimä. Ei pysynyt nykyaikainen, koneellisesti ilmastoitu kerrostalo vesikieropattereineen tarjoamaan tuvan lämmintä. Ensin kertoi naapuri lämmön heillä laskeneen reilusti alle 20 asteen. Meillä oli vielä reilun vuorokauden ajan kohtuullista lämpöä asunnossa, kunnes iski raaka totuus eli kylmä meidänkin tupaan. Se vaan loppui lämpö tyystin! Painuttiin lämmöissä meidänkin sisällä +19:n ja +21:n asteen välimaastoon.

Se sanoo viranomainen, että kyllä makuukammarissa riittää +18 tai +19 astetta ja muualla +21 tai +22. Mutta ei ole vanhalla tuolloin kivaa! Se vaan palelee ja vaikka tunget rättiä ylle ja alle, ei lämpö oikein meinaa kropassa lisääntyä. Ei vaikka on koko ikänsä kerännyt suojaavaa rasvakerrosta ympärilleen! Keittele siinä sitten aamukahvit nenänalus kuurassa ja kädessä lapion kokoiset rukkaset. Tai mene siinä illalla nukkumaan, kun vanha kroppa tutisee horkassa, niin ettei tekohampaat pysy paikoillaan lasissa! Ei ole kivaa enää! Aineenvaihdunnasta ei näillä metreillä pelaa enää mikään muu kuin virtsarakko, mutta se pelaakin sitten puolentunnin välein tai tiheämmin.

Niinhän sitä sanotaan, että kaikessa on tärkeintä liike. En ole vaan varma, että koskeeko se myös kylmässä vapisemista, pakkashorkkaa ja hampaiden kalinaa? Eikä tuo kalina muistuta edes kastanjetin soittoa, että voisi teeskennellä edes flamencon tanssimista lämpimikseen! Eikä vanha jalka oikein taipuisi siihenkään!

En kyllä taaskaan tykkää kun palelee! Ja kysyn vaan, että missä viipyy ne luvatut palmupuut ja jatkuva helle!

Ei ole Paavokaan huomioinut kerrospukeutumista! Saattaa vähän palella!