maanantai 29. helmikuuta 2016

Osa 3. Näillä minä käytän bittejäni - Lenovo G580


Voisiko ilman läppäriä eli kannettavaa tietokonetta elää? Jos minulta olisi kysytty tuota muutamia vuosia sitten, olisin vastannut, että ehdottomasti ei! Mutta nyt kun on iPad, en ole enää niinkään varma vastauksestani.

Läppärillä (on muuten aika pöljä sana!) kirjoitan lähes kaiken kirjoittamiseni ja käytän myös paljon taulukkolaskentaa "työkseni". Kuten iPad-jutussani kirjoitin, on tablettilaite hieman hankala isompaan kirjoittamiseen, joten läppäri on siihen ehdoton väline. No seuraavassa siitä hieman lisää!


Lenovo G580-läppäri   (toimistotyöt, kirjoittaminen, Facebook, tiedostojen järjestäminen)

Muistikapasiteettia läppärilläni on 6 GB RAM-muistia ja 650 GB kovalevyä. Laite on n. 3 vuotta vanha ja kävi jo kerran ulkomaanmatkalla Saksassa Lenovon huollossa. Takuuaika oli juuri umpeutumassa kun näppäimistö alkoi toistamaan kirjaimia, joskus jopa minun poissaollessani. Jos kansi ja Word-ohjelma olivat auki, saattoi masiina kirjoittaa itsekseen esim. yhtä kirjainta sivun tai pari.

No näppis ja ohjelmisto vaihdettiin Saksassa ja nyt kone on toiminut kunnolla reilun vuoden ajan. Viime aikoina se on tosin taas hieman tehnyt tepposiaan. Näppäimistö on muuttunut hyvin, hyvin herkäksi ja kirjoittaa välillä pari kirjainta yhden sijaan sekä kursori saattaa hypätä sinne tänne jos kämmeniään pitää kirjoittaessaan näppäimistön reunaa vasten. Tosin vanhat, vapisevat kädetkin saattavat tehdä omia juttujaan näppäimistöllä!

Läppärillä teen pääosin kirjoitushommat, koska näppäimistö on mielestäni sopivampi siihen touhuun kuin iPadissa. Käytän paljon Word- ja Excel-ohjelmia. Esimerkiksi blogitekstini kirjoitan pelkästään läppärillä. Bloggerin sovellus ei toimi oikein jouhevasti iPadilla. Usein taustalla soi musiikki kun työskentelen. Musiikin etsin netistä joko kotimaisten tai ulkomaisten nettiradioiden sivuilta. Puuhailen vaihtelevasti sukututkimuksen parissa, jolloin käytän Sukujutut-ohjelmaa.

Nettiselailuun käytän läppäriä jonkin verran, mutta selailen nettiä nykyään eniten iPadilla. Facebookin lukeminen läppärillä on helpompaa kuin iPadilla tai iPhonella. Läppärillä ja ulkoisella hiirellä on nopeampaa siirtyä päivityksestä toiseen, kun lukee isoa määrää Facebook-päivityksiä. Lehtien lukemiseen taas iPad on mielestäni ylivoimaisesti paras väline.

Aiemmin hoidin pankkiasiat pelkästään läppärillä, mutta pankin uuden, helppokäyttöisen mobiilisovelluksen myötä, olen siirtynyt pääosin iPadin käyttöön pankkiasioissa. Pilvipalveluiden perustyöt teen läppärillä niin, että pääsen lukemaan tiedostot sitten iPadilla ja iPhonella. Pilvipalveluista käytän nykyään ensisijaisesti Google Drivea. Olen käyttänyt myös jonkin verran Dropboxia valokuvien jakoon tuttavieni kanssa. Jotain minulla on tallennettuna myös OneDrivessa. Applen laitteiden myötä käytän myös iCloudia. Kuten kerran bloggasin, niin nuo pilvipalvelut on minulle kuitenkin melkoista hebreaa!

Valokuvat ja iPadille sekä iPhonelle tallentamani muut tiedostot pyrin siirtämään läppärille ja ulkoiselle kovalevyasemalle. Kunhan vaan suinkin muistan tehdä sen aina joskus!

No miten hommat sitten sujuvat kun on monta laitetta ja eri käyttöjärjestelmää?

No hyvinhän ne sujuvat! Pilvipalveluiden kautta on helppo käytellä tiedostoja, joita kuvittelee tarvitsevansa jossain muualla kuin missä tallentamiseen käytetty laite juuri tarpeen iskiessä on. Pilvipalveluissa ovat ongelmana kapasiteetti ja sen laajentamisen lisäveloitukset.

Kalenterit ja Muistiinpanot siirtyvät sujuvasti laitteesta toiseen. Viestintä pelaa etenkin Skypen osalta kaikilla laitteillani. Onneksi useimmat ohjelmat toimivat kaikissa laitteissa ja päivittyvät automaattisesti!

