/>/> VANHUS STADISSA: joulukuuta 2023

lauantai 23. joulukuuta 2023

Joulun kynnyksellä matkalla

 Se iski sitten joulusäät! Kyllä säänhaltijalla on homma hanskassa, kun etelän musta joulu muuttui äkkiä valkoiseksi. Ei ollutkaan pihistelyä liikenteessä! 

Saimme perheen nuorilta joulun Kittilän Levillä. Matkasimme maisemiin peräkkäisinä päivinä. He lensivät valmistelemaan paikat ennakkoon saapumistamme varten. Mutta tiesikö kukaan, että hauraat vanhukset joutuivat pinhuusiin säähommien kanssa.

Toivorikas ja riemukkaan odotuksen täyttämä matkamme alkoi perjantaina 22.12. Klo 9 suuntana Helsinki-Vantaan lentokenttä. Jo kotona ikkunanäkymä lupaili hurjia, männyt taloyhtiön pihassa huojuivat hullun lailla ja lunta tuli vaakatasossa isoina hiutaleina. Ei kuitenkaan auttanut mikään, kun auton keula piti tunkea sekalaiseen lumimössöön satojen muiden joulunviettoon pyrkivien joukkoon. 

Matka kentälle sujui luistellen Tuusulantietä ja parkkihallikin löytyi kohtuullisesti. Terminaalin edustalla meneillään olevat rakennustyöt ja armottoman tiuha lumisade sotkivat muutenkin herkän aivokapasiteettini ja sitä myötä suunnistuskyvyn. Lumessa kahlaten noin 300 metriä kävi vähitellen ilmi, että suunta oli totaalisen pielessä. Avulias henkilö ohjasi meidät lopulta oikeaan suuntaan eli juuri selkämme osoittamaan suuntaan.

Vaatteet lunta tiputtaen ja selkä vettä valuen astelimme kohti laukkujen tiputuspaikkaa, joka oli vast'ikään uusiutunut. Ei auttanut kuin huutaa apua laukkulappujen printtaamiseen. Pääsimme lopulta laukuistamme eroon ja seuraava vaihe olikin riisuuntuminen turvatarkastukseen. Siitä selvittiin vyöttömiä housuja kannatellen. 


Lähteekö kone Kittilään klo 11.20 ajallaan? No ei lähde! Uusi aika klo 12.20. Lähteekö kone klo 12.20? Ei lähde! Uusi aika klo 12.55. No nyt näytti lupaavalta ja koneeseen päästiin juuri lähtöaikaan, mutta sitten istuskeltiin täpötäydessä koneessa merkittävä tovi. Lopulta päästiin lentoon ja tuli ennakkoon tilatun ruuan aika. Oliko ruoka? Ei ollut, kun pitsa oli jäänyt Vantaalle. Pahoittelemme ja tilalle saatu henkilökunnan omaan käyttöön tarkoitettu banaani lievitti hieman nälkää. Kiitos siitä ystävälliselle purserille.

Kello 15:n toista jälkeen saavuimme jo pimeälle Kittilän kentälle Finnairin turvallisin siivin. Ennakkoon tilatun taksin kanssa olimme aloittaneet jo viestittelyn jo lähtökentällä ja viestittely jatkui laukkuhihnalla Kittilässä. Saimme jopa taksista valokuvan viestinä, joten autoa ei tarvinnut etsiskellä ruuhkaisella lentoasemalla.

Pääsimme rivakasti nuorten luo majalle ja saimme höyryävät kahvikupit käsiimme. Joululomamme saattoi alkaa!

Uutisissakin mainittiin ääriolosuhteet, jotka olivat vallanneet lähtölentokenttämme. Se, että oliko tuo säänhaltijalta sopivaa käytöstä kiivaimpana joululiikennepäivänä, niin ehkä olisi tuon voinut siirtää hieman eri ajalle.

Mutta onneksi Joulupukille on luvassa huomenna paremmat kelit ja Petterin vetämä pororaito kulkee enimmäkseen ilmojen teitse. Lainaan luvatta Finnairin upeaa jouluviestin kuvaa, jossa Petterin korvaa hineo sinivalkoinen Finnairin kone!

