/>/> VANHUS STADISSA: 2019
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 2019. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 2019. Näytä kaikki tekstit

maanantai 30. joulukuuta 2019

Kevyt yhteenveto vuodesta 2019

On se vaan taas kerran vuosi vaihtumassa ja minäkin olen ilokseni ja muiden harmiksi edelleen remmissä. Ja niinkuin tapanani on ollut, pruukaan vetäistä pienen yhteenvedon kuluneesta vuodesta.

Vilkaisin viime tammikuussa kirjoittamaani tekstiä ja arvatkaapa mitä? No mitäpä siitä! Kopsasin sen kokonaan tuohon alle ja voitte lukea, mitä ennustin vuoden alussa tälle vuodelle.


2019
Mitä sitten on odotettavissa?

Yksityisellä tasolla uskon, että kunto kohentuu, kirjoittamisen himo jatkuu, ukulelea en opi vieläkään soittamaan, kaikki lehteni luen edelleen iPadilla, telkkaria katson jatkuvasti, olen aina koukussa hyviin tv-sarjoihin, toistasataa lukematonta kirjaa iPadilla jäävät edelleen lukematta, teen yhden oravanmökin, pyöräilen Citypyörällä, käyn Enterissä opastamassa ainakin vähän, kävelen jatkuvasti jalkani kipeiksi (niihin ei kuntoilu tunnu auttavan), jne.

Yleisesti varmaan tulee uusia tv-sarjoja, samat elokuvat näytetään sadannen kerran, Opri näytetään joulukuussa, Tuntematon Sotilas filmataan uusiksi taas, vanhat Tuntemattomat näytetään taas joulukuussa, jonnekin avataan uusi taidemuseo, Enterin opastuksissa kävijöiden määrä lisääntyy, uusia kännyköitä tulee, it-laitteiden päivitykset menevät pieleen, talous kiristyy, Nokian kurssi vaihtelee, valtiot uhittelevat toisilleen, jossain siirrellään joukkoja rajoille, yksi rakentelee ohjuksia lisää, muuan sähläri twiittailee entistä enemmän, yksi ostelee maailmalta yrityksiä, Tesla jyrää kaikki vanhat pörinäautot ja muut sähköparistoautot, jne.

En jaksa luetella enää, koska samanlaista se tulee olemaan kuin ennenkin. Toivon vaan, että tekemisissä olisi hieman enemmän järkeä kuin menneenä vuonna! Ihmiset saisivat oppia suvaitsevaisemmiksi ja oppia myös elämään toistensa kanssa! Ja vallasta uhittelut jätettäisiin sikseen, oli sitten kysymys valtioiden tai kansallisesta puolueiden välisestä toiminnasta! Oltaisiin vaan ystävällisiä ja auttavaisia kaikille! Ja muistettaisiin hymyillä! Ja kiittää! Ja sanoa, ole hyvä!



Mitä sanotte? Ennustinko väärin? Merkkasin punaisella nuo kohdat, joissa oli hieman epätarkkuutta tai ne jäivät tyystin toteutumatta, mutta muuten vuosi meni likipitäen noin. 

Oravanmökin sijaan tein pitkät puuraput mökin rantapenkkaan ja loppukesästä olin sähläämässä jaloissa yhdessä remontissa. Opria en muista nähneeni ja vanhoilla Tuntemattomilla mentiin. Ja pienenä selityksenä kerron, jos ette tiedä kuka ostelee yleensä maailmalta yrityksiä, niin se on se maailman väkirikkaimman maan johtaja, tämä Kiinan keisari. Nuo muut varmaan tunnistittekin.

Onkohan minulla ennustajan kykyjä vai onko tämä maailma urautunut? Eikö mikään muutu? Missä viipyy rauha?

Nuo siis meni noin! Terveyshän se aina jaksaa puhuttaa tässä ikävuosien karttuessa. Nyt ollaan jo siinä vauhdissa, että kun vuosiluku vaihtuu yhdellä numerolla, niin oma ikä tai ainakin kunto muuttuu samassa ajassa 3-5 vuotta vastaavan määrän. Riehuin kuntosalilla kevään ja syksylläkin mökkikauden päättymisen jälkeen. On siitä varmaan ollut apua, jos ei kunnon parantumiseen, niin ainakin sen säilyttämiseen.

Terveyskeskuksessa on tullut käytyä aika säännöllisesti milloin minkäkin vaivan takia. Polkupyörällä on tullut vintattua pitkin kyliä kelien salliessa, ja sitten on menty kävelemällä, jos kelit ovat olleet huonot. Mutta kyllä olen pärjännyt vaivojen määrässä niissä keskusteluissa, missä verrataan paljonko vaivoja kenelläkin on. Ja ne, siis omat vaivani, tuntuvat olevan vaan lisääntymään päin. Siitä on vaikeaa olla iloinen.

Ai niin ja tietenkin vuoden säästä vielä! Säätä on yleensä ollut ja sitä on riittänyt jokaiselle päivälle. Useimmille huonoa ja toisinaan vielä huonompaa. Peruspessimistinä voin todeta kuitenkin vuoden mittaan olleen hyviäkin kelejä - pari kertaa. Kaikki olen ottanut vastaan, mitä säänhaltija on meikäläisellekin tarjoillut. Ja kyllähän ne vaatteet aina sisällä ovat kuivuneet!

Toivottavasti teillä kaikilla parani kunto vuoden aikana ja löytyi uusia mukavia harrastuksia! Niitä molempia, kuntoa ja harrastuksia, tarvitaan taas tuleva vuonna!

Hyvää ja iloista vuodenvaihtumisen odotusta kaikille!

Tältä se näyttäisi, jos Esplanadin puistossa olisi edes vähän lunta (Kuva vuodelta joskus muinoin)






tiistai 1. tammikuuta 2019

2018 >>> 2019

Nyt se on vaihtunut! Eilisillan, vuoden 2018 viimeisen illan paukkeet ovat vaimenneet. Saa nähdä vieläkö seuraavan vuoden vaihteessa on sallittua paukutella raketteja? Toivottavasti ei ilotulitus- eikä etenkään oikeita sotaraketteja! Maailma elää suurta muutoksen vaihetta ja me olemme väistämättä osa sitä. Meillä jokaisella on mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa muutokseen ja sen suuntaan. Asenteet, käytös, puheet ja ajattelu näyttävät ja määrittelevät tulevaisuuden suunnan.

No nuo edellä luetellut asiat ovat kaikille tuttuja ja monet varmaan pohtivat jatkuvasti omaa suhtautumistaan niihin. Pohdi sinäkin ja toimi hyvällä tavalla!

2018

Sitten pientä henkilökohtaisen tason analyysiä menneestä ja tulevasta.

Televisio, elämäni avainasia

Kyllä tuijotin tiukasti ruutua kaiken iltaa ja joskus päivääkin. ElisaViihteen boxi täyttyi tuhansista tunneista tärkeitä ohjelmia (siis mielestäni tärkeistä). Vuoden mittaan huomasin tallennusten lisääntyneen ja niiden katsomisen vähentyneen. Huomasin, että taidan ikääntyä, kun katson jo enemmän ajankohtais- ja uutislähetyksiä kuin ennen. No ei nyt aivan kokonaan! Onhan niitä sarjoja ja juttuja, joita on pakko katsoa pysyäkseen viihdemaailmassa mukana. Loppuvuonna minut kuitenkin houkuteltiin härskisti Netflixin asiakkaaksi ja siitähän se vasta riemu seurasi. Monta sarjaa olen ahminut, jopa niin, että arjen askareet ovat kärsineet. Vuosikin vaihtui Last Kingdom-sarjan viimeisten 4:n jakson parissa. Valmista tuli vasta 1.1.2019 klo 0.45 viimeisten rakettien paukkeessa.

Kirjoittaminen, toinen intohimoni

Kirjoittamisen polte on aivan mahdoton! Mutta, kun ei vaan oikein osaa eikä saa aikaiseksi. Olisi kynä ja kone, mutta ei synny jälkeä. Tai nythän minä juksaan! Syntyihän sitä oikein paniikissa viime talvena ja keväänä. Kasasin vanhat kirjoituskurssien juttuni ja riipustin muutaman lisääkin. Niistä kasasin kirjan No jopas sattui! - Hupinovelleja. Muutama jalo sielu ostikin kirjani, joihinkin kirjastoihin sitä meni ja paljon jaoin sukulaisille. HUOM! Kirjaani voi tilata paperikirjana esim. booky.fi - nettikirjakaupasta tai e-kirjana ElisaKirjan -nettikaupasta (klikkaammalla osoitteita pääset suoraan kauppojen sivulle). Monta uutta projektia olisi suunnitteilla, mutta kynä ei vaan toistaiseksi liiku.

Mökkeily, intohimo ja työsiirtola

Oliko mökillä mukavaa viime kesänä? No ei ollut, kun aurinko porotti Ambomaan lukemissa. Meinasi vanhuksen herkkä iho kärähtää alta aikayksikön. Istu siinä vaan ilmalämpöpumpun alla ja leyhyttele lehdellä naamaasi. Ei kutsunut järvi, ei kutsunut sauna. Olutkaan ei kutsunut, kun en enää käytä. Ei ollut oikeastaan kivaa. Ainoa, joka nautti, oli varmaan levon käsiltäni saanut pöytäsirkkeli. Ei syntynyt puutöitä, ei askartelutuotteita, ei laulanut porakone. Oli kaikkiaan laiskuutta ilmassa. En oikeastaan tykännyt!

Kuntoilu, pyöreälle keholle rankkalaji

Viitaten edelliseen kappaleeseen, kuumuus haittasi liikuntaa. Ei edes metsään voinut mennä, kun marjatkin kuivuivat jo kukka-asteelle. Sienetkin kaivautuivat Kiinan suuntaan. Ei saatu metsän antimia. Ei kulkenut polkupyörä mökin lähistön hiekkateillä.
Mutta vuoden lähetessä loppuaan, alkoi uusi elämä. Siitä jo kerkisin kirjoittaa blogiinkin. Kyllä kuntosali pelasti elämäni. Selkäranka alkoi kesän mittaan luovuttaa lihasten hiipuessa. Kivut olivat jo vallan polttavat. Mutta salilla pääsin reilun kuukauden kuluessa kivuista, ja selkä- sekä muut lihakset alkoivat vahvistua. Nyt ei selkä enää juurikaan kipuile ja muutenkin keho jaksaa jo paremmin. On se vaan kuitenkin vaatinut 2-3 kertaa viikossa saleilua. Loistohomma! Pieni haitta on kuitenkin jatkuva mahan kasvaminen. Ei auta riehuminen salilla ja leivän vähentäminen. Jotain olisi vielä tehtävä!

Politiikka, ei se vaan ihminen opi koskaan

Sitä on väännetty päättynyt vuosi maailman elämää kokonaan sekaisin. Turvallinen yhdessäelo ja tasainen hyvä kehitys on murskattu kaikkien suurvaltojen ja monen pienemmänkin valtion toimesta. Aseilla, tulleilla, raja-aidoilla, ilmastotoimettomuudella uhkaillaan joka suuntaan. On ohjuksia, keltaisia liivejä, lakkoja, mellakoita, terrorismia, sotaa, rikollisuuksia, pakoilua kotimaista ja vaikka mitä. Mihin tämä kaikki johtaa?
Kuka aloitti sähläämisen ihmiskunnan tuhoamiseksi? Kuka panisi isot pojat aisoihin, miten saataisiin järkeä päättäjien päähän, mistä löytyisi asiantuntemusta oikeiden päätösten tekemiseen ja oikean suunnan löytämiseen? Ennen olisi annettua kaikille tahoille remmiä nahkavyön solkipäällä. Pitäisiköhän nytkin?

2019

Mitä sitten on odotettavissa?

Yksityisellä tasolla uskon, että kunto kohentuu, kirjoittamisen himo jatkuu, ukulelea en opi vieläkään soittamaan, kaikki lehteni luen edelleen iPadilla, telkkaria katson jatkuvasti, olen aina koukussa hyviin tv-sarjoihin, toistasataa lukematonta kirjaa iPadilla jäävät edelleen lukematta, teen yhden oravanmökin, pyöräilen Citypyörällä, käyn Enterissä opastamassa ainakin vähän, kävelen jatkuvasti jalkani kipeiksi (niihin ei kuntoilu tunnu auttavan), jne.

Yleisesti varmaan tulee uusia tv-sarjoja, samat elokuvat näytetään sadannen kerran, Opri näytetään joulukuussa, Tuntematon Sotilas filmataan uusiksi taas, vanhat Tuntemattomat näytetään taas joulukuussa, jonnekin avataan uusi taidemuseo, Enterin opastuksissa kävijöiden määrä lisääntyy, uusia kännyköitä tulee, it-laitteiden päivitykset menevät pieleen, talous kiristyy, Nokian kurssi vaihtelee, valtiot uhittelevat toisilleen, jossain siirrellään joukkoja rajoille, yksi rakentelee ohjuksia lisää, muuan sähläri twiittailee entistä enemmän, yksi ostelee maailmalta yrityksiä, Tesla jyrää kaikki vanhat pörinäautot ja muut sähköparistoautot, jne.

En jaksa luetella enää, koska samanlaista se tulee olemaan kuin ennenkin. Toivon vaan, että tekemisissä olisi hieman enemmän järkeä kuin menneenä vuonna! Ihmiset saisivat oppia suvaitsevaisemmiksi ja oppia myös elämään toistensa kanssa! Ja vallasta uhittelut jätettäisiin sikseen, oli sitten kysymys valtioiden tai kansallisesta puolueiden välisestä toiminnasta! Oltaisiin vaan ystävällisiä ja auttavaisia kaikille! Ja muistettaisiin hymyillä! Ja kiittää! Ja sanoa, ole hyvä!

PAREMPAA JA TOIVORIKKAAMPAA VUOTTA 2019!

PS. Muistakaa päivämäärää kirjoittaessanne, että vuosiluvun viimeinen numero on nyt jonkin aikaa 9!