Nuoruudessani kaikki näkemäni kukat olivat mielestäni nimeltään krysanteemeja tai horsmia. Myöhemmin opin tunnistamaan pelakuut ja sant pauliat. Kantapään kautta opin jo alle kouluikäisenä tunnistamaan polttiaisen tai hienommalta nimeltään nokkosen. Ajaa posautin näet kauniina kesäpäivänä uimahoususillani nokkospuskaan syvään ojaan. Sieltä tuskaisena ylös kavutessani ei nimi vielä tullut mieleen, mutta muutamaa tuntia myöhemmin kylpiessäni lypsyrasvassa ja vaseliinissa, se nimikin selvisi. Kipu ei muutamaan hetkeen!
Tänään kun pyöräilin pitkin ja poikin Helsingin alueita, kaivoin kännykkäni aina välillä esiin ja ikuistin kauneutta! Koska uskon, että Te lukijani olette etevämpiä noitten nimien suhteen, niin nimetkää te niitä mielenne mukaan!
Tässäpä kauneuden kavalkadi!
Perhanan polttohorsmat! |