Osa Lenovon työpöydästä
Lähes kaiken printtaamisen teen läppärin kautta vanhalla HP-printterilläni. Fiksuna vanhuksena latasin kyllä läppärille langattoman printtausohjelman voidakseni printata iPadilta, mutta unohdin jo miten se toimii. Sekin toimi niin, että printattava asia siirtyy läppärille ja printtautuu. Pitänee palauttaa asia mieleen uudelleen!

iPadiltani lähetän printattavat tiedostot sähköpostilla omaan osoitteeseeni, avaan postin läppärillä ja printaan siitä. Onhan se hieman monimutkaista, mutta toimii!Nythän on kyllä saatavissa jo suhteellisen edullisia printtereitä langattomaan tulostamiseen. Kunhan saan ison (ison siksi, kun sitä tarvitaan moneen muuhunkin asiaan!) Lottovoiton, niin ehkä sitten ostan?

Ainoa asia, jota harmittelen on säästäminen hieman väärässä paikassa! Minun olisi pitänyt silloin kolmisen vuotta sitten läppärikaupassa laittaa muutama satanen lisää ja ostaa Windows-läppärin sijaan Applen MacBook. Olisin säästynyt useilta harmeilta laitteiden yhteensovittamisessa, kun kaikki olisivat kuuluneet samaan "sukuun". Mutta on toki Lenovokin onnekseni taipunut kohtalaisesti laitteiden yhteiskäyttöön tarvitsemieni ohjelmien osalta.

Eli näillä mennään ja homma pelittää kunhan muistia riittää käyttäjässä ja laitteissa!

Tässä hieno luettelo tietokoneen käyttömahdollisuuksista! Alakulmassa näkyy lähde.

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Onko nyt kevät vai mikä nyt on?

Jo vain olen muistanut valitella noita kosteita kelejä! Eikö muka ole ollut aihetta? Välillä on tuntunut kuin valtamerellinen vettä olisi eksynyt taivaalle ja sitten satanut eri muodoissaan takaisin alas. Ja aina pääasiassa siinä märemmässä muodossaan! En ole tykännyt koko hommasta! Olen muutenkin enemmän semmoinen kuiva ihminen!

Kun ulkoilla on kuitenkin pitänyt (lääkintähuollon vahva suositus!) enemmän tai vähemmän, on kodin kohta tärkeimmiksi varusteiksi muodostuneet Oskarin oksa ja lämpöpatteri. Oksalla riippuu alvariinsa kuivatuksessa oleviä tekstiilejä ja alla lepää vesilammikko. Ja lämpöpatterin päällä on vähintään yhdet kengät kuivumassa vuorollaan ja patterin kupeessa näkyy vesivanan jäljet.

Eli koeteltu ihmistä kyllä on! Yhtenä päivänä on satanut vettä, kahtena räntää ja taas yhtenä lunta. Sitten on jo parin viimeksi kuluneen viikon aikana vilauttanut kiusaksi aurinkoa. Sitä on ollut tarjolla kuitenkin niin vähän eli nirkosesti, että kun saat ulkovaatteet päälle ja kiiruhdat ulko-ovelle, on aurinko kadonnut ja taas sataa jotakin.

Hämeenlinnan väylää Nurmijärven kohdalla
Mutta eilen aamulla aurinko erehtyikin paistamaan pidemmän tovin! Ja eikun taipaleelle! Ponkaisimme kotihengettären kanssa "mopedin" selkään ja suuntasimme keulan rohkeasti päiväretkelle kohti Valkeakoskea. Kyllä olikin Stadin asukki ihmeissään maisemista! Maiseman väri poikkesikin oleellisesti totutusta loskanharmaa-vielä harmaampi-sävystä! Heräsi kysymys miten voi olla jokin sini-valko-värikin olemassa ulkona?

Jo hiveli taivaan valo matkamme kulkua! Oikein piti välillä siristellä silmiä. Oli kuin autuus, ihanuus ja elämä olisivat palanneet Suomeen!

Käy vain mielessä, että olisikohan uskaliasta kuvitella kevään jo saapuneen? Vai onko tämä unta ja pelkkää harhaa?

PS. Nyt kun taas matkakuume nostaa päätään auringon pilkistellessä, voisin suositella vilkaisemaan blogiani viime syksyn reissusta    http://vanhusreissussa.blogspot.fi/ . Siellä löytyy 34 blogikirjoitusta Kiinan reissusta.
Enjoy, kuten belgialaiset niin osuvasti toteavat!

