Maailma on sekaisin, mutta kevättä on ilmassa

Voihan himskatin kekkulit!  Kyllä olisi vähemmän positiivisella ihmisellä näinä aikoina vaikeaa. Joka puolelta ahdistellaan, uhkaillaan, peloitellaan ja kiristetään.

Maailma on täynnä sotia sekä uhkia ja uusia on kehitteillä. Johtajat pullistelee ja mittelee voimiaan. Kansainvälinen kauppa on ahdingossa tulliuhkauksien takia. Merillä seilaa viimeisillään olevia öljypaatteja. Dronet lentelee ohjusten seassa sikin sokin, taloja sortuu ja ihmisiä kuolee. Maapallokin on tullut hommiin mukaan ja osoittaa voimansa maanjäristysten ja tulivuorenpurkauksien muodossa. Ihmisillä on rahat loppu ja kananmunat ja appelsiinit.

Televisiosta, jos poistettaisiin kauheuksia täynnä olevat uutiset, ei jäisi jäljelle kuin seitsemässadas kausi Salkkareita ja viidennetkymmenennet uusinnat vanhoista elokuvista. Jos haluaa katsoa uusia sarjoja, on tehtävä sopimus maksukanavista. Ei riitä enää tavalliselle ihmiselle tavallinen tv, Elisa Viihde, Netflix, Disney+ ja Prime Video. Lisää pitäisi hankkia saadakseen uutta jännitystä vanhojen uusintojen oheen.

Onneksi aurinko on taas maisemissa ja lämpöäkin riittää ulkona. Sisällä onkin ollut jo viileää, kun taloyhtiö asensi asuntoihin lämmöntarkkailuanturit ja sen mukaan säätelevät sisälämpöjä. Meillä tippui noin 3 astetta kotilämpö. Onneksi ostettiin muinoin alennusmyynnistä paksut villatakit ja -sukkia. Välillä kun iltauutisia katsoessa käärii huovan ympärilleen ja vetää pipon päähän, niin tarkenee vallan mainiosti.

Muistakaa käydä lenkillä ja syödä terveellisesti! Kyllä siitä vielä kesäkin tulee!

Eppukin tarkenee hyvin, kun käy kylässä meillä.

Seniorin kevään odotukset

Kuva by Copilot

Seniorit valmiina nauttimaan keväästä – varpaat jo vipattavat odotuksesta!

Kun talven viima hellittää otettaan ja ensimmäiset kevätauringon säteet puskevat läpi pilviverhon, seniorit ympäri maailman alkavat valmistautua koko kevään kestävään juhlaan. Heidän intohimonsa keväiseen säähän ei tunne rajoja – on aika kaivaa esille aurinkolasit, tossut ja puutarhatyökalut, sillä kevät on saapumassa!

Vaikka lumet vielä sulavat ja kukat puhkeavat kohta nupuistaan, seniorit ovat jo täynnä suunnitelmia. Jotkut suuntaavat kohti aurinkoisia lomakohteita, toiset puolestaan kaivavat esiin vanhat valokuvat kevään ensimmäisestä piknikistä. On aika herättää talviuniltaan grillit, pelit ja retkituolit – seniorit ovat valmiita ottamaan kevään vastaan täydellä sydämellä ja avoimin mielin.

Mutta kevät tuo mukanaan myös omat haasteensa seniorien joukolle. Keväällä voi olla vaikea pysyä terveenä, kun lämpötilat vaihtelevat kuin vuoristorata ja flunssakausi yhä jyllää. Onneksi seniorit ovat kuitenkin varautuneet tähänkin – heillä on jo varastossa vitamiinit, flunssalääkkeet ja villasukat valmiina, jos kevät yllättää vielä viileällä säällään.

Yksi kevään odotetuimmista hetkistä on tietysti puutarhatöiden aloittaminen. Seniorit kaivavat esiin lapion ja kottikärryt, suunnittelevat istutusalueitaan ja pohtivat, mitä herkkuja tänä vuonna kasvattavat omassa puutarhassaan. Ei ole mitään sen ihanampaa kuin istuttaa ensimmäiset siemenet multaan ja seurata niiden kasvua päivä päivältä – kevään lupaus uudesta elämästä on kiehtova kaikenikäisille, mutta erityisesti seniorien sydämissä.

Kun kevät viimein kukoistaa täydessä loistossaan ja luonto herää eloon, seniorit ovat valmiita nauttimaan jokaisesta hetkestä. Heidän intohimonsa kevääseen on tarttuvaa – he kutsuvat kaikki mukaan iloitsemaan auringosta, vihreästä nurmikosta ja lämpimistä tuulahduksista. Joten laittakaa aurinkorasvat ja hattunne valmiiksi, sillä seniorit ovat valmiita juhlimaan kevään tuloa täysillä!

