Kyllä on ollut kynä jäässä ja paperikin kastunut näissä loskakeleissä. Tekstiä ei ole saanut mitenkään aikaiseksi, kun ihmistä masennetaan kaikilla rintamilla. Terveyden kanssa saa painia ja uutisissa tulee vain ikäviä asioita.
Nyt on ollut positiiviluonteen etsiminen lujassa. Onneksi sitä aina välillä pirskahtelee pieniä hippusia esiin. Viimeksi pirskahti, kun jalat petti jäätiköllä ja istahdin onneksi kadunreunan lumikinokseen. Pirskahti siksi, kun vaihtoehtona olisi ollut lätsähtää istualleen märälle sorastetulle asfaltille. Siinä säästyi takapää isommilta ruhjeilta ja mustelmilta. Sitä en voi tähän kirjoittaa, että vielä isommin pirskahti riehunhenki esille, kun yhden lähitalon rettelöukolta puhkesi kauppareissulla paperikassista pohja ja tavarat levisivät pitkin jalkakäytävää. Mutta tuosta en voi kertoa, kun ei saa olla vahingoniloinen toisen ikävälle sattumukselle. Siksi en kerro tuosta ikinä kenellekään etten saa ikävän ihmisen mainetta.
Mutta kesästä piti puhua. Olen kirjannut pitkin talvea listalle ensi kesän tehtäviä mökille. Nyt, kun lista on jo monta sivua pitkä, pelkään ettei ensi eikä seuraavakaan kesä riitä niiden hommien tekemiseen. Kotoa on myös kerätty perinteiseen tapaan mökille vietävää, sillä mökkihän on kodin poistotuotteiden hautuumaa. Sitäkin tavaraa on jo sen verran, että on lienee tilattava Kaukokiito kuskaamaan ne mökille, jonne on rakennettava niille lisävarasto. En vielä tässäkään iässä tajua, mistä tuo kaikki tavara ilmestyy? Sitä vaan syntyy itsestään ja kertyy.
Vaan on se sitten hienoa, kun räystäät alkavat tippua tai ei ne tipu, kun Juho kiinnitti ne tiukasti ja itse puhdistin sieltä kouruista roskat. Mutta voihan sieltä hieman vettä lirahdella tai ei vaan voi, vaan lirahtelee aina suoraan niskaani. Mikähän senkin aiheuttaa? Voisihan se vesi odottaa sekunnin ja lirahtaa sitten selän takana suoraan maahan. Mutta kai tuollekin on joku luonnonlaki olemassa, niskaaniskeytymisen laki.
Onneksi ollaan siinä tilanteessa, että aurinko on käynyt jo tutustumassa Suomen maisemaan muutaman kerran. Ehkä siellä on pohdinnassa pidempi jakso näyttäytymiselle. Täällä ollaan kyllä jo valmiina valon ja lämmön saapumiselle. Sitten ei mene kuin hetki, että livautetaan toppatakit pukupussiin ja villapuseroihin piilotetaan koipallot. Pitkät alushousutkin voi laittaa varmaan jo juhannuksen alla kaapin perälle ja ottaa lyhyet kalsongit muutamaksi päiväksi esille. Ei tuossa asiassa saa vanhempi mieshenkilö alkaa riehumaan.
Eli alkakaahan kaivella kesähepeniä käsille! Tällä päivien kulumisvauhdilla kesä on jo kohta täällä. Hätäisimmät käyvät vielä pikaisesti hiihtolomilla ja sitten voidaan kaikki aloittaa kesäjutut.
Iloista kesänodotusta ja varokaa viimeisiä liukkaita kelejä!