Sääksmäen silta auringon hyväilemänä

Vanajavesi auringon loisteessa

Lisää Vanajavettä illan jo hämärtyessä


torstai 25. helmikuuta 2016

Osa 2. Näillä minä käytän bittejäni - iPad 3

Miksi minulla on kallis iPad eikä suhteellisen edullinen Android-tabletti. No siksi, että iPad on ylivoimaisen helppo, selkeä ja vaivaton käyttää! Ja akku riittää käytössäni koko päivän. Sovellukset ovat selkeinä ikoneina, jotka voi järjestää mieleisellään tavalla yksittäin tai ryhmiin. Kotinäppäimellä pääsee aina takaisin jos tulee tarve aloittaa uudelleen. Sormiohjauksilla on helppo vaihtaa sovelluksesta toiseen. Viruksia ei tarvitse pelätä Applen sovelluskaupan, AppStoren, tiukan valvonnan takia.

Kyllä nyt on tunnustettava, että olen iPadin orja! Laite on ensimmäinen asia, jonka etsin aamuisin käteeni ja siinä se säilyy lähes koko päivän nukkumaan menoon saakka. Silloin laitan iPadin lataukseen yöksi. No seuraavassa on pieni katsaus iPadini käytöstä.


iPad 3    (lehdet, kirjat, viestintä, googlettaminen, some, karttapalvelut, tv, valokuvat, pelit)

iPadini on jo melko vanhaa mallia ja siinä on muistia myös 32 GB. Muistin kapasiteetti on lujilla, kun laite sisältää melkoisesti valokuvia, lehtiä, kirjoja ja hieman musiikkia. Joudun aina välillä tyhjentämään laitetta, jotta uutta tavaraa mahtuisi sisään. Muutoin laite tökkii ja saattaa jopa kaatua toisinaan. Tässäkään tapauksessa ei 5 kiloa muikkuja mahdu 2 kilon kukkoon!

Enimmäkseen käytän iPadiani lukemiseen. Käytän mm. appseja HS, IL - Päivän lehti, Taloustaito, Helsingin Uutiset, K&K (Kirkko&kaupunki), Elisa Kirja (laitteellani 101 kpl) sekä HelMetin lehtiä ja kirjoja. Moneen vuoteen ei talouteemme ole enää tullut päivälehtiä paperisina, vaan olemme oppineet lukemaan ne iPadilta digiversioina. Lehti tulee aina sinne, missä iPad on! Blogeja luen myös jonkin verran. Somea (Facebook, Instagram, Twitter, Pinterest) luen enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Facebookissa kuulun muutamaan (16 kpl) ryhmään, joiden päivityksiä yritän seurata puoliaktiivisesti. Enterin ja sukututkimusryhmät (6 kpl) ovat ne tärkeimmät.

Eräs tärkeimpiä toimintoja iPadilla ovat ElisaViihteen ohjelmaoppaan tsekkaaminen, ohjelmatallennusten asettaminen ja tallenteiden katselu. Joskus satunnaisesti katselen Youtuben videoita yleensä oppiakseni jonkin jutun tai tsekatakseni miten jokin asia tehdään. Toki joskus soitan taustamusiikkina jonkun artistin tai musiikkigenren kokoelmaa Youtubesta.

Muita oleellisia juttuja ovat pankkipalvelut, pilvessä olevien tiedostojen lukeminen (olen keskittynyt nykyisin Google Driveen), valokuvien katseleminen ja lähettäminen, Google Mapsista paikkojen etsiminen, lippujen ostaminen (lippu.fi) ja satunnaisesti yksinkertaisten pelien (esim. Sanajahti) pelaaminen ...

iPadia käytän melkein kaikenlaiseen selailuun, jota vastaa netin selailu ja googlailu läppärillä. Pidempiä tekstejä en tykkää kirjoittaa iPadilla. En ole oikein oppinut hipaisunäppäinten käyttöön, enkä myöskään käytä kovin usein bluetooth-näppäimistöä vaikka sellainenkin minulla on. Säästin hinnassa ehkä hieman liikaa kun ostin näppiksen poistomyynnistä. Minulla soi usein iPadilla musiikki nettiradiosta (TuneIn, Radiot.fi, Radio FM) taustalla kun puuhailen juttujani.

Kokeilin yhdessä vaiheessa myös iPadin puhelin ominaisuutta, joka vaatii yhteyttä lähellä  olevaan iPhoneen. Mutta en oikein tykännyt siitä. Ilmeisesti vanhahkon iPadini ominaisuudet eivät kunnolla taipuneet riittävään äänentoistoon. Jos ympärillä on paljon hälinää, ei iPadin äänentoiston volyymi tahdo riittää tinnutuksesta kärsiville korvilleni. Silloin käytän Clas Ohlsonilta ostamaani bluetooth-kaiutinta, joka on erittäin hyvin toimiva.

iPadini etusivulla on melkein samat appsit kuin iPhonellani. Myös iPadilla olen ryhmitellyt appsit aiheen perusteella ikonien sisään. Alapalkissa minulla on kiinteinä Google Drive, Chrome, Gmail, Kuvat, Kamera ja ElisaViihde. Appseja eli sovelluksia eli ohjelmia iPadissani on tällä hetkellä 150 kpl.