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE! 



keskiviikko 6. joulukuuta 2023

Joulupukin pikkujoulukeikka

Joulupukki huitaisi otsallensa valahtaneen punaisen piponsa pois silmiltä. Petteri oli lyönyt rekiporojen kanssa jarruksi. Edessä oli Oopperatalon kohdalla kaistojen sekasorto. Miten tästä jatketaan? Petteri oli ymmällään.

Pukki oli saanut pikkujoulukeikan Helsingin keskustaan Oodi-kirjaston lähelle suureen lehtitaloon. Ajatus oli, että homma hoidetaan entisillä, ikiaikaisilla kartoilla ja vanhalla rutiinilla. Koska jouluun oli vielä aikaa, ei Korvatunturin karttatoimisto ollut ehtinyt päivittää lahjanjakokarttoja ajan tasalle. Kukapa olisi uskonut, että Helsingin kaupunki sotkee keskusta-alueen kadut näin totaalisesti. Mistään ei pääse minnekään, mitään kautta, eikä millään kulkupelillä! 

Kokenut Petteri-poro keskittyi muistelemaan reittiä ja pohti jatkoa. Koska ei ollut vielä oikea joulu, olisi pakko kulkea maan tasalla, lentorekikin oli vielä Korvatunturin rekihallissa. Petteri vilkaisi kysyvästi takanaan reessä istuvaa Pukkia.

Pukki puhkesi pohtimaan, että olisi varmaan pitänyt ottaa polkupyörä rekeen mukaan, pistää reki parkkiin Kisahallin kentälle ja jatkaa matkaa lehtitaloon pyöräteitä pitkin. Pyöräteitä täällä näyttää olevan nykyisin enemmän kuin katuajoteitä, joista niistäkin on rohmuosa lohkaistu polkupyörille. Se on joku vihertävä taho päättänyt, ettei maailmassa, eikä etenkään Helsingissä tarvita kulkuväyliä autoja tai rekiä varten. 

Se ei väri-ihminen ottanut sähkö- ja poroajoneuvojen ympäristöystävällisyyttä ollenkaan huomioon. Tuo omituisesti ajatteleva taho luulee, että tavara-, vanhus-, lapsi- ym. liikenne kulkee polkupyörällä. Ottaako esimerkiksi polkupyöräambulanssi sairaskohtauksen saaneen tarakalle ja hoitaja juoksee vierellä tippapulloa kannatellen. Entä jos on kaksi potilasta? Ajaako palokunnan sammutusyksikkö polkupyöräryhmänä polkupyöräkaistoja pitkin ruiskut kainalossaan? Kyllä on tainnut ajatus pompata suunnitteluhenkilöllä nyt umpimetsään keskellä metropolia! 

Pukki teki pikaisesti merkintöjä muistivihkoonsa. Hän kirjasi, että siltä katujen vihertävältä suunnittelijalta otetaan kirjausvälineet pois ja lahjaksi annetaan jouluna 15 kiloa polkupyörän vanhoja kettinkejä. Lisäksi katuja auki repineille työmiehille annetaan lisäpotkua energiajuomilla hommien nopeaan loppuun saattamiseksi. Pormestarille lähetetään kaupunkilaisten nimissä Pukin leimalla toivomuskirje, ettei katuja revittäisi yhtä aikaa auki, vaan tehdään suunnitelmat huolella ja polkupyöräteitä  ei enää lisätä kaupunkiin.

Petteri teki Pukin puolesta ratkaisun matkan jatkamiseksi. Reki kaartoi Oopperatalon takaa itäpuolelta ja siitä alkoi tiukka pujottelu puiden välistä Hesperianpuiston kautta kohti Töölönlahden eteläpäätä. Petteri ajatteli, että kyllä Pukin kulkuneuvolle tämmöinen on sallittua loivasti sääntöjä tulkiten. Meni vain hetki, kun Petteri komensi rekiryhmän pysähtymään ja pysäköimään Oodin pihalle.

Pukki vilkaisi aikarautaansa, nappasi lahjasäkin selkäänsä ja suuntasi pieksunsa kohti lehtitalon pääovea, jossa vahtimestari jo odottelikin illan pääesiintyjää.

Sen pituinen se pikkujoulutarina! Hyvää joulunodotusta kaikille!