Kyllä on välillä alkanut puntti tutista jo meikävanhuksellakin! Se ei taida enää olla tämä kot-Suomi semmoinen lintukoto! Olisiko perin muuttumassa pahan tyyssijaksi? Vaiko ei?
Se kun lukee lehtiä, voipi havaita ympärillä tapahtuvan melkoisen rutkasti pahoja. Tämmöinen vanhan kansan kasvatti on tottunut vain perisuomalaisiin vaaleisiin juntturoihin, tuppisuihin, tasaisen pyyleviin, toisille kateellisiin, mutta ahkeriin puurtajiin.
Mutta mitä on nyt näytillä ympärillä? On monen näköistä, väristä ja kielistä ihmistä. Ennen oli hyvä kun maailma oli vain lehdissä ja sittemmin televisiossa. Sitä saattoi katsella ulkomaata kotona turvallisesti tiedotusvälineistä. Nyt se on maailma saapunut tuohon lähikauppaan, kotikadulle, rautatieasemalle, raitiotievaunuun, paikallisbussiin, maaseutukylälle, kouluun jne.
Ei tavan ihminen enää ymmärrä mitä ympärillä puhutaan, ei tunnista enää kunnolla suomalaista ihmistä suomalaiseksi, ei näytä vieras ihminen aina naamaansa tekstiilin takaa ja tuntuu muutenkin oudolta! Mitä tämä kaikki nyt sitten on? Pitääkö pelätä vai ei? Taytyykö ymmärtää vai ei? Kuuluuko tuommoista meikäjuntturan sulattaa vai ei?
Ja ympärillä tapahtuu kaikenlaista ikävää! Naapuritalossakin oli keskellä päivää väännetty muutamien asuntojen ovia auki sorkkaraudalla. Oli estelemässä turvalukot. Ei pidätellyt! Jossain on viety kaupasta taas väkisin olutta. On jossain ahdisteltu nuoria naisia. On rikottu autoista peilit ja kaupoista ikkunoita. On maalattu kiviseinään sekokuvia. On kasvateltu heiniä piippuun poltettavaksi. On viety henki ihmiseltä. On poltettu tulitikulla roskakatoksia. On tönitty kumoon ja viety mummolta kukkaro kadulla. On vohkittu polkupyöriä ja väännelty rattaita solmuun. On heiluttu puukon kanssa ja ilman. On syntynyt nyrkkikeinoin verenvuotoa nenästä tai teräpelillä muista tuoreemmista rei'istä. On kopisteltu silmää mustaksi ja naamaa ruvelle.
Onko sitten ollut liikkeellä ulkomaa vai kotimaa? Ketä pitää kavahtaa ja ketä ei? Mistä sen voi tietää kuka on paha ja kuka ei? Ketä pitää väistää ja ketä ei?
No eihän sitä voikaan kukaan tietää! Läpi maailman sivu on Suomessa riehuttu milloin minkäkinlaisen astalon kanssa ja tehty ihmisille ja omaisuuksille pahaa. Ja aivan kotimaisin voimin! Ja se puuha jatkuu edelleen samanlaisena. Siihen on tullut vaan ulkomaalaista maustetta mukaan. Ja samanlaiset ilkityöt jatkuvat nyt multinationaalisin voimin. On kotimaista ja ulkomaista tekijää. Löytyy puuhamiestä ja -naista vähän joka lähtöön.
Edelleenkään ei kuitenkaan pidä pelätä, vältellä, tuomita, osoitella ketään, jota ei itse tunne! Ei tiedetty ennenkään etukäteen saati nykyisin, kuka on se paha. Pääasiassa ihmiset ovat hyviä, mutta varovainen saa ja pitää aina olla! Ja kun havaitaan pahaa, ilmoitetaan siitä heti!
Ei sovi kaivaa verta nenästään, eikä pyöriä nurkilla, joissa on varmimmin tiedossa pahaa, eikä sovi haastaa riitaa! Antaa rynnivän muskelimiehen ohittaa suosiolla nakkijonossa! Ollaan vaan aina omana, varovaisena itsenämme ja hyväksytään kotomaa ja ulkomaa, oli se sitten minkä näköisessä henkilössä hyvänsä!
Suvaitaan ja hyväksytään ulkomaakin meille! Ja ahkeruutta pitää aina tukea! Kotomaisessa ja ulkomaisessa!
 |
| Ruuhkantynkää rautatieaseman kulmilla |
 |
| Ja tännehän sopii hyvin ulkomaakin! |
