tiistai 23. marraskuuta 2021

112-sovellus toimii!

 Olen kohta 3 kuukautta miettinyt kerronko vai enkö kerro! Nyt päätin, että kerron, sillä tästä voi olla muillekin apua. Minulle oli!

Oli tihkusateinen päivä Saimaan rannalla, niitettyjä kaisloja rantavesi täynnä, upouusi talikko ja mielestään täysin terve mies. Terve mies riehui kolmatta tuntia talikon kanssa kaisloja rannalle kasaan ja homman valmistuttua poistui ansaitsemalleen kahville.

Kahvikuppia huulille nostaessa alkoi rintakehässä tuntua kipua, joka muistutti vuosikymmenten takaista golfpallon lyöntien rintakehään aiheuttamaa tuskaa. Niinpä terveoletettu mies ei osannut epäillä muuta kuin rintarangan rasitusongelmaa. Reilun tunnin tuska ja lukuisat viileät esineet rintakehää vasten eivät kuitenkaan helpottaneet oloa, joka paheni pahenemistaan. Tunne oli vähitellen rinnalla istuvan norsun tasoa.

Terveoletettu mies päätti soittaa ja kysäistä numerosta 116117, voisiko tuohon kipuun ottaa jotain helpottavaa lääkettä? Numeroon vastannut henkilö sanoi ensimmäisen kysymyslauseen jälkeen järkyttävät sanat ”Teillä on sydänkohtaus, paneutukaa heti makuulle ja soittakaa välittömästi 112:een!” Mitäpä minä tuohon väittämään vastaan, vaan puhelimen kotinäytöltä sovellus 112 auki ja painallus. 

Hätänumerosta vastattiin ja annettiin samat makuuohjeet ja ilmoitettiin ensimmäisen lauseen jälkeen, että ambulanssi on hälytetty kiireellisenä ja on jo tulossa. Ensiapumiehistön tultua, alkoi ripeät toimet terveoletetun miehen auttamiseksi. Tuska rinnassa helpottui nitron, tipan ja letkujen sekä piuhojen avulla. Siinä samassa todettiin entinen terveoletettu mies sairasvarmistetuksi. Meneillään oli paha sydäninfarkti, tukossa oltiin 100-prosenttisesti.

Tovin kuluttua pihaan saapui myös lääkäriambulanssi ja tilanteen selvitystoimet jatkuivat neljän ensiapuammattilaisen toimen. Kohteena oleva tuore sepelvaltimosairas seurasi hämmentyneenä, mutta jo kohtuukipuisena toimia ympärillään. Hoitajien puhelin kävi kuumana, kun jatkohoitopaikkaa kartoitettiin. Sairaalassa A ei ole paikalla pallolaajennuksen osaajaa, sairaalaan B on liian pitkä matka ja sairaalaan C on myös suunnattoman pitkä matka ja huono tie. Mutta apu löytyi ilmatien myötä. Meni vain kohtuullinen tovi, kun potilas makasi jo ambulanssissa matkalla kohti Kuopiosta vastaan kiitävää FinnHEMSin lääkähelikopteria. Paareilla makaava letkutettu potilas siirrettiin vesisateessa eräällä pellolla Oravin lähellä kopteriin ja lentomatka KYSin katolle Kuopioon alkoi.

Katolta paareilla kiidätetty uuteen sairasrooliinsa totuttautuva mies kiidätettiin juoksujalkaa saliin pallolaajennukseen. Täysin tukossa oleva suoni avattiin ja veri pääsi taas virtaamaan entistä tuttua reittiään ja olokin helpottui melkoisesti. Samalla todettiin ”vino pino” muitakin tukoksen alkuja, jotka kuitenkin jätettiin odottamaan tulevia toimenpiteitä. Niin kului sitten pari päivää sydänvalvomon hoitajien hellässä huomassa, kunnes tuore sairas pyysi viikonloppua vasten pääsyä lähemmäksi kotiaan Helsingissä. 

Ja niinhän siinä kävi, että kesken makoisten sydänvalvontaunien, sängyn päähän ilmestyi ambulanssimiehistö ja kertoi matkan kohti kotisairaalaa HUSia alkavan sillä hetkellä. Mukavien ambulanssihengettärien seurassa matkattiin edelleen letkuissa ensin Lahteen Päijät-Hämeen Keskussairaalan ambulanssihalliin ja sieltä toisella vastaan tulleella ambulanssilla Helsinkiin. Matka meni mukavasti paareilla maaten. HUSin Tornisairaalan Sydänosasto olikin sitten seuraava hoitopaikka. 

Kun päästiin viikonlopun yli, makasi potilas jälleen leikkaussalissa uudessa pallolaajennuksessa. Toinen tukkeutunut suoni avattiin. Toimenpiteen lopussa pääsi kokemaan aivoinfarktistakin väläyksen, vasen käsi meni toimettomaksi eikä puhe sujunut ensin ollenkaan ja sitten aluksi puurona. Onneksi tuo kokemus jäi muutamaan kymmeneen sekuntiin, eikä jäänyt pysyväksi. Sitten menikin osastolla muutama päivä seurannassa ja jälleen hellässä hoivassa.

Kotiuttaminen tapahtui viikko tapahtumien alusta. Evästykset sydänosastolla olivat asialliset ja osaavat. Kotona tuli kuitenkin tunne, että tämä tuore pysyväissairas, sepelvaltimotautia sairastava mies sai käteensä nipun painotuotteita ja potkun persuksiin. Ilmoitettiin, että jatkohoidosta vastaa oma terveyskeskus, jonne on vaikea saada aikoja, ja sydänspesialistin kardiologin puheille pääseminen on vain unelmissa väikkyvä haave. Kuntoutussuunnitelmaa ei ole, eikä sydämen suoritusarvoille (verenpaine, syke) ole määritelty tavoitearvoja. 

Kaikesta huolimatta tämä tuore sairasvahvistettu sinnittelee hengissä, taistelee lääkepurkkien ja -määrien kanssa. Onnekseen!

Muistan monessa tilanteessa painottaneeni kännykän 112-sovelluksen tärkeyttä! Painotan sitä nyt entistä painavammin, koska se saattaa jopa pelastaa elämän. Siitä on minulla nyt omakohtaista kokemustakin! 

Laittakaa jokainen tuo sovellus-112 kännykkänne kotisivulle, josta se löytyy hädän tullen nopeasti!

Jos et ole ottanut vielä koronarokotusta, eikä sen ottamiselle ole terveydellistä estettä, ota se heti! Minua ei haittaa vaikka saisit koronan, mutta ettet tartuta meitä muita etkä vie meiltä tarvitsemiamme hoitopaikkoja.