/>/> VANHUS STADISSA

sunnuntai 13. heinäkuuta 2025

Kesäeläimiä vedessä ja metsänreunassa

Vaikka kelit ovat olleet mitä sattuu, niin luonto on kuitenkin elänyt normaalia elämäänsä. Mökkijärven rantakaislikossa ja uomassa on välillä käynyt melkoinen kuhina. Siitä seuraavassa muutamia todisteita.

Kanadanhanhia perheineen kakkimassa hietikolle

Telkkä

Sinisorsa

Sini lienee sorsa hänkin

Sääksi eli kalasääski leijailee hankintamatkalla

Harmaahaikara 

Härkälintu poikasineen


Joutsenperhekin majoittui rantahietikolle

Pihallakin esiintyy useammanlaisia eläimiä. Muurahaisia on pilvin pimein pihalaattojen välissä ja meinasivatpa pesiytyä saunan pesuhuoneeseenkin. Nuo pienet mustat ovat ovelia kulkemaan eikä niiden reittiä ole helppo selvittää. Onneksi uskoivat sanaa ja siirtyivät ulkotiloihin kelien lämmettyä.

Haapaperhonen istui lepäämään varjoon laatalle


Kurrelle maistuu lintupallon rasva ja jyvät

Välillä maistuu pähkinät, joita hän piilottelee myös pitkin kanervikkoa

Käpytikkakin vierailee välillä oravanmökillä

Vahtikoira Eppu valvoo ilmalämpöpumpun suodatinten puhdistusta

Toivottavasti tekin muistatte ihmetellä luonnon tarjoamia mukavia asioita! 

perjantai 11. heinäkuuta 2025

"Kesä" on meneillään kalenterin mukaan

Nyt se meni sitten meikävanhuksen usko meteorologeihin! Olin siinä käsityksessä, että nämä meteot määräilevät säät ja ohjailevat niitä kepeällä kädellä laitoksen konehuoneessa olevalla isolla kammella. Mutta sehän onkin täyttä puppua!

Olen "nauttinut" menneet viikot Savonlinnan seudun "kesästä", joka on kesäkuun alusta lähtien muistuttanut enimmäkseen myöhäissyksyn kelejä. Olen perin pettynyt paikkakunnan omaan poikaan Poudan Pekkaan. Olisin kuvitellut sentään hänen pystyvän järjestämään aiempien vuosien tapaan Saimaan rannalle kauniit kesäkelit, mutta mitä sitä höpöjä! Nyt vaan pohdituttaa, että syytänkö virheellisin perustein Pekkaa vai onko syypää se Ameriikan T-Rumppi, joka vihoittelee Pariisin ympärisääsopimuksille ja lopettaa kaiken hyödyllisen sekoillessaan laidalta toiselle?

Ketä sitä syyttäisi Euroopan kelien suunnan vaihdosta? Onko sitten tuo naapurimaan Putskini syytänyt taivaalle muun tavaran mukana jotain hopeapaperisilppua, kun Euroopassakin sataa isosta saavista ja kuumuutta piisaa vaikka maailmalle jakaa? Porukat tulvii sieltä nauttimaan Suomen "hienoista" +12- +15C keleistä. Onhan nuo tulijat eduksi varmaan meidän talousasioille, mutta osataanko me palvella tulijoita hyvin?

No miten tämä on mennyt? Kesäkuussa pääosin satoi, tuuli ja myrskysi. Toppatakki ja talvikengät oli kovaa kamaa pihahommissa. Tosin sateella ei paljolti pihalle ollut asiaa. Männyistä satoi käpyjä ja oksia jatkuvasti ja siinä muistui mieleen nuoruden laskettelureissut Rukalle, jossa väisteltiin keppejä rinteessä. Olihan siitä hieman apua Saimaan rannan pihallakin, ei osunut oksia päähän, käpyjä osui.

Nyt sitten eletään heinäkuuta ja kelit ovat entistäkin arvaamattomampia. Tänään, kun kirjoita tätä, klo 10 siivoilin rantaa mukavassa +18C kelissä, klo 12 alkoi rankkasade ja ukkosenilma asettui kohdalle, klo 14 pilvipoutainen sää palasi +20C ja nyt klo 17 paistaa aurinko +22C. Tuon kokemukseni mukaan ulko-ovelle mennessä on oltava varalta mukana lenkkarit, Crocsit ja kumisaappaat, t-paita, sadetakki ja verkkapusero, kumihanskat ja työrukkaset. Yksi askel ovesta ja sen jälkeen tiedät mitä vaatteita tarvitaan, paitsi jätä siihen oven lähelle ne toiset varusteet, koska kohta niitä tarvitaan. Vaikeaa on!

