Säänhaltija harjoittelee

No niin ja mitenkäs suu nyt pannaan? Ehdotan asennoksi semmoista, jossa on helppo pitää kieli keskellä suuta. On nimittäin säänhaltija aloittanut talvikeliharjoitukset.

Lappilaiset ovat saaneet tuta jo sitä tovin aikaa, mutta meillä Stadissa se alkoi varsinaisesti 14.-15.10. välisenä yönä. Tosin edellisellä viikolla satoi pienen hetken muunneltua vettä. Mitä ilmeisemmin vesi tuli räntähippusina, mutta onneksemme sen kesto oli hyvin kohtuullista luokkaa.

Nyt on ainakin meidän senioreiden aika pysähtyä miettimään hauraiden luidemme suojaamista sekä lihasten välttämistä mustelmilta ja venähdyksiltä. Eli nyt on kaivettava esille jalkineisiin liukuesteet ja tarkistaa, että kävelykepissä on piikki paikoillaan. Ja tietenkin kaikenlainen varovaisuus on niidenkin kanssa aiheellista. Eilisten sateiden vedet oli yöpakkanen jäädyttänyt aamuksi lätäköihin ja kadunpintaan.

Olin itse aamusella liikenteessä uhkarohkeasti polkupyörällä, mutta vältyin vielä pahemmilta ongelmilta. Tosin kieli oli hieman kipeä kotiin palattuani. Oli sitä sen verran joutunut keskittämään etuhampaiden ja kitalaen keskihuitteille. Mutta selvisin taas, onnekseni! Mutta pahempaa on tarjolla tulevina viikkoina ja kuukausina. Pitänee alkaa oikeasti varovaiseksi. Minun ja muiden.

Hujautanpahan tähän pienen tietoteknisen vinkin sääasioista, kun kerran aloin pelottelemaan liukkauksilla. Kun useimmilla on älykännykät tai jokin muu tietolaite ja toki myös lämpömittari ikkunassa, kannattaa vilkaista niistä päivän säätila ulkona. Kännyköihin ladattavilla sovelluksilla löytyy mukavasti tietoa sään olevasta ja tulevasta tilasta.

Seuraavassa muutamia tärppejä sääsovelluksista:

-   Supersää, josta näkee rinnakkain Ilmatieteenlaitoksen ja Forecan mittaaman nykytilanteen ja ennusteet tulevasta. Noista voi sitten valita kumpaa itse uskoo ennemmin. Itse olen valinnut aina sen paremman tai sitten sen, jota Pekka Pouta ennsutaa. Sovelluksen oikeassa alareunassa olevaa pilvenkuvaa klikkaamalla näkee myös saderintaman liikkeet.

-   Paikallissää (Ilmatieteenlaitos) ja Foreca ovat säälaitosten omat sovellukset, joissa säätiedot ovat hieman yksityiskohtaisemmin tutkittavissa.

-   Rainman on Ilmatieteenlaitoksen sadetutkasovellus, josta näkee eri mittauspisteiltä sateen voimakkuuden mukaan sävytettynä sekä salamoinnin ja tuulenvoimakkuudet.

-   Yr on Norjan Meteorologisen instituutin sääpalvelu niille, jotka eivät jostain syystä usko kotimaisia palveluita. Laskin nyt hieman leikkiä, sillä Yr on mainittu yhtenä Pohjoismaiden parhaita ennusteita jakavana laitoksena.

Nuo sovellukset ovat ladattavissa omalle laitteelle App Storesta (iPhone) ja Google Play-kaupasta (Android).

Ja nyt ei kun arvailemaan ketä uskoo ja miten pitää pukeutua ulos lähtiessä! Ketä sitten uskottekin, niin pukeutukaa aina tarpeeksi lämpimästi ja varokaa liukkaita pintoja sisällä ja ulkona!

Tässä esimakua talvesta vanhan Lapin kuvan myötä.

E-kirjan kanssa sovellusten viidakossa

Keräilin tuossa tovi sitten aineistoa e-kirjoja koskevaan esitykseen. Tarkoitukseni oli esitellä e-kirjojen lukemista ja kuuntelemista eri laitteilla ja eri ohjelmilla.

Vaikka olen törmännyt taipaleellani (mainittakoon, etten ole it-alan ihminen) monenlaisiin vempeleisiin, ohjelmiin ja sovelluksiin, meinasin mykistyä tarjolla olevan kirjon monitahoisuuteen.

