/>/> VANHUS STADISSA: heinäkuuta 2017

lauantai 29. heinäkuuta 2017

Miten on kesä mennyt Savonlinnassa Saimaan rannalla?

Kiitos kysymästä! Kesä on mennyt kuin jäitä poltellessa. Tai paremminkin puita takassa poltellessa! Monesti on käynyt mielessäni, että tulikohan luotettua mökkiä hankkiessa liikaa menneiden vuosien lämpökäyriin? Vaikka mökillä vietetyt lähes 15 vuotta antavat ymmärtää, että Itä-Suomessa on aina kesäisin taatusti lämpimintä kuin muualla Suomessa, ei tämä kesä kyllä vahvista tuota uskoa. Juttu on mennyt samalla tavalla päälaelleen kuin amerikkalainen politiikka.

Jos aamulla lämpömittarissa yön alin astemäärä on ollut yli 10 C-astetta, on yö ollut ja voi aamun odottaa olevan melkein siedettävän lämmin. Mutta nythän eletään jo heinäkuun loppua ja tuota sääntöä täytyy edelleen tuijottaa! Mitä se tämmöinen peli on? Nythän pitäisi olla täysi helle ja shortsikausi. Kirjoitin jo aiemmin, että Pekka Pouta, Savonlinnan omana meteorologina, voisi hoitaa meille kunnon kelit vaikka vähän niinkuin tiskin alta. Mutta turha on tuokin toive! Ei auta suhteet, eikä toiveet! Ei hoitanut Pekka tuota juttua sen paremmin kuin Kerttu Kotakorpikaan. Olisikohan Kauko Saarentaus piippuineen pystynyt järjestämään kesän.

Kaksi kertaa olen saanut pitää shortseja jalassa tänä kesänä, ja se toinen kerta oli eilen. Mikä ilo oli muka tuostakin, eilisestä "hellepäivästä". Samanlainen ilo syntyy kun menee ja kopistelee ampiaispesää. Kiire tulee ja paljon pistoksia. Eilen heräsi hitonmoinen määrä koko kesän uinuneita hyttysiä ja paarmoja. Niiden puute onkin ollut ainoa iloinen asia koko kesässä. Mutta nyt sekin ilo otettiin pois.

Viime vuoteen verrattuna olen virkustunut kalastamisen suhteen. Kesällä 2016 en kääntänyt kumpaakaan venettäni rannasta vesille. Tänä kesänä käänsin. Toisella, jossa on pieni peräprutku, ajoin kerran kaislikon reunaan, ja soutuveneellä olen hoidellut Viki-katiskaani. Viki on työskennellyt kaislikon päässä väsymättä saalistuspuuhassaan. Tulokset ovat olleet kuin Trumpin terveydenhoituudistuksella. Äänestyksiä on ollut, mutta muutosta ei tule. Katiskassa on ollut pari haukea ja suunnaton määrä vihreää töhnää. Eli paljon melua, mutta vähän tuloksia!

No entäs muut "kotieläimet"? Kymmenen vuotta sitten kävivät sorsat hyttysverkon välistä pyytelemässä pullaa. Nyt ei ole sorsia näkynyt ennenkuin ahomansikat kypsyivät pihalla. Nyt onkin sitten jatkuva trafiikki pihalla mansikkamaalle ja pihan läpi mustikkametsään. Oli näköjään sorsillakin tullut muutos ruokavaliossa terveellisempään suuntaan. Marjoja kuuluu syödä terveyden vuoksi. Mutta ei kuuluisi paskoa pihalaatoille mustikkakakkia! Ei todellakaa! Pitäisi se jokin roti olla sorsillakin! Kun saavat aamuyöstä ilman aseellista uhkaa syödä meidän mansikat! Kutaleet! Kyllä palkka koittaa noista puuhista elokuun puolivälin jälkeen.

Seuraavissa kuvissa todistusaineistoa, joka pitää kaikissa sorsien oikeusasteissa!

iMotion Pro-appin kuvaa aamuyöltä. Mansikassa on käyty!

Portaan edustalla ollaan matkalla aamuiseen mustikkametsään.


Iltapäivän mustikkaretki on päättynyt.

Jonossa marssitaan kuvut muistikoita pullollaan.

Nyt en kyllä jaksa enempää! Taidan lähteä saunaan! Sitäkin lämmitin ennen joka ilta, nyt vain pari kertaa viikossa. Alkaa into loppua mökkisaunankin lumoon!

En ala mitään!


sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Asuntomessut 2017 Mikkeli

Kävinhän siellä minäkin! Tällä kertaa asuntomessut järjestettiin melkein naapurissa vajaan parin tunnin ajomatkan etäisyydellä mökiltämme. Pitihän sitä käydä katsomassa uusinat uutta omakotiasumisen rintamalta.

Messuille lähtöä edeltävänä yönä näytti mökkimme lämpömittari alimmillaan + 7,5 C:n "lämpöä". Ja lähtöhetkellä oltiin jo huimissa + 13 asteen lukemissa. Sadetta ei kuitenkaan ollut luvassa, joten nousimme autoon ja lähdimme matkaan.

Mikkelissä P-paikan kyltit ohjasivat meidät kaupungin länsipuolelle ja monien mutkien jälkeen Vuolinkoon. Sieltä matka jatkui kaupungin keskustan läpi kohti messualuetta. Matkalla opas kertoi Mikkelistä ja ohitetuista nähtävyyksistä.


Itsessään messut järjestelyineen eivät poikkea kovinkaan paljon edellisvuosien messuista. Lievästi mäkinen maasto Saimaan rannan läheisyyden myötä antaa kauniit puitteet väljästi rakennetulle omakotialueelle.







Talojen ulkopuolella oli panostettu monenlaisiin terasseihin, katettuihin ja kattamattomiin. Toinen uusenlainen painotus talojen varustelussa olivat monien talojen pihalle asennetut paljut. Olipa parissa talossa jopa pini uima-allas pihalla. Alueella yleisesti ja monien talojen pihoilla oli käytetty paljon kunttaa eli siirrettyä metsäpohjaa. Nurmikot olivat siirtonurmea. Toki siirtonurmen ja kuntan käyttö lienee ainoa ratkaisu pihojen nopean viimeistelyn toteuttamiseksi ennen messuja.


 




                            


Muutamissa taloissa oli käytössä aurinkopaneeleita, mutta olisin kuvitellut niitä hyödynnetyn uudella asuntoalueella paljon enemmän. Ilmalämpöpumppuja oli myös runsaasti. Sadevesien hyödyntämiseen oli muutamissa taloissa syöksytorveen asennettu vedenkerääjä. Useiden talojen seinään oli kiinnitetty uudenlaiset teleskooppituuletustelineet.









Sisätiloissa oli kylpyhuoneissa ja saunoissa kaikki mahdolliset variaatiot mustanpuhuvista valkoisiin sävyihin. Asuntojen sisäväritykset olivat pääosin vaaleita, ei kovinkaan silmiinpistäviä.
 




 Tässä vielä joitain poimintoja messualueelta, pihoilta ja rakennuksista. Nähtävää riitti niissäkin.




















 
 
Yhteenvetona Mikkelin asuntomessuista totean seuraavaa: kahden nakin hodarit olivat hyviä vaikka nakit olisivat saaneet olla napakampia, sekoituspehmis oli erittäin hyvää, reilu 100 metrin jono Wave-taloon (kohde nro 5) oli seniorille aivan kohtuuton, XAMK:n eli Kymenlaakson ammattikorkeakoulun osaston aurinkopaaneelien esittelijät olivat poikkeuksellisen mukavia ja tarjoamansa salmiakkikarkit hyviä, Vesivekin menekinedistämistulitikkurasia oli tarpeellinen tuote, lepopenkkejä oli alueella sopivasti, vesisateen alkaminen vasta paluumatkalla p-paikalle oli hienosti ajoitettu, paluumatkalla Kotileipomo Siiskosella jälkiruuaksi tarjottu kakku oli suussa sulavaa. Mökille oli mukava palata!

Ja ensi vuonna sitten Poriin messuamaan!