Siirry pääsisältöön

Saisiko seniori tilaa?

Se vain on meikäseniori näkymätön ja huomaamaton! Kerättyäni reilusti yli 70 vuotta itselleni ulottuvuutta, ei sitä kaduilla vastaantulijat huomaakaan. Taisin tehdä väärän valinnan, kun keskitin ulottuvuuteni keskivartaloon enkä panostanut pituuteen. Luulin, että lähes keskimääräinen ikäisteni pituusmitta riittäisi huomioiduksi tulemiseen, mutta väärin kuvittelin.

Kun kuljen yksin tai kotihengettären kanssa kaupoissa, ostoskeskuksissa tai kaduilla, vastaantulijat eivät huomioi meitä mitenkään. Välttääksemme kontaktia nenästä nenään, on vaan pakko siirtyä sivuun. Ei ole vastaantulijan sukupuolella, sukupuolettomuudella tai iällä mitään merkitystä kohtaamisessa. Samalla tavalla joutuu väistämään koululaisia, pukuihmisiä, peruskansalaisia, senioreita ja kepin kanssa kulkijoita.

Olen joskus yrittänyt puolustaa oikeuttani omaan tilaan kakistelemalla kurkkuun limaa kuin sylkemistä valmistellen. Jos vastaantulija, varsin usein nuorten lössi, huomaa sen, syntyy tilaa, mutta ainoastaan silloin, jos kuulevat kakisteluni. Eikö kuulostakin rumalta ja inhottavalta teolta, mutta kun ei aina jaksa väistellä.

Olen talviaikaan väistänyt lumipenkalle vastaantulijoita, usein keski-ikäisiä kulkijoita. Se ei todennäköisesti mene perille muuten kuin aiheuttaa vain kummastuneen katseen. Voi olla, että ensi talvena, jos jalkani vielä nousee, heittäydyn nurin vastaantulijoiden eteen lumisella kadulla. Sitten odotan reaktiota tai todennäköisimmin sitä, että mulkaisevat minua, kiertävät ohitseni ja jatkavat matkaansa.

Oli tässä eräs ilta, jolloin edellisten päivien lumet olivat sulaneet miltei kokonaan ja taivaalta tihkui vettä. Olimme hengettären kanssa käsikynkkälenkillä. Koska oli jo miltei pimeää, olin varautunut otsalampulla, jossa on sekä vilkkuvalo että punainen valo. Eräällä sivukadulla ajattelin kokeilla valon tehoa ja sytytin punaisen valon otsalleni noin kolmekymppisen pariskunnan lähestyessä meitä. Pariskunta antoi meille, hieman vaikeasti kulkevalle senioriparille, kauniisti tietä. Hekumoin hetken oivalluksellani, kunnes kuulin pariskunnan puhuvan jotain vierasta kieltä ja jatkavan normaalisti kulkuaan. Heille ei varmaan ollut vielä kerrottu, että Suomessa ei ole tapana väistellä vastaantulijoita, etenkään senioreita. Ehkä se heillekin valkenee vielä joskus!

Miksikö en vain kävele suoraan kohti ja mahdollisesti päin vastaantulijaa? No en halua olla huonosti käyttäytyvä ihminen, sillä kotona opetettiin aikoinaan huomioimaan muut ihmiset ja olemaan kohtelias kaikille. En minäkään vaadi vastaantulijaa vaihtamaan kadun toiselle puolelle, mutta jos edes hieman antaisi tilaa. 

Tässä tulikin pitkästä aikaa taas purkausta! Olen alkanut kärttyisäksi, vanhaksi mieheksi. Huomasitte varmaan!

Olkaa varovaisia ulkona! Kohta alkavat oikeasti liukkaat kelit ja luut ovat lujilla! Hyvää joulunodotusta!