Alkuvuonna, kun oli lyhyt aika, jolloin lehtiä ei julkaistu, joku valitti keskustelupalstalla, ettei aamu oikein ala ilman päivän lehteä. Annoin vihjeen, että digilehti ilmestyy joka aamu edelleen. Valittaja mainitsi kuitenkin, että lehden on rapistava, sillä muuten se ei tunnu lehdeltä. Vastasin lähettämällä Youtube-videon, jossa oli kuvattuna ja äänitettynä lehden rapinaa. Lisäksi neuvoin sotkemaan sormet vaikka hiilellä tai vanhan lehden musteella lukiessaan digilehteä. Eiköhän noilla eväillä digilehden tuntuma olisi melkein sama kuin vanhanaikaista paperilehteä lukiessa.

Pärjäisinkö minä siis ilman iPadia? No en taatusti! Odotan vain lottovoittoa, että voisin hankkia hieman uudemman version laitteesta, mutta toistaiseksi pärjään tälläkin!

Ensi kerralla vielä juttua läppärin käytöstäni!




maanantai 22. helmikuuta 2016

Suihkussa Mannerheimintiellä!

Voisko elämä olla vielä helpompaa? Puhdasta tulee ilman omaa osuutta!

Oli kaunis ... no ei kyllä todellakaan ollut ... päivä Stadissa. Kävelimme ... minä raahustin ... kotihengettäreni kanssa Mannerheimintietä kohti kodin lämpöä. Oli märänkostea maanantai ja pieni puhuri viilensi kivalla ... eikä varmasti ollut kiva ... tavalla meren yli puhaltelevaa viimaa. Takana oli parin päivän kivat ... nokkas on kohta punaisen kiva ... räntäsateet. Sulava räntälumi oli muodostanut mukavia pikku ... mitä pikku, kun älyttömän isoja ... vesilammikoita ajoradalle.

Pohjoisen suunnasta päästeli rivakkaa ylinopeutta mäkeä alas punaisen upea MB-kuorma-auto. Kuljettaja varmaan vihelteli iloissaan päästessään heti viikon aluksi toimittamaan kuormaansa Helsingin keskustaan. Muistoissa pyöri oletettavasti viikonlopun nautinnot oman nuorikon sylissä ja kotipaikan kapakin baaritiskillä. Silmät olivat ehkä vielä hienoisesti punoittavat ja sumussa viikonlopun riennoista.

Kutale kuvassa
Mannerheimintie 160:n kohdalla auto kohtasi vesilammikot, renkaat nostivat vedet ilmaan, fysiikan lait suuntasivat vedet sivulle, vedet kohtasivat liikunnalliset henkilömme, kastelivat meidät läpimäriksi ja auto jatkoi matkaa muina autoina kuljettajansa edelleen vihellellessä.

Me emme olleet iloisia, ja elleivät kovasta tinnituksesta jatkuvasti kärsivät korvani valehdelleet, kuulin viereltäni sanoja, jotka punehduttivat poskeni! Hämmennyin suorastaan kovin tuon tyylisestä kommentoinnista! Mutta kokosimme hetken aikaa itseämme, pudistelimme hieman kostunutta olemustamme ja jatkoimme reippaina matkaamme!

Olimme peseytyneet ilman omia toimia ja osallemme jäi ainoastaan kuivattelu. Helppoa kuin heinäharavan pesu! Nyt tiedän missä saa ilmaisen suihkun ja helpolla! Tarkkailen vain punaisia kuorma-autoja ja asetun odottamaan!

Toki rivakkana vanhuksena sain rekisterinumeron talteen. Viestintää on jo ajoneuvon haltijalle lähetetty! En kehunut! Pyysin vain armoa muille jalankulkijoille!


Lämpimät ja suorastaan jopa kuumottavat terveiset kaikille autoilijoille kevätlämmön kastelemille kaduille ja kujille!

Osa 1. Näillä minä käytän bittejäni - iPhone 5S

Oletteko huomanneet, että kylillä ja kujilla aika ajoin väki kyselee, minkä laitteen hankkisin ja mikä olisi hyvä? Kysymys on aina melkoisen vaikea ja myös henkilökohtainen riippuen laitteen tarvitsijan tarpeista. Avaanpa tuota asiaan hieman omasta näkökulmastani ja kerron mitä minä teen omilla laitteillani.

Käytän iPhonea, iPadia ja tavallista Lenovon kannettavaa tietokonetta, joka on letkuissa (=johdoissa) kiinni työpöydälläni. Letkuja ovat virtajohto, ulkoisen kovalevyaseman johto ja kirjoittimen johto.

iPhoneS5    (viestintä, navigointi, radio, kuvaaminen) 

Aloitanpa iPhonesta, joka on puhelimeni. Muistia laitteessa on 32 GB ja se on riittänyt käytössäni varsin hyvin. Suurimman osan kapasiteetista kuluttavat valokuvat, joita laitteella on reilu 1000 kpl. Puheluiden ohella viestittelen Viestit-, WhatsApp-, FaceTime- ja Skype-appseilla eli sovelluksilla eli ohjelmilla.

