Suomalaiset lakot maamme turma

Nyt ovat sitten postilaiset vuorostaan uhakaamassa lakolla kun kiireisin korttien jakoaika olisi käsillä! Suomihan on saanut kokea lukuisat lakot, nuo hienot lakkokenraalien mobilisoimat toimet, vuosikymmenten saatossa. Onhan se hienoa, että on olemassa oikeus ilmaista mielipiteensä, mutta aika, laajuus, keinot ja paikkakin vaatisivat hieman enemmän harkintaa! Mutta sähköisen viestinnän kehitys hoitanee myös postinkannon tarpeen historian syviin laareihin.

Pitkällä aikavälillä on noilla lakoilla potkittu omaan nilkkaan. Muistammehan nuo reippaat voimamiehet jäänmurtajilla. Lakko alkoi kun meret jäätyivät ja kauppalaivat olisivat tarvinneet apua. Talouselämä koki ongelmia kun tavara ei liikkunut. Nykyisin luonto on jo hoitanut omalta osaltaan ettei murtajia enää tarvita, mutta eipä ole ollut lakkojakaan enää. Ja murtajatkin seikkailevat nöyrinä vuokratyössä jossain arktisilla vesillä ilmeisesti suojaamassa tyttösten kiipeilyä öljylautoille.

Satamaväki lakkoili aina kiihkeimpänä tavarankuljetusaikana. Niinpä satamamaksuja jouduttiin nostamaan kustannusten noustessa. Nyt Suomen epävarmojen ja kalliitten satamien kauttakulkuliikenne on hiipunut vähitellen ja laivat ovat suunnanneet muiden maiden paremmin toimiviin satamiin. Meillä seisovat uudet hienot satamakentät ja -laitteet tyhjänpanttina. Niin seisovat satamatyöntekijätkin kintaat suorina ihmetellen lokkien lentoä nostureiden ympärillä. Tuon porukan kohdalla taisi osuutensa olla AKT:n Rädylläkin.

Paperi-Ahonen masinoi säännöllisesti paperiporukkansa lakkoihin. Nyt ei meillä Suomessa ole juurikaan paperitehtaita ja metsäteollisuus korisee kuolinkouristuksissaan. Tehdaspaikkakunnat näivettyvät ja tavallisen paperityöläisen johtajatason palkka on kuihtunut työttömyyspäivärahaksi. Metsurit ja tukkirekkamiehet ihmettelevät mitä tapahtui. No, saavathan linnut pesiä rauhassa ja karhut siirtyä laajemmille alueille kohti kaupunkimaita syviltä salomailta.

Suomi on pieni maa, jolla on vain vähän annettavaa muulle maailmalle. Maamme on joutunut aina keräämään murut maailmalta. Ainoat asiat, joilla olemme voineet pärjätä isoja vastaan, ovat olleet ahkeruus, luotettavuus ja laatu. Kun pienessä maassa joku porukka lakkoilee, sotkee se lähes kaikkia muitakin aloja. Yltiöpäinen ja muutamien kouhojen masinoima lakkoilu on vaarantanut koko maamme tulevaisuuden. Kukaan ei ole enää halukas investoimaan maahamme eikä käyttämään palvelujamme. Jos meillä sattuu olemaan jotain haluttua, se vaan ostetaan tai annetaan pois kuten esim. Nokia, telakat, kuljetusliikkeet, bussiyhtiöt, kaivostoiminta jne.