Tähän mennessä kesässä on ollut parasta pienen vahtihauvelin parin viikon visiitti seuranamme. Kyllä tuli vanhuksen poski ja kädet nuoltua tosi puhtaiksi. Hauvelin palattua kotiinsa joutuu nyt itse taas hoitamaan oman naamataulun ja käsien pesut. Ja ikävä jäi!

Sateista huolimatta hyvää kesää edelleen kaikille!


sunnuntai 15. kesäkuuta 2025

Joko se olis kesä?

On näitä lämpimiä kelejä jo odotettukin! On ollut kylmää ja vielä vähän kylmempää, on ollut märkää ja vielä märempää! Ja näistäkö olisi muka pitänyt nauttia niinkuin kesänä?

Nyt on oltu mökillä helatorstaista asti ja odotettu milloin se alkaisi. On pesty ikkunoita, haravoitu pihoja, kerätty risuja ja tapeltu rannan kaislojen kanssa. Ja odotettu kesää! Tässä välissä voisi todeta, että edellinen taistelu kaislojen kanssa vajaat 4 vuotta sitten päättyi pelastushelikopterilla Kuopion Yliopistollisen sairaalan katolle ja suoraan pallolaajennukseen. Ja viikkoa myöhemmin paineltiin  ambulanssin kyydillä Helsingin Meilahteen Sydänasemalle ja taas laajennettiin. Kyllä nyt toivoisi jo laajennusten riittävän! Mutta jäi siitä jonkinmoinen kammo kaisloja kohtaan sadekeleillä.

No nyt on taisteltu piha ja ranta kuntoon, saunottu monta kertaa, takkaa poltettu, nuohooja tilattu ja istuttu tuvassa katsomassa pihalle. Telkkäkin tyhjensi pönttönsä ja vei jo uuden poikueensa kaislikon suojassa vesille. Rannassa on käynyt sorsia parvi poikasineen, yksi eksynyt haikara, lokkeja ja monenlaisia muita ilman- ja vedeneläviä. Pihan poikki painavat päivittäin oravat hännät suorina toisen puolen naapurista toiseen naapuriin, mutta meidän kohdalle eivät malta pysähtyä. Olisihan meilläkin pähkinöitä tarjolla! Innostuin kerran ruokkimaan noita luontoeläimiä auringonkukansiemenillä. Tarjoilin niitä yhden kesän aikana ainakin 150 kg. Hyvin kelpasivat ja niinpä meillä olikin pari kesää isoja kukkia pitkin pihoja, metsää ja rantaa. Ei tykätty, mutta ei tykänneet kukatkaan, hävisivät vaivihkaa tontilta. 

Mutta nyt on koittanut se hetki, että tänään juodaan kuistilla kahvit t-paita päällä ja vanhat monesta kohtaa revenneet verryttelyhousut jalassa. Kahvi on kiehumassa ja nyt hamuilen jo kuppia käteeni, ja sitten mennään!

AURINKOISTA JA SOPIVAN LÄMMINTÄ KESÄÄ KAIKILLE!



tiistai 27. toukokuuta 2025

Minä kirjoitan vai kirjoitanko minä?

Ollapa oikea kirjoittaja tekstin luomisen taidoilla ja runsailla ideoilla! No mutta kun en oikein ole! 

Taisin tehdä blogiini postauksen tästä jo joskus aikaisemmin, mutta nyt on taas eletty vuosia ja asia muhii edelleen. Läheiseni kysyi minun tekemisiäni tekoälyltä ja sai vastaukseksi ammatit KIRJAILIJA ja VALOKUVAAJA. No jo ylpistyin silloin oitis! 