BY ChatGPT

Moi pitkästä aikaa! 

Ette kai luulleet, että minä osaisin kirjoittaa noin kaunista tekstiä kevään odotuksesta? En todellakaan osaa, mutta tekoäly osaa! Annoin yhden lauseen mittaisen tehtävän ChatGPT-ohjelmalle ja ei mennyt kuin hetki ja ylläoleva teksti oli valmis.

Olen juuri pääsemässä hieman sisään tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin. Olen tutustunut ChatGPT:hen ja Copilotiin. Copilot tarjoaa myös muistikirjan, jonne sopii 18.000 sanaa ja siellä säilyy tehtäväsi tuon rajan puitteissa. Lisäksi Copilot tarjoaa mahdollisuuden luoda kuvia.

En kerro nyt enempää, kun en osaa vielä noita, mutta kirjoittamisen apuvälineiksi noista todellakin on. Olin aiemmin käyttänyt noita vain hakukoneen omaisesti, mutta nyt olen jo hieman valaistunut.

Olkaa varovaisia kevään liukkaissa keleissä! Hyvää kevään odotusta!

Kevättä ilmassa ja maassa

Nyt sitä on ihmislapselle tarjolla sitten kevättä rintaan! Se on hieno juttu, kun viimeisten kuukausien ajan siellä on ollut useinmiten kipuja. No niihin on onneksi auttanut nitrosumute. Jospa nyt päästäisiin kaikki nauttimaan oikeista kevään merkeistä ja muutamien viikkojen päästä keväästä.

No onhan ne merkit välillä hieman ikäviä, mutta se mitä niiden jälkeen on odotettavissa, ovatkin sitten hienoja. Ikäviin merkkeihin kuuluvat mm. ne kuuluisat tippuvat räystäät. Ne vesitipat ylhäältä osuvat aina ensin silmälaseihin, sitten kasvoihin ja päälakeen. Toiset osuvat merkit ovat ensin liukkaat kävelytiet ja hetken kuluttua loska ja vesi. Niillä saattaa olla vaikutuksensa luiden terveyteen, lihasten mustelmiin ja vähintäänkin märkiin kenkiin. Se ei ihminen pääse aivan aina ilman vaivaa ja tuskaa nauttimaan auringonpaisteesta ja kävelyretkistä kuivilla kaduilla. 

Kevätpukeutuminen onkin sitten oma juttunsa. Yöllä pakkasta ja päivällä lämmintä. Mitä laittaisi päälle ulos lähtiessään? Jo Hamlet kysyi muinoin, ollako vai eikö olla, arvelen hänen tarkoittaneen takkia kevätsäässä, toppatakki vai ohuempi? Joka tapauksessa voi olla varma näinä aikoina, takki on väärä. Joko palelet tai hikoilet! Entä kengät, liukuesteillä vai ilman? Eipä sillä väliä, sillä valitset kuitenkin väärin. Varjoissa liukasta ja avoimella paikalla sepeliä ja lätäköissä piilee syvempi kuoppa, joka asettaa nilkoille omat haasteensa.

Kyllä ei ole ihmislapsen aina hyvä olla kevään kynnyksellä, saati sitten hauraalla vanhuksella! Tarkkana saa olla kaiken aikaa. On pidettävä sidetarpeet ja särkypillerit kotona ulottuvilla sekä nauttia ulkona kevätkeleistä.

Nauttikaa kuitenkin auringosta, lämpenevistä keleistä ja keväthangista siellä, missä niitä on! Niin, ja olkaa varovaisia liukkailla!

PS. Pitäkää ulkona korvanne auki, sillä kohta alkaa lintujen kevätviserrykset! Ne kuuluvat jopa yli pahemman tinnituksenkin.

Laitan tähän jo kesäkuvan tiiseriksi (=kiusaksi).

Mitä? Onko talvi tulossa?

Missä ihmeessä se piileksi viimeiset pari kuukautta ja runsaasti viikkoja? Maaliskuu on mennyt talvitavaroita varastoon kantaessa ja entäs nyt sitten?

Ei tunnu auttavan vaikka katsoisi säätiedotusta miltä kanavalta hyvänsä, talvea povaavat kaikki. Jos ei Pekka Pouta olisi telonut itseään, niin uskon, että Pekka lupaisi näille ajoille jo lämpimiä kevätkelejä. Muut sääihmiset yrittävät harhauttaa meitä auringonpaisteella, mutta jos menet ulos, niin pian on parta kuurassa ja pää turrana kylmästä.

Tänä aamuna säätieteilijä kertoi Turussa jo satavan lunta monen viikon jälkeen. Ja saderintama on tulossa meillepäin. En tykkää tuommoisesta! Luulin aina, että Turusta tulee vaan hyviä tyyppejä, kuten missejä, Tamara Lund, Ismo Kallio, Wäino Aaltonen, Mikael Agricola (hyvä tyyppi, kun keksi suomenkielen), Risto Isomäki (tosi hyviä tieteiskirjoja), Ruben Oskar Auervaara, Leena Kaskela, Pete Poskiparta, Tabe Slioor, Riku Niemi, Rafu Ramstedt, Kakka-hätä 77, Eero Väre, Katariina Jagellonica, Kaarina Maununtytär, Heikki Salmela, Eila Peisalo, Jussi Jurkka ja Esko Valtaoja. Onhan niitä vielä pari muutakin, mutta en viitsi luetella kuin nuo edellä olevat 5 merkittävintä. Jethro Rostedtia en viitsi mainita, kun se aina höheltää joka paikassa.

Lunta on kuulemma tulossa tännepäin. Nyt on selkä vääränä alettava taas kantamaan talvikamppeita takaisin tupaan ja siirrettävä keväthepenet piiloon. Oli ne ennen hienoja aikoja, kun ei tarvinnut ottaa talvivaatteita esille enää keväällä muulloin kuin vappuna. Silloin tuli taatusti lunta. Nyt ei taida tulla lunta eikä vappua!

Kävin hetki sitten pihalla haistelemassa tuulia ja heti meinasi jäätyä, sanonko mitkä? En sano, no sanon sittenkin - korvat! Piti hakea äkkiä pipo päähän ja vetää se syvälle korvien yli ja toppatakin huppu vielä päälle. Onko tuommoinen enää laitaa? Aurinko paistaa helottaa kuin juhannuksen jälkeen konsanaan ja sitten kun menet sitä tunnustelemaan, onkin tarjolla pelkkää kylmyyttä. Tunnelma on täsmälleen sama kuin meikäläisellä nuorena kotikylän nuorisoseurantalolla tansseissa. Jäätävää oli!

Muistakaa laittaa kunnon varusteet, jos menette viranomaisten suosittelemalle kävelylenkille! Ja pitääkää etäisyyttä muihin, ja jos kunto antaa periksi, niin tehkääkin kunnon patikkaretki! Silloin jaksaa taas katsoa telkkaria.

Paistaa siellä, mutta petollista on kylmän kanssa!

Tuleeko se kesä vai eikö?

On se vaan niin pirskattia, ettei tästä taaskaan tule oikein mitään!

Oltiin pääsiäisen maanantaista reilut puolitoista viikkoa mökkeilemässä. Kaikki oli niin keväistä että! Perheen nuoremmat voimat olivat askaroineet pääsiäisen aikana mökin kesäteloille siivoten pihoja ja lämmitellen paikkoja. Mikäpä se oli vanhusten saapua valmiille.

Alku sujuikin aivan mainiosti valmiilla mökillä nuorten poistuttua työpuuhiinsa kotikonnulle. Levittelimme ja sulattelimme viimeiset, katolta seinustalle valahtaneet jäiset lumipenkat, haravoimme pihat, putsasimme räystäät ja polttelimme talven jälkeiset roskat. Katiskaakin uitettiin järvessä muutamia päiviä jään poistuttua järvestä jonnekin talvisäilöönsä. Iso hauki ja pari melkoista lahnaa kävivät tutustumassa katiskan sisätiloihin. Kyllä kypsä kalanliha on paistettuna mainiota ravintoa kypsälle ihmiselle.

Mutta onko se laitaa, että melkoikäinen kroppa näyttää kulumisen merkkinsä erityisesti pienen puuhailun jälkeen? Ei ole laitaa! Se kolotus, särky, kipu, köhä, tukkoisuus ja mitä niitä onkaan, eivät edistäneet alkavan kesän nautintoja. Jalkoja ja selkää särki, pakotti ja jomotti. Siihen ei voinut kuin tehdä yhden päätöksen, lähteä etsimään uutta nousua kesään kotikonnuilta.

Siihen soppaan iski vielä säänhaltijakin omat sormensa lumena ja vankat lisäperusteensa lähdölle. Siispä reput peräkonttiin ja matkaan kohti kotia. Matkalla vahvistui entisestään, että olimme yrittäneet kesän aloitusta liian aikaisin. Puolimatkaan asti keliolosuhteet painottivat kesän vielä viipyilevän kuin vanhentuneen punaviinin maun. Kotonakin mittarin näyttäessä +5 C saattoi vain todeta ratkaisun olleen oikea. Kerrostalon kollektiivisessa lämmössä kesän odottelu sujunee paremmin kuin kylmää hohkaavan Saimaan kupeella.

Nyt sitten odotellaan kesän uutta nousua Stadin loppukeväässä. En tiedä vielä mistä ihmeestä se kesän siemen lopulta löytyy? Vai löytyykö tänä vuonna ollenkaan?

Järven kattaa lumisateen harmaus

Tuossa vielä eilen haravoitiin lehtiä ja kaiveltiin puskia

Talven pakomatkan merkit mopon kupeessa

Kevät keikkuen tulevi - Messukeskukseen

Se on tuo kevään tulo vähän kuin viinien arviointi! Se on viipyilevä ja välillä pirskahteleva. Tanniininen ei ehkä sovi ellei sitten kuvaile omia keväisiä tuntoja.

Tämmöisellä seniorillakin voi olla lapsenusko johonkin ja sitä on jopa päivä päivältä enemmän milloin mihinkin. Nyt sitä oli niin paljon, että kävin avajaispäivänä Kevätmessuilla Messukeskuksessa. Uskon kevään tulevan vielä jonain päivänä.

Kevätmessuilla olikin vaikka mitä, josta sekalainen kuvakavalkadi alla. En paljon selittele vaan saatte katsoa itse jos jaksatte. (Kuvat olen ottanut iPhone 6S:llä ilman kikkailuja eli napsien vapaalla kädellä)

Hyvää kevään odotusta kaikille!

 

Ei ole Oulun ohrarieskan voittanutta!

 

Se oli siinä ja paljon kuvia jäi puuttumaan! Ja sitten odotellaan Kevättä!

Suuria paljastuksia jälleen tiedossa!

Ei, ei twitterissä eikä Seiskassa eikä missään oikein muuallakaan somessa tai tiedotusvälineissä! Vaan paljastuksia luonnossa.

Hektor lauloi, että "Lumi teki enkelin eteiseen", mutta ei maininnut mitään siitä, mitä lumen alta paljastuu keväällä. Kyllä onkin tuossa kyseessä todellinen luonnon aarreaitta! Paljastukset ovat suurelta osin paperi- ja muoviteollisuuden tuotantoa. Ennenkuin nuo kaikki roskiksi kutsutut tuotteet on kerätty talteen, ollaan jo pitkällä kesässä. Ja niissä ei juurikaan silmä lepää!

Mutta em. juttujen suhteen on ollut aikaa pitkä talvi kerääntyä ja joutua lumen peittoon. Sen jopa jotenkin saattaa hyväksyä, kun ainahan sitä kuukausien saatossa tuhansilla ihmisillä joillakuilla roska saattaa livetä kädestä. Mutta entäs nyt kun maa alkaa osin olla paljas ja jalkakäytävät sulana? Aina vaan useammalla tuntuu lipeävän. Se vaan sottapyttyihminen jättää roskiaan yhä kiihtyvällä tahdilla kaduille ja kujille sekä tienvarsinurmikoille.

Kävelin reilun kilometrin Mannerheimintien vartta viemään sairaalan keittiölle verilettujen raaka-ainetta. Samalla herkkä silmäni otti lukuisia huomionarvoisia paljastuksia verkkokalvolleen. Tarkkaavainen lukija pohtii itsekseen, että poimikohan se vanhus niitä siinä kulkiessaan vai jättikö härskisti roskat paikalleen. Tunnustan! En poiminut! Ei hento varteni taivu poimimaan roskia suorilta jaloilta ja konttaamalla kuljettu kilometrin mittainen roskien poimintamatka on vanhalle raihnaiselle miehelle liian raskas.

Mutta keräsin todistusaineistoa muillekin nautittavaksi näistä suurista paljastuksista, joten seuraavassa aineistoa ihailtavaksi!

PS. Laitetaan ainakin me omat roskamme roska-astioihin!

Ja suut tuli makiaksi!

Nyt jää jotain kirjoittamatta!

Koirankakka on parempi pussissa kuin irrallaan

Siitä ne maatuu tuhannen vuoden kuluessa!

Ja Kelalta tuli lopultakin päätös! Vain kirje jäi.

Oli kiireinen asuntonäyttö! Vain suojatossu jäi.

Olis pitänyt ostaa rasvatonta!

Lukeminen jatkuu seuraavalla kerralla ohi kävellessä.

Oli aika hyvää jogurttia!

Pitaleipä maistui.

Kolmioleipien ylivoimaa

Niin paljon kun olenkin kehunut hedelmien terveellisyyttä ja lopulta se meni perille.

Kyllä se mieheen sentään litra jogurttia uppoaa!