Kokonaisuudet koostuivat mm. seuraavista e-kirjoja koskettavista asioista:

- käytettävissä olevat laitteet: tietokoneet (pöytä-PC, Mac, kannettava), tablettilaitteet (iOS, Android, Windows) ja älypuhelimet (iOS, Android, Windows). Lisäksi markkinoilla on olemassa joitakin e-kirjan lukulaitteita. Niissä ei yleensä ole mahdollisuutta nettiyhteyteen.

- e-kirjojen hankintalähteet: Helmet (Helsingin kaupunginkirjasto e-kirjaston Ellibs ja OverDrive), eKirjasto, Elisa Kirja, nettisivut (esim. Adlibris, Amazon, BookBeat, Storytel, CDON, suomalainen.fi jne.), iBooks, Google Play Kirjat jne. sekä tietenkin iso määrä ulkomaisia kirjakauppoja

- käytettävät sovellukset jakaantuvat e-kirjan hankintaan ja lukemiseen yhtälailla kirjavasti. Luettelen tässä vaan muutamia (iPadilla ja iPhonella käyttämiäni) itselleni tutuimpia: Ellibs (Helmet), OverDrive (Helmet), Elisa Kirja, iBooks, Adlibris, HS

- e-kirjan ja lukemiseen käytettävän laitteen tarvitsemat lukuohjelmat jakautuvat mm. seuraaviin: suoraan selaimen (Chrome, Firefox, Safari, Opera) kautta luettavat, Adobe Digital Editions, Bluefire Reader, OverDrive, iBooks, Kindle, Adlibris Letto, Aldiko

- osa e-kirjoista toimii hieman eri tavoin ja eri sovelluksella riippuen luetaanko e-kirjaa suoraan selaimelta nettiyhteyden kautta vai laitteeseen ladattuna ilman nettiyhteyttä

- toisen ulottuvuuden muodostavat äänikirjat, joita löytyy mm. Helmet e-kirjaston kautta (Ellibs, OverDrive, NSWL, Celia) sekä lähes jokaiselta kirjataholta, joilta löytyy valikoimistaan e-kirjoja. Kirjojen kuuntelu onnistuu lähes kaikilla samoilla sovelluksilla kuin lukeminenkin. Celia vaatii kuitenkin Pratsam Reader-sovelluksen.

Onneksi jokaisella e-kirjoista kiinnostuneella on mahdollisuus tutkia netissä ohjeita ja omaan laitteeseensa sopivia sovelluksia. E-kirjan lukijalle riittää omaan kiinnostukseensa liittyvät hankinta- ja käyttökanavat. Yllä lueteltuja, runsasta määrää sovelluksia ei yleensä tarvita ellei halua laajentaa hankintakanaviaan.

Tässä kuvassa on muutamien sovellusten ikonit iPadiltani

Lukeminen on hieno harrastus ja onnistuu nykytekniikalla lähes missä vaan. E-kirjan lataaminen omalle laitteelle onnistuu nopeimmillaan muutamassa sekunnissa. Eli nykyaikainen lukeminen on helppoa kuin heinänteko! Ja kevyempää eikä läheskään niin pölyistä puuhaa!

Jos Sinulla on Helsingin kaupunginkirjaston kortti (se on tarjolla myös muualla Suomessa asuville kuin helsinkiläisille) ja PIN-koodi, aloita Ellibs-kirjastosta!

Tarkat ohjeet löytyvät sivulta helmet.fi/e-kirjasto ja näpäytä harmaassa palkissa e-kirjasto!

Jos tarvitset lisätietoa e-kirjoista, käy lähimmässä kirjastossa tai Enterin (entersenior.fi) opastuspisteessä!

Iloisia lukuhetkiä e-kirjojen parissa!

Osa 1. Näillä minä käytän bittejäni - iPhone 5S

Oletteko huomanneet, että kylillä ja kujilla aika ajoin väki kyselee, minkä laitteen hankkisin ja mikä olisi hyvä? Kysymys on aina melkoisen vaikea ja myös henkilökohtainen riippuen laitteen tarvitsijan tarpeista. Avaanpa tuota asiaan hieman omasta näkökulmastani ja kerron mitä minä teen omilla laitteillani.

