Mitä tehtäisiin muovipakkauksille?

Tarviiko meidän tehdä sitten jotain? Eihän niitä tarvitse edes kerätä erikseen, kun ne kerääntyvät itsestään mm. Tyyneenmereen lautaksi. Sieltähän ne palaavat muutoinkin meille ja useinmiten syötäväksi. Kun erilaiset eläimet napsivat niitä sieltä merestä ja sitten muut eläimet napsivat niitä eläimiä ja sitten me napsitaan jossain vaiheessa taas noita eläimiä, niin siinähän ne ovat takaisin meillä kotona. WC-pöntön ja roska-astian kautta ne pannaan taas uudelle kierrokselle. Siinähän sitä on elämän kiertokulkua oikein jämäkässä muodossa. Onko se hyvä?

No ei kyllä ole!

Viimeiset vuodet työelämässäni tutkailin elintarvikekaupan myyntitilastoja. Niissä tilastoissa esiintyi poikkeuksetta eniten myytynä tuotteena muovikassit. Toiseksi myydyin tuote oli pullo eli oikeammin pullopantti. Tuohon aikaan alumiinitölkit eivät olleet vielä saavuttaneet nykyistä suosiotaan. Oluet ja virvoitusjuomat myytiin pulloissa. Jo tuolloin askarrutti tuo muovikassien ja muovipullojen hurja liikkeellä oleva määrä.

Kävin sitten kerran lakisääteisistä lomista pitämättä jääneellä lomalla Etelä-Afrikan tasavallassa. Siellä oli kaupoissa ja puodeissa tapana pakata kaikki ostokset pieniin, ohuisiin, hedelmäpussia muistuttaviin pussukoihin. Tuolla ne eivät joutuneet roskiin vaan kaduille ja maastoon. Koska alueella oli tapana aidata etenkin arvokkaammat kiinteistöt piikkilanka-aidoin, oli aidoissa enemmän muovipusseja kuin itse aitaa. Suorastaan surullista katsottavaa!

Pelkkää muovia

Tuo Tyynenmeren muovilautta on jo joidenkin arvioiden mukaan jo lähes Keski-Euroopan kokoinen eli ei kovinkaan helppo kerätä pois. Mutta vahinkoa, tuhoa ja pahaa se aiheuttaa elämälle. Merten eliöt, eläimet osallisena elämänkiertokulkuun siirtävät monessa muodossa kaiken tuon pahan ihmisiin. Viimeinen tietohan oli jonkin tutkimuksen mukaan, että jo suolastakin löytyy muovia.

Viime vuonna Kuopion lähellä tehty vesistötutkimus antoi samanlaisia viitteitä vesistöön kertyneistä muovipartikkeleista. Eli ei tuo vesistöjen saastuminen muovista ole mitenkään kaukainen asia meille suomalaisillekaan. Jotain on pakko tehdä!

Viranomaiset ovat jo kiinnittäneet huomionsa muovinkeräykseen, mutta kuten tiedämme, toimenpiteet edistyvät todella hitaasti. Jossain ovat taloyhtiöt jo oma-aloitteisesti aloittaneet muovin keräämisen jätetiloissaan, mutta jatkotoimet ovat vielä lapsenkengissä. Omaa asuntoani lähimmät muovijätteen keräyspisteet ovat 2 ja 3,7 kilometrin päässä paikoissa, jotka eivät sijaitse lähelläkään luontaisia liikkumisreittejäni. Eihän nuo matkat ole toki kovin mahdottomat, etenkin jos kerää muovia ensin isomman satsin, ja käy sitten autolla viemässä ne keräyspisteeseen.

Tässä vaan jännittyneenä odottelen, milloin viranomainen (siihenhän sitä aina vedotaan, niin minäkin) perustaa jätepisteen lähemmäksi ja/tai saadaan taloyhtiöön muovinkeräysastia. Täytyy ryhdistäytyä itsekin, niinkuin varmaan tekin teette!

Tsemppiä kaikkien jätteiden lajitteluun ja erityisesti muovinlajitteluun !

Onko jätelajittelu puoluepolitiikkaa

Johan taas meinasi nousta hiki päähän ja otsasuoni pullistua!

Sähköpostiini putkahti Taloustutkimuksen kysely jätteiden lajittelusta. Vastasin kysymyksiin tietenkin rehellisesti, kun oli näin tärkeä kysely. Rukseja laittaessani paheksuin, ettei taloyhtiössämme tai lähistöllä ole muovijätteiden keräilypistettä. Kaiken muun olemme lajitelleet jo vuosien ajan. Mökkipaikkakunnalla olemme lajitelleet myös muovin.

Se mikä nosti kiihkoa, oli kyselyn viimeinen kysymys, jolla haluttiin taustatietoa vastaajasta. Se ainoa kysymys oli, mitä puoluetta äänestäisin vaaleissa? Mitä helv...ä tuolla on merkitystä jätteiden lajitteluun?

Lienee eittämätön tosiasia on se, että kotitalouden päivittäisistä perusjätteistä karkeasti arvioiden noin 90 prosenttia on muovia. Tuo arvio toki perustuu pelkästään omiin kokemuksiini.

Viitaten taustakysymykseen, onko syytä olettaa, että jotkut puolueet eivät kannata jätteiden järkevää lajittelua? Pitääkö olla jonkin värinen, suhtautuakseen myönteisesti jäteasioihin?

Huolimatta puoluepoliittisesta kannasta, jätteet kannattaa lajitella ja saattaa hyötykäyttöön niiltä osin kuin mahdollista! Lajittele sinäkin jätteesi!

Onko sopivan jätesäkin teko ylivoimainen homma?

Kyllä taas jurppii! On aina kirjoiteltu lehtiin ja sanottu, että pese käsiä, älä syö natsoja kadulta, pese tutti jos tippuu, ei saa raplata silmiä likaisilla sormilla, laita roskat roskikseen jne.! Mutta hoitaako kaikki osapuolet hommansa? No ei vaan hoida!

Se on talon roskahuoneen jätesäkin tekijä, joka ryssii tässä toimintaketjussa! Se on meikäläisen vanhuksen turha hinkata käpäliään Mäntysaippualla alvariinsa, kun jätepönttö on pas... eikun hyvin likainen ja jätesäkki ei sovi pönttöön kun on liian pieni! Siis se säkki!

Nyt jos tämänkin sepustukseni lukijoihin lukeutuisi jätesäkkitehtaan säkinpaistaja, niin saisi vetää alahuulensa pään yli ja nielaista! Ei ole paistaja hoitanut hommiaan!

Kun pelkästään Helsingissä on noita pönttöjä ainakin kymmeniätuhansia, luulisi säkkitehtaan suunnittelijan mitanneen pöntön koon ennenkuin suunnitteli säkin ja alkoi paistaa sitä mustaa muovia säkiksi. Niin ainakin vastuullinen tavaran valmistaja tekisi! Mutta ei! Ei ole tehtaalla joko mittanauhaa tai tajua! Minä voin vaikka lahjoittaa tehtailijalle vanhan mittani. Se yltää 5 metriin saakka, mutta varoitan, että siinä on se metallireuna rispaantunut ja siihen repii sormensa joka kerran kun sillä mittaa. Voin neuvoa käyttöä jos tarvii!

Se ei vaan säkki yllä pöntön suuaukon ympäri eikä pohjalle! Kun pudotat uuteen jätesäkkiin ensimmäisen biologista jätettä sisältävän pussin, säkki irtoaa ja putoaa pöntön pohjalle. Seuraavat jätepussit leviävätkin sitten pitkin sinne ja tänne. Ja töhnä ja pöpöt leviävät ja basilliskot juoksevat pitkin taloyhtiön jätehuonetta! Ja pöntön reunat, kansi, kyljet ja pohja on basilliskon möhnässä alvariinsa! Ja taas kuluu kotona Mantysaippuaa! Ja antipionttia on juostava hakemaan apteekista!

En tykkää taas yhtään!

Ei yllä eikä sovi, ei!

Tämä se pitäisi säkkimaakarin käydä mittomassa!