Perheemme nuoret ovat mahdottoman kaukana maailman turuilla (Aasia-Australia-Oseania) ja olemme todenneet WhatsAppin parhaaksi viestintäsovellukseksi! Sen viestien lukukuittaus on loistava ominaisuus huolestuneille vanhemmille ja WhatsAppin puhelut kuuluvat parhaiten noista edellä mainitsemistani. Jopa paremmin kuin Helsingin alueella tavalliset gsm-puhelut!

Kun lähden kävelylle tai pyöräilemään, laitan lähes aina päälle SportsTracker-appsin. Taustalla mittaa liikuntaani myös Moves-appsi. Lenkeillä kuuntelen samalla radio-ohjelmia TuneIn- tai Radiot.fi-appsilla. Minulla on "paha" tapa myös napsia kuvia lenkillä näkemistäni mielenkiintoisista kohteista Kamera-appsilla. Jossain vaiheessa laitoin noita kuvia myös Instagram-appsiin. Ennen lenkille lähtöä tarkastan joskus säätilanteen Supersää-appsilla ja automatkan edellä  tsekkaan toisinaan keliolosuhteet matkan varrelta Kelikamerat-appsilla, jos on syytä epäillä huonompaa säätä matkan varrelle.

Muistiinpanot-appsiin kirjaan usein ostoslistan. Google Maps-appsia käytän melko paljon kun tsekkaan jotain osoitetta, ja autoillessa käytän sitä tarvittaessa myös navigointiin. EasyPark-appsia käytän jatkuvasti pysäköintimaksuihin. ReittiGPS on verraton appsi kun pitää etsiä aikatauluja ja reittiä. Helsingissä on käytössä myös Sporat-appsi, joka näyttää raitiovaunut kartalla. Silloin tällöin vilkaisen tuoreimpia uutisia Ampparit-appsista.

Ns. toimistopalveluja en juurikaan käytä iPhonella. Tosin joskus skannaan Scan+ -appsilla jonkin asiakirjan muistiin tai lähetettäväksi edelleen. Speedtest-appsilla tsekkaan tarvitessani netin paikallista nopeutta.

Puhelimestani löytyy toki monenlaisia "kikkailu"-appseja kuten joitakin mittareita, kauppojen omia sovelluksia, lehtien appseja, pilvipalveluita, kirjapalveluita, tv, Youtube, pelejä jne. Useimpien noiden palveluiden tehokkaalle käyttämiselle iPhone 5S:n näyttö on mielestäni kuitenkin liian pieni. Iso ryhmä muita sovelluksia puhelimessani liittyy matkailuun. Niitä ovat oppaat, lentopalveluihin ja majoitukseen liittyvät appsit.

Ensimmäisen näytön olen kuitenkin varannut kaikkein tärkeimmille appseille. Niitä ovat tietenkin Kalenteri, Kello, Elinluovutus, 112 Suomi, pankin appsi, Yhteystiedot, Kääntäjä, Supersää, Google Maps, viestintäpalvelut (Viestit, WhatsApp, FaceTime ja Skype), AppStore, Asetukset, Kuvat, Chrome ja Muistutukset.

Muilla näytöillä olen kerännyt paljon appseja saman aiheisiin ryhmiin aina yhden ikonin sisään. Samoin kukin näyttö pitää sisällään aina määrättyjen aiheiden appsit.

Kiinteään alapalkkiin olen laittanut Safarin, Puhelimen, Gmailin ja Kameran. Appseja eli ohjelmia iPhonessani on tällä hetkellä 142 kpl.

Miksi luettelin appsini näin monisanaisesti? No sen takia, että itse olen aina miettinyt, mitä appseja ihmiset käyttävät ja mitä kannattaisi harkita ladattavaksi itselle? Niinpä halusin tarjota pientä tirkistystä omiin appseihini.

Kun luitte tuota yllä kirjoittamaani, uskotteko, etten halua palata puhelinkioskien aikaan?

Ensi kerralla kerron hieman iPadistani ja miten sitä käytän!

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Niveliä rikkoo ja särkee!

Kyllä en ollut taas yksin liikkeellä! Se oli Ortonin (elikkä entisen Invaliidisäätiön) lääkintäihmiset kasanneet esitelmätilaisuuden yliopiston Porthanian isoon saliin.

Olimme hengettären kanssa puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua tormakkaina Porthanian ovella. Ja niin oli sadat muutkin! Yhtä tormakkaina ja ovella! Kun asiana olivat nivelrikot ja niiden hoito, olikin kansa kokenut aiheen omakseen. Saimme hätäiseen istuuduttua paikallemme salin takaosaan, kun lopuille sisäänpyrkijöille huhuiltiin mahdollisia viimeisiä vapaita paikkoja. Aulaan jäi varovaisen, mutta tarkan arvioni mukaan iso joukko aiheesta kiinnostuneita. Ainakin sata jos ei toistakin!

