/>/> VANHUS STADISSA: BLOGIKIRJOITTAMISEN TUSKA

lauantai 30. marraskuuta 2013

BLOGIKIRJOITTAMISEN TUSKA

Olen nyt vajaat pari kuukautta kirjoitellut sekalaisia juttujani tähän blogiin. Mukana ei ole ollut sponsoreita tai muita tahoja, jotka olisivat puolestani tehneet "lukunautinnon" menestysmarkkinointia. Jotenkin kuvittelin saavuttavani lukijoita edes sukulaisten, ystävien ja tuttavien joukosta. Kuvitelmani olivat kuitenkin kovin optimistisia. Tosin eipä kirjoitusten aiheetkaan olleet kovin teemallisia noudattaakseen jotain selkeää linjaa ja herättääkseen jatkuvaa kiinnostusta. Ei monikaan tunnu olevan nykyisin kiinnostunut hevosen pas...sta tai polkupyörän renkaista tai lakkokenraaleista tai lahjonnasta tai Jollasta tai niin edelleen.

Parhaan vastineen eli eniten lukijoita tuottivat ne kerrat kun laitoin blogin osoitteen ET-lehden nettisivuille tai Suomi24-sivuille jutun yhteyteen. Silloin halusin esittää oman kantani johonkin yleistä mielenkiintoa olevaan aiheeseen. Joka tapauksessa sydämellinen kiitos niille lukijoilleni, jotka tulivat sivulleni tuota kautta!

Reilun kahdeksan viikon aikana olen saanut puserrettua yhteensä 130 kirjoitusta. Olen itse tuosta määrästä ylpeä vaikka kirjoitusten taso onkin sitten oma lukunsa. Kirjautumisia blogiini on tullut tuona aikana 2650 kappaletta, josta määrästä olen suunnattoman ylpeä erityisesti sen takia, että suurin osa on ollut lähipiirieni ulkopuolisia lukijoita. Toki joukossa on varmaan joitakin uskollisia lähipiiriläisiäkin, joille olen lukupanoksesta suunnattoman kiitollinen. Pari kannustavaa kommenttia olen saanut blogini taipaleella ja niistä olen äärettömän kiitollinen ja erityisesti niiden voimalla olen jaksanut sinnitellä tänne asti.

Lähiaikojen projekteissani on tutkailla osan ajastani vähäisten tietojeni hyödyntämistä http://www.entersenior.fi/ -toiminnan parissa. Lisäksi tavoitteeni on jatkaa vuosia heikoissa kantimissa ollutta sukututkimusprojektiani. Ei, ei siellä ole kuninkaita eikä aatelisia! Tuntuu painottuvan tuonne suorittavan työn puolelle eli piikoihin ja renkeihin, joiden työllä tämä maa on rakennettu. Mielestäni siellä on jo vilahtanut jossain salapolttokin. Ei mikään huono homma niinä aikoina!

Alla on kuvaus blogikirjoittajan alkutunnelmista ja alempana on tunnelma, joka vaivaa tällä hetkellä! Pelottaa ettei löydy sanottavaa tai siis kirjoitettavaa. Mutta pysykää aalloilla ja käykää sivulla! Aina tänne jotakin jutuntynkää löytyy!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti