Kelit muuttuu ja kolottaa

Hitto kun juuri pääsin kannustamasta kaikkia pyöräilemään niin alkoivat sadekelit! Päätin torstaina lähteä käväisemään Pikku Huopalahdesta pyörällä Kannelmäen uudessa Kaaressa eli Prismassa siellä. Kuten kehuin iPadin sää- ja sadeohjelmia tsekkasin lähtiessä miten saderintamat kulkevat. Ohjelmat näyttivät, että muutaman tunnin ajan olisi kuivaa.

Heitin kamppeet niskaan ja kipaisin pyörälle ja eikun Paxi poskeen ja baanalle. Pääsin reilun kilometrin Haagan tienoille kun alkoi aivan mahdoton tihkusade. Sillanalusia ja bussipysäkkejä koluten pääsin perille Kannelmäkeen. Ja aivan hemmetin märkänä! Kaatosade ja mahdottoman tiuha tihkusade kastelevat yleensä kaiken samalla intensiteetillä. Ja minä oli kasteltu huolella kun pääsin perille! Siis täysin kasteltu! Ja arvaatte tietenkin, että siinä vaiheessa kun lukitsin pyörääni telineeseen, alkoi kaunis auringonpaiste. Arvatkaa kyrsikö?

Ostosten teon aikana noin reilussa puolessa tunnissa ehdin kuitenkin kuivua sen verran, että pääsin kotimatkalle. Se sujuikin kivasti veden lentäessä tienpinnasta ennestään märkiin lahkeisiin. Koko reissu oli mitaltaan 12 km ja 50 minuuttia. Märät vaatteet, paleleva kroppa ja ennestäänkin särkevät paikat ei ole paras yhtälö vanhan kropan terveyden kehittämiseksi! Näin sitä sääennusteisiin voi luottaa!