Käytän iPhonea, iPadia ja tavallista Lenovon kannettavaa tietokonetta, joka on letkuissa (=johdoissa) kiinni työpöydälläni. Letkuja ovat virtajohto, ulkoisen kovalevyaseman johto ja kirjoittimen johto.

iPhoneS5    (viestintä, navigointi, radio, kuvaaminen) 

Aloitanpa iPhonesta, joka on puhelimeni. Muistia laitteessa on 32 GB ja se on riittänyt käytössäni varsin hyvin. Suurimman osan kapasiteetista kuluttavat valokuvat, joita laitteella on reilu 1000 kpl. Puheluiden ohella viestittelen Viestit-, WhatsApp-, FaceTime- ja Skype-appseilla eli sovelluksilla eli ohjelmilla.

Perheemme nuoret ovat mahdottoman kaukana maailman turuilla (Aasia-Australia-Oseania) ja olemme todenneet WhatsAppin parhaaksi viestintäsovellukseksi! Sen viestien lukukuittaus on loistava ominaisuus huolestuneille vanhemmille ja WhatsAppin puhelut kuuluvat parhaiten noista edellä mainitsemistani. Jopa paremmin kuin Helsingin alueella tavalliset gsm-puhelut!

Kun lähden kävelylle tai pyöräilemään, laitan lähes aina päälle SportsTracker-appsin. Taustalla mittaa liikuntaani myös Moves-appsi. Lenkeillä kuuntelen samalla radio-ohjelmia TuneIn- tai Radiot.fi-appsilla. Minulla on "paha" tapa myös napsia kuvia lenkillä näkemistäni mielenkiintoisista kohteista Kamera-appsilla. Jossain vaiheessa laitoin noita kuvia myös Instagram-appsiin. Ennen lenkille lähtöä tarkastan joskus säätilanteen Supersää-appsilla ja automatkan edellä  tsekkaan toisinaan keliolosuhteet matkan varrelta Kelikamerat-appsilla, jos on syytä epäillä huonompaa säätä matkan varrelle.

Muistiinpanot-appsiin kirjaan usein ostoslistan. Google Maps-appsia käytän melko paljon kun tsekkaan jotain osoitetta, ja autoillessa käytän sitä tarvittaessa myös navigointiin. EasyPark-appsia käytän jatkuvasti pysäköintimaksuihin. ReittiGPS on verraton appsi kun pitää etsiä aikatauluja ja reittiä. Helsingissä on käytössä myös Sporat-appsi, joka näyttää raitiovaunut kartalla. Silloin tällöin vilkaisen tuoreimpia uutisia Ampparit-appsista.

Ns. toimistopalveluja en juurikaan käytä iPhonella. Tosin joskus skannaan Scan+ -appsilla jonkin asiakirjan muistiin tai lähetettäväksi edelleen. Speedtest-appsilla tsekkaan tarvitessani netin paikallista nopeutta.

Puhelimestani löytyy toki monenlaisia "kikkailu"-appseja kuten joitakin mittareita, kauppojen omia sovelluksia, lehtien appseja, pilvipalveluita, kirjapalveluita, tv, Youtube, pelejä jne. Useimpien noiden palveluiden tehokkaalle käyttämiselle iPhone 5S:n näyttö on mielestäni kuitenkin liian pieni. Iso ryhmä muita sovelluksia puhelimessani liittyy matkailuun. Niitä ovat oppaat, lentopalveluihin ja majoitukseen liittyvät appsit.

Ensimmäisen näytön olen kuitenkin varannut kaikkein tärkeimmille appseille. Niitä ovat tietenkin Kalenteri, Kello, Elinluovutus, 112 Suomi, pankin appsi, Yhteystiedot, Kääntäjä, Supersää, Google Maps, viestintäpalvelut (Viestit, WhatsApp, FaceTime ja Skype), AppStore, Asetukset, Kuvat, Chrome ja Muistutukset.

Muilla näytöillä olen kerännyt paljon appseja saman aiheisiin ryhmiin aina yhden ikonin sisään. Samoin kukin näyttö pitää sisällään aina määrättyjen aiheiden appsit.

Kiinteään alapalkkiin olen laittanut Safarin, Puhelimen, Gmailin ja Kameran. Appseja eli ohjelmia iPhonessani on tällä hetkellä 142 kpl.

Miksi luettelin appsini näin monisanaisesti? No sen takia, että itse olen aina miettinyt, mitä appseja ihmiset käyttävät ja mitä kannattaisi harkita ladattavaksi itselle? Niinpä halusin tarjota pientä tirkistystä omiin appseihini.

Kun luitte tuota yllä kirjoittamaani, uskotteko, etten halua palata puhelinkioskien aikaan?

Ensi kerralla kerron hieman iPadistani ja miten sitä käytän!