torstai 29. marraskuuta 2018

Muistatko salasanasi?

Netti on nykyään aivan liian salainen! Meistä netinkäyttäjistä taitaa lähes jokainen olla toisinaan hukassa ohjelmiin/järjestelmään kirjautumisen kanssa. Ja syypää on useinmiten väärä tai pikemmin unohdettu salasana.

Moniin nettisovelluksiin liittyy käyttäjätunnus ja salasana. Sovellusten ohella ovat tärkeimpinä käyttöjärjestelmän tai nettiselainten kirjautumistiedot. Päivitysten tai uudelleen latausten jälkeen tarvitsee usein kirjautua uudestaan. Mutta kun se ei vaan onnistu jos salasana on hukassa!

Monet laitteet tallentavat kirjautumistiedot ja sovellus avautuu automaattisesti. Mutta sitten, kun se ei onnistukaan, miten sitten toimitaan? Lisänä rokassa on vaatimus salasanan pituudesta ja erilaisista merkeistä, joista sen pitää muodostua. Muistaminen on jo kohtuuton vaatimus vielä senkin takia, että salasanoja alkaa olla jo paljon muistettavana, eikä samaa sanaa saa tai ole järkevää käyttää eri paikkoihin.

Joku luottaa muistiinsa, joku kirjoittaa tunnukset paperilapulle tai vihkoon, joku käyttää netin salasanojen tallennusohjelmaa, mutta usein homma ei vaan suju. Laite herjaa väärästä salasanasta. Miten tuo asia pitäisi sitten hoitaa?

Mielestäni on ainoastaan kaksi tapaa hallita omia salasanojaan ja ne tavat ovat
- selkeästi vihkoon tai muistikirjaan kirjoitettuna (menetelmä on haavoittuva jos vihko katoaa)
- salasanojen tallennusohjelmaan tallentaminen (vaatii ainoastaan yhden salasanan muistamista, sen, jolla ohjelmaan kirjaudutaan).

Itse käytän tallennusohjelmaa, jonka voin avata kaikilla tietolaitteillani. Se oli pelastus vajaan parinkymmenen vuoden aikana hankkimieni kirjautumistunnusten ja salasanojen hallitsemiseen.

Laita sinäkin omat sanasi järjestykseen, kun/jos vielä muistat ne! Ja pidä ne visusti tallessa ja pois muiden silmistä!

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Tanssii tätien ja setien kanssa 2018

Se on taas sitten tanssit loppu ja orkesteri kerännyt soittopelinsä laukkuihin. Tanssijat poistuvat juhlien kautta koteihinsa muistelemaan uusia ystäviään ja omia suorituksiaan parketilla. Olihan tämä kausi melkoista tykitystä!

Kilpailijoiden joukossa oli monta todella osaavaa ja kehityskelpoista tanssintaitajaa. Heistä tippui moni jo luvattoman aikaisessa vaiheessa. Eniten itseäni harmitti Aino-Kaisa Saarisen ja Jaana Pelkosen putoaminen ennen lopullisia koitoksia. Heidän tanssiaan ja kehitystään olisi ollut mielenkiintoista seurata loppumetreille saakka. Tosin finaalissa tanssinut trio oli varmaan ne parhaat kilpailijat tällä kaudella.

Finaalilähetys oli erittäin mielenkiintoinen ja silmiä hivelevä show. Ellei Hannes Suominen olisi ollut läpi ohjelman valmiina taitajana täyden kympin arvoinen, olisin valinnut hänet voittajaksi. Mutta kyllä Edis Tatlin kehitys alusta loppuun oli omaa luokkaansa, joten hänen voittonsa oli oikeutettu. Molemmat olivat kyllä täyden kympin tanssijoita. Tuure Boelius oli nuoruuden innolla ja balettitaustoillaan myös vakuuttavan hyvä.

Hieno kausi! Tykkäsin!

PS. Yritin ottaa telkkarin ruudusta muutamia tuokiokuvia finaalilähetyksestä. Osa onnistui jotenkin ja osa ei kovin hyvin. Tässä niitä on!














Se on huoli tavanihmisellä ankara!

Kyllä minua heiveröistä senioria huolestuttaa tämä maailman tilanne! Ei edes eniten omasta puolesta, vaan nuoremman polven puolesta.

Sitä on monen sortin johtajaa, kun puhaltelee pilliin omituisia päätöksiä missäpäin maailmaa milloinkin. Yksi kasaa sotaroippeita sinne tänne toisten rajoille, joku häiritsee nettijuttuja, joku kaivelee kalliooon rakettipaikkoja, joku rakentelee muureja ja sotkee kauppasuhteita.

Uskontokin on useinmiten väärä tai sitten oikea, joku hakkaa ja teloo omia kansalaisiaan, joku valehtelee silmät ja suut täyteen, kaikki syyttelee toisiaan, erotaan tai uhataan hetken huumassa erota liitoista tai kaveruussuhteista ja sitten kadutaan.

Jossain ollaan niin heimoa ja jossain lahkoa ja sitten tapellaan omien kesken, jossain marssitaan hätää pakoon kohti toista hätää, yksi uhkaa yhdellä ja toinen toisella tempulla. Lapset kärsii ja ruokaa ei riitä tarpeeksi. Koteja tuhotaan ja poltetaan. Mitä se tämmöinen oikein on?

Kotomaassa ammattiliitot lakkoilee huvin vuoksi, periksi ei anneta edes järkisyiden edessä oli sitten asialla valtio, maakunta, kylä, koti tai ihminen. Enää ei kukaan kanna vastuuta mistään. Ja aina tavanihminen kärsii.

Ei meikävanhus ymmärrä tätä! Ennen elettiin sovussa ja rauhassa. Käytiin kauppaa hissukseen toistemme kanssa. Lähetettiin Englantiin halpaa voita ja saatiin vastineeksi teepusseja ja toffeeta. Entiseen Neuvostoliittoon lähetettiin junia ja laivoja ja saatiin vastineeksi sinkkiämpäreitä ja maatuska-nukkeja. Ja silloin kaikki oli hyvin ja tyytyväisiä.

Keihäsen kanssa matkustettiin turvallisesti Malagaan ja Kanarialle ja matkalla juotiin Kiteen Kipakkaa. Seutulan parakeissa odotettiin kahvia ryystäen Spear Airin tai Kar Airin pitkänmatkankonetta tai sulavanmuotoisia Caravelleja. Sai matkata turvallisen rauhallisesti mihinpäin vaan mieleen juolahti ja lennolla siemailla napanderia.

Illat oltiin perheen kanssa kodeissa ja katsottiin Metsoloita ja Hanskia ja Valkoisia lakanoita, Rin Tin Tiniä, Spedeä, Älywapaata Palokuntaa ja muita mukavia ohjelmia. Nyt katsotaan telkkarista isojen johtajien sapelien kalistelua ja katastrofeja.

Nyt tuo kohellus on tarttunut jo luontoonkin. Aina jossain järisee maa, jossain tulvii vesi koteihin, jossain on älyttömän kuivaa, jossain on älyttömän märkää, jossain palaa metsät ja kodit, jossain sortuu vuoret ja rinteet valuu talojen päälle, jossain nousee joet kaduille, kellareihin ja koteihin, jossain jatkuu syksy vaikka pitäisi olla jo talvi, jne.? Muovijätteitä lojuu kotona, kaduilla ja merissä, en uskalla edes mainita minkä verran ja mitä niille pitäisi tehdä.

Ei ymmärrä tätä luonnonkaan osallistumista johtotahohenkilöiden sekoiluun! Onko se nyt maailma tullut lopultakin tiensä päähän ja ihmiskunta kahjoksi? Ettei mene kommentointini liian isoksi, totean, että samat tv-ohjelmatkin tulevat nykyään 5 kertaa toistettuina vuorokauden sisällä. Kyllä Puoliseiskaakin riittää yksi kerta, tai jos ei sattumalta ehdi katsomaan, niin toinen varmuudeksikerta seuraavana aamuna voidaan hyväksyä. Ja sama elokuva tulee kahdeksatta kertaa parin vuoden sisällä ja se on aivan liikaa, kun jäi jo mieleen ensimmäisellä kerralla.

Ei tuo kaikki voi olla oikein? Vai onko? Vai olenko käsittänyt jotain väärin? Vai eikö minulle ole selitetty kaikkea ymmärrettävästi? Mutta huolettaa kuitenkin!




torstai 22. marraskuuta 2018

Lainsuojaton dieselautoilija

Ennen oli kolme kovaa R:llä alkavaa automerkkiä: Rotge, Ratsun ja riisseli-Mersu. Entäs nyt? Ei ole enää Rotge voimissaan ja Ratsunikin on muuttanut nimensä. Ja viimein paha on iskenyt riisseeli-Mersuunkin. Ja muihinkin riisseli-autoihin, kuten riisseli-Volvoon. Riisselistä on tullut lainsuojaton.

Niin, siis riisseli tarkoittaa herras-t:n taitavien aikaihmisten kielellä dieseliä. Meinasi jäädä lapsuuden terminologia päälle. Anteeksi!

Ennen dieselautot olivat kulkuneuvojen parasta kaartia, moottorit kestäviä, polttoainetta niukemmin kuluttavia ja säästöä käyttäjälleen tuovia kulkupelejä ja mitä parhaimpia työjuhtia.

Sitten maailma mullistui! Muuan Rumppi keksi merten takana, että ympäristö ei olekaan vaarassa ja Euroopan päättäjäihminen puolestaan totesi tilanteen vahvasti päinvastaiseksi. Heräsi kysymys, mihin suuntaan on syytä ohjata autojen pakoputkesta pöllyävää savua ja höyryä? Suomalaisille se tarkoitti tiukkaa vetoa, joka nyt uhkaa dieselautoja ja muitakin pöriseviä autoja.

Lainsuojattoman tankkauspiste
Dieselpolttoaineen hinta nousee, pakoputkesta tupruavan dieselin ilmansaasteita mitataan silmä ja nenä tarkkana, kaupungit kieltävät dieselautot kaduiltaan, dieselautojen hinnat tippuvat, kukaan ei halua enää dieselautoa, jne. Kohta dieselautoja ja -autoilijoita kivitetään kuin pahimpia huorintekijöitä.

Pian ei dieselauton omistaja uskalla kävelläkään kuin pimeällä ilman valoja ja heijastimia. On vaihdettava kadun toiselle puolelle, jos joku tulee vastaan. Nyt alan vähitellen ymmärtää lainsuojattomia ja velkojiaan pakenevia. On oltava koko ajan hereillä, pelättävä kaikkea liikkuvaa ja väisteltävä kiinnijäämistä.

Mitä tämmöisessä tilanteessa voi pieni ihminen tehdä? Pitääkö nuolla haavansa ja kärsiä auton hinnan romahtaminen? Ja mitä sitten? Nuolemiseen vastaus jo lienee selvä - pitää vaan nuolla ja kärsiä! Mutta jos haluaa tai erinäisitä syistä pitää ajella autolla, vaikkapa mökille marjaan ja sienestämään tai uimaan tai jotain?

Mitä sitten lainsuojaton saasteautoilijan voi tehdä? Onko enää mitään muuta mahdollisuutta kuin tilata Tesla 3 ja siirtyä sähköautoilijaksi. Ensimmäiset Tesla 3:t tulevat Suomeen ensi vuonna, mutta muita malleja on kyllä lähes heti saatavilla. Tesla ei saastuta, ei pörise, ei pöllyä. Sillä ajelu tapahtuu pistorasialta toiselle, kunnes virkamies keksii uudet sanktiot sillekin nautinnolle, sillä nautinnosta verotetaan aina. Onneksi on Lotto vetämässä!

Tesla 3 (https://www.tesla.com/fi_FI/model3)



tiistai 20. marraskuuta 2018

MIlloin työtätekevä lepää?

Ei tästä tule hittoakaan! Minun olisi pitänyt saada kiireellisesti selvitettyä eräs jätteisiin liittyvä ongelma. Arvatkaa onnistuiko?
Yritin aamulla soittaa HSY:n eli Sortti-asemien neuvontaan. No sattumoisin he vastaavatkin tänään puheluihin klo 13 jälkeen, kun normaaliaika on klo 8.30-15.30. Sitten yritin soittaa isännöitsijälle, joka ei vastannut omaan numeroonsa. Isännöitsijätoimiston puhelinvastaaja ilmoitti puhelinajan alkavan klo 10.
Mikä hitto ihmisiä vaivaa? Tiuskaisin asiasta kanssani asuvalle naishenkilölle, joka muina naisina totesi työtätekevien tarvitsevan lepoa. Eivät nämä muuten jaksa palvella ihmisiä näiden tarpeissa. Ja minä poloinen kun luulin, että virka-aikana ollaan töissä eikä jossain lepäilemässä.
Olen tainnut vieraantua työelämästä eläkevuosieni kuluessa. On tainneet työtavat ja -ajat muuttua. Miten sitä voikaan tippua näin rajusti elämän kelkasta? En taida alkaa millekään. Tai lähtisinköhän töihin lepäämään, kun en jaksa enää tätä eläkeläisen kiireistä arkea?

tiistai 13. marraskuuta 2018

Muista katsoa jalkoihin!

Siis omiin jalkoihin! En tarkoita sisällä, vaan ulkona. Nyt on nimittäin se aika, että ulkona liikkuvalle tarjoutuu mainio tilaisuus teloa itseään.

Meidän tuskin tarvitsee nukkua enää montaa yötä, kun pihat, tiet, kadut ja kujat ovat jäässä, etenkin aamuisin. Ellet panosta jalkineisiin ja tarkkaavaisuuteen, on liukastuminen suorastaan väistämätön tapahtuma. Etenkin seniorin luusto on otollista ainetta murtumille ja pahemmillekin seurauksille. Ja se ei ole kenellekään kivaa.

Tätä kirjoittaessani ainakin helsinkiläiset liikkuvat vielä ahkerasti polkupyörillä. Pyöräilijän  pahimpia ongelmia ovat pyöräteille kertyvät märät lehtikasat. Tuuli pyörittää kuivilla keleillä lehdet yksiin paikkoihin ja sadepäivinä niistä muodostuu tielle liukas massa. On siis syytä olla erityisen varovainen pyöräillessä.

Säänhaltija on järjestänyt syksylle jatkoaikaa, ja se kannattaa hyödyntää ulkoilemalla. Viime päivien tihkusumusateinen sää on täysin sopivaa ulkoilulle. Kohta on kuitenkin aika räntäsateille ja epämiellyttäville alkutalven keleille, joten ei kun kaikki ylös, ulos ja lenkille!

Ja muistakaa, että jalkineissa ja polkupyörän kumeissa pitää olla kunnon pintakuvio, joka pitää tilanteessa kuin tilanteessa. Ja varovaisuutta pitää noudattaa alvariinsa!

Pysykää terveinä ja pitäkää luunne kasassa!

Hankin 10 vuoden jälkeen pitäväpohjaiset kengät!

torstai 8. marraskuuta 2018

Influenssa on nyt rokotettu

Kävin eilen Helsingin Kisahallilla ottamassa tai pikemminkin saamassa influenssarokotuksen. Paikalla oli varmaan toistasataa ihmistä odottamassa vuoroaan ja väkeä tuli ja meni. Toiminta oli tehokasta. Numerolappujen perusteella kutsuttiin aina 20 rokotettavaa kerrallaan hallin toiseen kerrokseen. Paikalla oli vastaava määrä rokottajia. Liukuhihnatekniikka toimi mainiosti. Itse pääsin prosessin läpi alle 20 minuutin eli ulko-ovelta ulko-ovelle.

Pari tuttavaani oli saanut rokotuksensa jo viime viikolla. Heille se oli aiheuttanut sitkeän kurkkukivun, johon ei tuntunut auttavan mikään. Kuumetta ei rokotus ollut heille nostanut. Nyt kipu jo lienee helpottamassa. Itselläni ei ole ilmennyt mitään uusia vaivoja kuluneen vajaan vuorokauden kuluessa. Jäljellä ovat samat entiset kivut, säryt, laiskuus ja jatkuva väsymys. Ne eivät enää jaksa yllättää ketään.

Odotukset kohdistuvatkin nyt tuleviin influenssaviruksiin. Mitä kirjaimia niillä esiintyy ja osuuko rokotussuoja niitä torjumaan. Parin edellisen vuoden rokotusten kirjaimet osuivat harhaan. Nyt aion jo etukäteen uskoa rokotusammattilaisten ennustustaitoon. En aio sairastaa ensi talvena mitään flunssia enkä influenssia. Ehkä?

Käykää rokotuksilla, jos niitä on tarjolla lähialueilla! Älkää suostuko pöpöjen kohteeksi! Ja ennenkaikkea pitäkää huolta kunnostanne jumppaamalla, lenkkeilemällä ja harrastamalla!

Seurasaaren syksyä
PS. Minua korjattiin aiheellisesti sanasta flunssa, jonka kuului olla tässä yhteydessä sisäsemmoinen eellä eli influenssa. Terveyttä kaikille!