Tässäpä pimeään varusteet


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirjanteon tuskat

 Pikkuisen on taas kuivamustekynä poltellut kädessä. Pitkään se olikin jähmettyneenä kirjoituspöydän laatikossa. Tosin sain alkukesästä kasaan omien ensimmäisten 25 vuoden muistelot. En kehu mahdottomasti, mutta totean otsa hiessä saaneeni kasaan 240 sivua kuvia ja juttuja. Tosin mukana oli synnyinseudun historiaa ja sukututkimusta, mutta pääosa sisällöstä oli omia lapsuuden ja nuoruuden toilauksia ikävuosilta 3-25. Nyt pitäisi sitten jatkaa, mutta taitaa jäädä tekemättä osa 2. Siihen pitäisi ammentaa niin älyttömästi monenlaisia sohelluksia työelämästä. Unohtaa ei sovi kyllä käyntejä 43 eri maassakaan. Jotenkin tuntuu vaan etten jaksa. Nyt kasailin kuitenkin perheen nuorten pienestä hauvelista kuvakirjan. Käytin rutkasti apuna ChatGPT:tä ja töpötin itse sinne monenlaista sekaan. Lähtökuvat olivat kuitenkin omasta kamerastani. Ehkä tuo pikkukirja saadaan markkinoille lähikuukausien aikana. Aika pitkällä on rikosromaanikin, mutta laiskuus kirjoittaa on nyt vallannut koko vanhuksen. ...

112-sovellus toimii!

 Olen kohta 3 kuukautta miettinyt kerronko vai enkö kerro! Nyt päätin, että kerron, sillä tästä voi olla muillekin apua. Minulle oli! Oli tihkusateinen päivä Saimaan rannalla, niitettyjä kaisloja rantavesi täynnä, upouusi talikko ja mielestään täysin terve mies. Terve mies riehui kolmatta tuntia talikon kanssa kaisloja rannalle kasaan ja homman valmistuttua poistui ansaitsemalleen kahville. Kahvikuppia huulille nostaessa alkoi rintakehässä tuntua kipua, joka muistutti vuosikymmenten takaista golfpallon lyöntien rintakehään aiheuttamaa tuskaa. Niinpä terveoletettu mies ei osannut epäillä muuta kuin rintarangan rasitusongelmaa. Reilun tunnin tuska ja lukuisat viileät esineet rintakehää vasten eivät kuitenkaan helpottaneet oloa, joka paheni pahenemistaan. Tunne oli vähitellen rinnalla istuvan norsun tasoa. Terveoletettu mies päätti soittaa ja kysäistä numerosta 116117, voisiko tuohon kipuun ottaa jotain helpottavaa lääkettä? Numeroon vastannut henkilö sanoi ensimmäisen kysymyslauseen ...

Sääksi eli kalasääski jälleen Luontolivessä!

Nyt piti hurauttaa postaus kaikille luonnosta pitäville. WWF Luontolive seuraa tänäkin vuonna sääksiparin elämää Savonlinnan lähellä Saimaalla. Luontokuvaaja Juha Taskinen on saanut luvan asentaa sääksen pesälle kameran, jonka kautta voimme seurata pesän tapahtumia. Aloin itse seurata reaaliaikaista kuvaa muutama päivä sitten ja havaitsin, että pesän rakennuspuuha on nyt meneillään. Yhtenä päivänä oli naarassääksellä melkoinen kalanvonkale syötävänään. Pesä sijaitsee korkealla puunlatvassa. Taustalla näkyvällä vesialueella sääksi kalastaa ruokansa. Jossain vaiheessa ilmestyy pesään munat, alkaa hautominen ja sitten saakin seurata poikasten touhuja. Seuraavaa linkkiä klikkaamalla pääsette seuraamaan tapahtumia Luontolive Sääksi Klikkaa kuvan keskellä olevaa nuolta, niin livekuva käynnistyy. Jos tuo linkki ei avaudu, niin sen osoite on https://luontolive.wwf.fi/kalasaaski/ Halutessasi lisätietoja sääksistä ja niiden elämästä, löydät lisätietoa mm. Wikipediasta. Klikkaa seura...