Kyllä saimme tv:stä tutun tohtorin kuvaamana ja kertomana melkoisen esityksen erityisesti lonkan ja polven nivelvaivoista. Röntgenkuva on kuulemma riittävä näyttämään etenkin polven rikkoja. Sivuttiin siinä puheessa meikäläisen selkänikamiakin. Tuntuu olevan nivelongelmat perin yleisiä vaivoja suurelle joukolle suomalaisia. Sitten puhui kuntoutusihminen, ja hikihän siinä tuli, kun riehuttiin hetki seisaaltaan vähän kuin harjoituksen vuoksi. Ja lopuksi puhui ja näytti sisuskuvia ihon alta se varsinainen puukottajien ylipuukottaja eli pääkirurgi.

Kun meille näytettiin vielä kuviakin niistä vaivoista ja korjailuista, oli onni, että oli tullut katselluksi amerikkalaisia rikossarjoja! Niissä on melkein aina useampia henkilöitä, joilla näkyy samoja juttuja kuin puukkomiehen pöydällä Ortonissa. Tv-sarjojen katsominen on vähän kuin siedätyshoitoa tämmöisiä tilaisuuksia varten.

Näillä mentäisiin ennakkoon
En nyt juuri muista erityisesti, että oliko se liikunnan lisääminen, tupakanpolton ja viinanjuonnin lopettaminen niitä keinoja, joilla noilta vaivoilta ja puukolta välttyy? Mutta nehän ne ovat nykyään joka vaivaan parhaat estäjät! En vaan ymmärrä, mitä lopettaa ne, jotka eivät tupakoi eikä käytä alkoholijuomia? Pitäähän minusta niittenkin jotain lopettaa! Ei ole muuten tasapuolista ja reilua tämä kärsiminen ja kipu!

Tosiasiassa ne tärkeimmät ennaltahoidot ja -estämiset ovat terveelliset elämäntavat, oikeanlainen ravinto ja lihaksiston kunnon ylläpitäminen säännöllisen ja monipuolisen liikunnan avulla!

Ja kun on jo huonot housussa
Mutta olivat ne puhujat asiansa tuntevia ihmisiä! En suuresti panisi vastaan, jos aikoisivat minuakin tutkia, hoitaa ja puukottaa! Olisihan se tietenkin mukavaa, että olisi ensin jokin vaiva sitä varten! Tällä erää edellisen kerran puukottivat Töölön sairaalassa asiantuntevasti selkääni ja seuraavasta reissusta ei vielä tiedä muuta kuin, että on kyllä reilusti pintaa, johon puukkoa tuikata! Eiköhän sekin aika taas tule!

Kyllä on ollut HUSin kausikortti tarpeen!

Mutta ei olisi huono olla Ortoninkaan asiakkaana!




tiistai 16. helmikuuta 2016

Onko sopivan jätesäkin teko ylivoimainen homma?

Kyllä taas jurppii! On aina kirjoiteltu lehtiin ja sanottu, että pese käsiä, älä syö natsoja kadulta, pese tutti jos tippuu, ei saa raplata silmiä likaisilla sormilla, laita roskat roskikseen jne.! Mutta hoitaako kaikki osapuolet hommansa? No ei vaan hoida!

Se on talon roskahuoneen jätesäkin tekijä, joka ryssii tässä toimintaketjussa! Se on meikäläisen vanhuksen turha hinkata käpäliään Mäntysaippualla alvariinsa, kun jätepönttö on pas... eikun hyvin likainen ja jätesäkki ei sovi pönttöön kun on liian pieni! Siis se säkki!

Nyt jos tämänkin sepustukseni lukijoihin lukeutuisi jätesäkkitehtaan säkinpaistaja, niin saisi vetää alahuulensa pään yli ja nielaista! Ei ole paistaja hoitanut hommiaan!

Kun pelkästään Helsingissä on noita pönttöjä ainakin kymmeniätuhansia, luulisi säkkitehtaan suunnittelijan mitanneen pöntön koon ennenkuin suunnitteli säkin ja alkoi paistaa sitä mustaa muovia säkiksi. Niin ainakin vastuullinen tavaran valmistaja tekisi! Mutta ei! Ei ole tehtaalla joko mittanauhaa tai tajua! Minä voin vaikka lahjoittaa tehtailijalle vanhan mittani. Se yltää 5 metriin saakka, mutta varoitan, että siinä on se metallireuna rispaantunut ja siihen repii sormensa joka kerran kun sillä mittaa. Voin neuvoa käyttöä jos tarvii!

Se ei vaan säkki yllä pöntön suuaukon ympäri eikä pohjalle! Kun pudotat uuteen jätesäkkiin ensimmäisen biologista jätettä sisältävän pussin, säkki irtoaa ja putoaa pöntön pohjalle. Seuraavat jätepussit leviävätkin sitten pitkin sinne ja tänne. Ja töhnä ja pöpöt leviävät ja basilliskot juoksevat pitkin taloyhtiön jätehuonetta! Ja pöntön reunat, kansi, kyljet ja pohja on basilliskon möhnässä alvariinsa! Ja taas kuluu kotona Mantysaippuaa! Ja antipionttia on juostava hakemaan apteekista!

En tykkää taas yhtään!


Ei yllä eikä sovi, ei!


Tämä se pitäisi säkkimaakarin käydä mittomassa!





lauantai 13. helmikuuta 2016

Koodit ja salasanat tukehduttavat vanhuksen!

Jos ei tämmöinen vanhempi ihminen tukehdu veteen ja räntään, niin tarjolla ovat seuraavina vaihtoehtoina uudet ilmaisut, koodit, lyhenteet ja salasanat! Onko ihminen muka joku tietokone, muistihirmu? Eikö enää osata kirjoittaa kokonaisia sanoja? Pitääkö aina pelätä bittiroistoa, joka varastaa Sinut ja tietosi?

Se on ilmeisesti nykyisin hyvin fiiniä operoida somessa, sotessa, sotulla, iPadilla, Androidilla, Fabossa, skypetellä jne.! Ei osaa ymmärtää, eikä tajuta noita kaikkia koukkuja! Sitten on toinen juttu kun puhutaan pin-kodeista (1234 ei ole kuulemma hyvä!), käyttiksistä eli käyttäjätunnuksista ja salasanoista. On vaan hieno juttu, kun niitä ei saa kirjoittaa ylös mihinkään, ettei bittivoro vohki niitä. Ja tottahan toki salasanat pitää vaihtaa viikoittain tai jopa useammin - väittää aina joku guru.

No salasanojahan onkin tavallisen meikäläiselle helppo kuin muistista ei ole kuin rippeet jäljellä ja nekin koskevat nuoruuden kiellettyjä tekosia. Mutta salasana on kuulemma hyvä kunhan sen pituus on vähintään 12 merkkiä, mieluiten varmaan 1326 merkkiä tai jokin vastaavaa määrä. Ja salasanaan pitää tietenkin (no senhän kaikki tietää ja ymmärtää!) laittaa pieniä ja isoja kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä. Ei riitä enää vanhus123! Pitää olla ainakin vAn-*HTe12LiI£$!+ ja mielellään vielä jotain tätäkin erikoisempaakin, ettei ulkomaankaan bittivoron tietokone arvaa! Jos arvaa, saattavat minun rieskareseptini, verenpainetaulukkoni tai talvirenkaiden vaihtopäivät menneiltä vuosilta joutua voron käsiin. Olisi se pirullinen menetys ja tilanne! Voro voisi jopa muuttaa Hakkapeliittojen vaihtopäivän vuonna 1977 aivan toiseksi. Silloin menisi tilastoni täysin sekaisin! Entäs jos lisäisi rieskareseptiin hiivaa 100g, miten siinä sitten kävisi? Koko taikina piloilla!

Tuollaisia salasanojahan pitää sitten tehdä joka asialle erilainen ja omansa. Koska jos voro arvaa yhden, niin ei pääse muiden sivujen tietoihin! Kannattaa pitää esim. omalle kalansaalisluettelolle oma salasana, eikä kannata käyttää hauki12kg tai kevyenä harhautuksena fisu12kg, vaikka olisikin joskus saanut sen painoisen hauen. Tuolloin voi käyttää esim. 12Hau$$kaI++nAm! Tuostapa ei kukaan arvaakaan, että se oli 12 kg:n hauki ja lisää tulee jopa myyntiin asti ja oli hyvänmakuinen.

Olisin laittanut MS-tilin salasanaksi
AB??32hkRJuHD(%k678Ngfdd#4hlKKKKK?&6KKKKKKKKkk)/642190KllKHDwT
ja laitoinkin, mutta en koskaan muistanut kahta ensimmäistä kirjainta vaikka muistinkin koko tuon lopun!

Itkettää!

Suomalainen sydäntalvi

torstai 11. helmikuuta 2016

Olenko minä kuiva ihminen?

Nyt en ymmärrä, enkä myöskään tykkää! Olenko minä kuiva ihminen? Onko Suomi kuiva maa? Onko Helsinki kuiva kaupunki? Tarvitaanko kosteutta?

Jos ei, niin miksi meitä kaikkia tahoja pitää kastella noin innolla? Ei auta nopea kävely, ei auta juokseminen - vettä tulee kuin Esterin perunamaahan! Jos kävelet kosteutta väistellen talojen seinustoja myötäillen, jostain koukkaa niskaasi hitonmoinen vesimöykky. Se tulee kohdalla olevan kaupan markiisista, kattopellin kulmasta tai jonkun ikkunalaudan reunalta. Siinä on vaikea säilyttää arvokkuutensa kun pää valuu vettä, talvihatun lierit lerpattavat märkinä ja silmälasit ovat kuin sukeltajan lasit. Aivan toinen juttu, tai oikeastaan sama, on se kun autot heittävät lahkeisiin kosteusannoksen!

En juurikaan tykkää tämmöisestä pelistä! Onko ihminen ansainnut tämmöisen kohtelun? Tai maa? Tai pääkaupunki? Jos en väärin ymmärrä, kalenterin perusteella ja vanhojen merkkien mukaan pitäisi olla parhaillaan pakkasta reilut 20 astetta ja lunta metri tai vähän toista. Kuka tätä peliä pelaa eikä noudata sääntöjä? Mittari näyttää pihalle lämpöä 4 astetta ja Esteristä sataa!

Ei helpota edes se, että omat edusjoukot ovat kengurumaan helteissä! Henkinen lämpö edusjoukkojen sijainnista huolimatta tai kuiva luonteeni eivät tunnu auttavan! Voiko lämpöä ja aurinkoa lähettää paketissa tai tietolaitteella? Luulisi, että Microsoft tai Apple olisivat keksineet appsin eli sovelluksen, jolla tuokin voitaisiin tehdä. Kun niillä on monensortin appseja sääta varten, niin onko säänsiirtoappsi liikaa pyydetty? Nyt bittinikkarit pois kahviautomaatilta ja koodaamaan!

Minä odotan!!!

lauantai 6. helmikuuta 2016

Oolantilaiset ja oululaiset mokasivat koko homman!

En tykkää sitten taas yhtään! En tykkää oolantilaisista enkä engelsmanneista juuri ollenkaan. Ne kumpikin mokasivat 1850-luvulla kun tappelivat keskenään. Oolantilaiset eivät edes yrittäneet houkutella engelsmanneja jäämään sinne. Jos ne olisivat jääneet ja levinneet manner-Suomeen, niin olisi ollut hyvin hyvä!

Mutta pahimmin mokasivat melkein omien synnyinseutujeni väki. Sitä on vaikea uskoa, kun on niin hienoa seutua ja hienoja ihmisiä siellä. Ne kun engelsmannit pyrkivät myös Oulun seudullekin. Särkivät vaan paikkoja, mutta kukaan sielläkään ei yrittänyt houkutella jäämään. Siellähän olisi ollut mukavia kalapaikkoja ja suomalaisihmisiä tarjolla pilvin pimein ja vaikka mitä muutakin mukavaa, mutta ei kun ei vaan kelvannut! Rikkoa vaan piti ja polttaa!

No mikä tässä kaikessa on sitten se pointti? No tietenkin se, että minä puhuisin nyt ylpeänä suomalaisena englantia! Tottakai suomalaisena, kun sehän on tässä se isompi juttu. Kyllä olisi engelsmannikin sen suomalaisuuden hienouden vähitellen ymmärtänyt! Ja kun ne ei olisi oppineet meidän kieltä kaikkine diftongeineen ja taivustusmuotoineen, niin meikäläisten olisi ollut pakko opetella englantia, että olisi saatu heiltä esimerkiksi toffeeta ja kalaa ja sipsejä. En vaan ole varma olisinko niitä erityisemmin halunnut, kun lenkkimakkara on kuitenkin parasta ruokaa ja Tervaleijonat parhaita karkkeja!

Mutta jos nyt olisin englanninkielinen, osaisin lukea tietokoneoppaita, osaisin lukea LonelyPlanet-kirjoja, osaisin jutella Helsingissä parveilevien turistien kanssa, paitsi kiinalaisten kun nekään ei oikein osaa englantia, enkä tarvitsisi tavata silmälasin linssit huurussa poliisisarjojen suomenkielistä tekstitystä televisiosta vaan kuuntelisin sujuvasti pidätystilanteen yksityiskohtia! Olisi se vaan helppoa!

En enää ehtisi oppimiseen mukaan, jos vaikka esimerkiksi hallitus suuressa viisaudessaan päättäisi määrätä Suomen viralliseksi kieleksi englannin! Mutta kyllä haluaisin kuitenkin yrittää! Osaan jo englantia hieman! Pystyn tilaamaan englannin kielellä oluen, hampurilaisen ja kahvin. Tosin viimeksi kun tilasin kahvin kanssa sämpylän, sain kulhollisen katkarapuja. Loppujen lopuksi ne oli kyllä aika hyviä!

Kyllä teki oolantilaiset ja oululaiset aikoinaan meille pahan tempun! Tappelivat liikaa vastaan! En tykkää! I doun't liketä tiss ät ool!

Ei tarttis tätäkään kirjaa jos olisi hommat hoidettu ajallaan!