Ettäkö minä valokuvaaja muutamilla pokkarilla napatuilla kuvilla Flickr-palvelussa? Toki on paikallaan mainita, että kaksi kuvaani sai huomiota maailmalla, sillä Sacher-hotellin kuvan halusi lainata Wienin kaupunki nettisivuilleen. Toisen kuvan Ateenan olympiatulesta halusi olympialaisten organisaatio omiin tiedotteisiinsa. Nyt varmaan tarkkaavainen lukijani olettaa minun hyötyneen taloudellisesti mainituista otoksista, mutta ei! Suurin hyöty oli hetki näytellä polleaa valokuvaajaa, kun tunsin olevani suuri asioiden ikuistaja noilla vahinko-otoksilla. Tuo tunne ei kuitenkaan kestänyt kovin pitkään. Aika sai unohtamaan tuon kaiken.

Jätin tuon kirjailija-maininnan tähän vasta toiseksi, koska se on jotenkin paremmassa muistissa. Kerrottakoon, että olen saanut sohellettua julkisuuteen kaksi kirjaa. Toinen on ollut sekä paperikirjana että e-kirjana, toinen vain paperisena. Aikaa meni tuohon ensimmäiseen useita vuosia. Itse piti kustantaa ja jaella. E-kirja elänee omaa elämäänsä netissä. Mutta olihan niissä tusaaminen - voi herttileili sentään! Kirjat ovat olleet joidenkin kirjastojen listoillakin lainattavina, jos eivät ole nykyisin jo homehtuneet hyllyyn. Nimet kirjoille ovat olleet No jopas sattui! - Hupinovelleja ja No jopas sattui Korvatunturilla.

Kaivelin tuossa yksi päivä läppärini sisältöä ja huomasin minulla olevan kesken 2008 aloittamani rikosromaani. Kasassa näytti olevan vajaa puolensataa sivua sekalaisia kohtauksia, mutta juoni vaatisi vielä melkoisesti hiomista. Pitäisi jatkaa, jos vain jaksaisi!

Kesken on myös muutaman vuoden työ oman elämän tapahtumien kirjoittamista. Aloitin senkin tapahtumat tai pikemminkin henkilöiden listaamisen 1600-luvulta. Hyvin meni - alkuun, kunnes iski tämä nykyinen 100 vuoden sääntö henkilötietojen julkisuudesta. Homma tökkäsi isoisäni muuttoihin, jotka eivät selvinneet mitenkään. On hienoa, että esi-isät 1600-1900-luvuille löytyvät helposti, mutta siitä eteenpäin ei ollenkaan. Eikä ole enää keneltä kysyä noista tuoreimmista! Tein saman virheen kuin moni muukin, etten kysellyt aikoinaan vanhemmiltani ja isovanhemmiltani heidän sukujensa historiasta. Mutta ei tuokaan ole ongelma vaan se, että itselläni alkavat unohtua jo omankin elämän aikana tapahtuneet asiat.

Kirjoittaisiko vai ei? Nyt on Netflix, Disney+ ja Amazon Prime, niin ja tietenkin normi televisio kymmenettä kertaa tapahtuvine uusintoineen. Nuo kaikki vievät kyvyn tuottaa omaa historiaa tai omia tarinoita. Noita kaikkia on katseltava ja siihen se seniorin arki sitten kuluukin!

Mutta vielä minä joskus - ehkä! Alettaisko nyt odottamaan nyt kesää! Aurinkoa kaikille!

perjantai 9. toukokuuta 2025

WWF Luontolive taas auki

 Nyt on netissä taas mielenkiintoista seurattavaa! Maailman luonnonsäätiön WWF:n luontolivessä kamerat seuraavat tällä hetkellä kolmea kohdetta. 

Kuvissa on parhaillaan sääksi eli kalasääski pesässään hautomassa muniaan ja toisessa kohteessa Lapinpöllö istuu pesässään. Saimaannorppa ei ole vielä ainakaan minun nähteni käynyt kivellään, mutta sekään tapahtuma ei varmaan ole kaukana.

Etsikää netistä sivu https://wwf.fi/luontolive/saaksi/  Sivun vasemmassa reunassa on valikko, josta löytyy kaikkien kolmen seurantakohteen seurantakamerat.

Seuraavassa kuvakaappaukset perjantaina 9.5.2025 aamulla.


Sääksi pesässään, jossa on kaksi munaa haudottavana. Valitettavasti kalaa hautovalle puolisolleen tuonut uros jäi naaraan taakse kuvassa. 

Kuvassa on molemmat puolisot ja munat


https://wwf.fi/luontolive/saaksi/


Lapinpöllö naama kainosti puun takana


Saimaannorppa ei ole vielä ilmestynyt kuviin. Nettisivulla on kuvan alla mainittu 14.5. Klo 14 järjestettävästä norppastudiosta, jonne voi jättää kysymyksiä. Ohjeet ovat kuvan alla.
 



Käykäähän tsekkaamassa luontotapahtumat WWF:n sivuilla!



lauantai 3. toukokuuta 2025

Enterin lumoissa

Kyllä elämä voi joskus olla todella mukavaa, antoisaa ja elämisen arvoista. Elin joitakin vuosia sitten eläkeläisen aikaa, jolloin kalenteri oli arvossaan. Sain arvokkaan vapaaehtoistyön merkittäväksi kalenteriini viikottain.

En enää muista milloin kaikki alkoi, mutta oli se vaan hienoa että alkoi. Törmäsin eräillä messuilla Enterin (https://www.entersenior.fi/) esittelypöytään, jossa yhdistyksen toimintaa esitteli muutamat iloiset seniorit. Heidän kanssaan virisi keskustelu Enterin toiminnasta, joka käsitti senioreille annettavaa tietoteknistä apua. Koska olin opiskellut hieman tietotekniikkaa ja käyttänyt vuosien ajan tietolaitteita työssäni, lupauduin tuohon iloiseen joukkoon.

Asuin tuolloin suhteellisen lähellä Helsingin keskustaa, joten pääsin vertaisopastajaksi Helsingin keskustaan Lasipalatsiin. Siitä lähtien sain kokea monenlaisia auttamisen ja onnistumisen hetkiä opastustuntien aikana. Koin itse uskomatonta mielihyvää, kun pystyin kohtuullisen vaatimattomilla tiedoillani auttamaan senioreita heidän ongelmissaan. Tuossa tehtävässä ongelman ratkaiseminen antoi myös itselle suunnattomasti tietoa ja lisäoppia. Joskus joutui apua etsimään netin mittaamattomista syövereistä, joskus apu löytyi omista kokemuksista.

Vaikka en voi moittia omaa varsinaista työuraani, jossa pidin kaikista tehtävistäni vuosikymmenten saatossa, oli tuo aikani Enterin vertaisopastajana elämäni antoisinta ja hienointa aikaa. Sain toimia opastajana eniten Lasipalatsilla, Keskustakirjastolla, Töölön kirjastolla sekä Palvelutalo Wilhelmiinassa. Lisäksi taisin käydä muutaman opastuskerran myös Rikhardinkadun kirjastolla ja Kampin sekä Munkkiniemen Palvelukeskuksissa. Sainpa pitää muutaman esityksen Kampin Palvelukeskuksen juhlasalissakin. 

Miksikö en siis jatkanut opastajana? Siihen on toki useampia syitä, kuten siirtyminen terveyspalveluiden suurkuluttajaksi, mutta myös digiasioiden nopea kehitys ja oma kelkasta putoamiseni. Mutta ajatukseni ovat aina tuon aktiivisen opastajajoukon mukana ja kaipaan sekä arvostan heidän hienoa yhteishenkeään ja arvokasta työtään.

Noista vuosista, jolloin sain olla mukana tuossa hienossa Enterin opastajien joukossa, on Enterin toiminta laajentunut suunnattomasti. Samalla on maailman muuttumisen myötä digituen (ennen tuo oli atk-tukea ja sitten it-tukea) tarve kasvanut senioreiden keskuudessa räjähdysmäisesti. Monissa asioissa fyysinen asiointi on siirtynyt nettiin ja mm. kännyköiden sovelluksien kautta käytettäväksi. Edustamani senioreiden ikäluokka on melkoisissa vaikeuksissa tässä tilanteessa. Onneksi on olemassa Enter ry (https://www.entersenior.fi/) Uudenmaan alueella ja ympäri maata monet vastaavaa toimintaa tekevät yhdistykset. Mm. Enterin sivuilta netissä löytyy monenlaista tietoa digiaiheista. 

Jos olet digituen tarpeessa ja kaipaat siihen apua, ota yhteyttä esim. paikalliseen kirjastoon, josta usein saat yhteystiedon digitukeen! 

Anteeksi, että lainasin logoa ja terveiset kaikille Enterin ihmisille!