Kyllä ei ollut mukavaa kuultavaa aamun uutiset! Kun juontohenkilö antoi itsensä kertoa suomalaisen koulutuksen tippuvan kansainvälisessä vertailussa. On oltu kärjessä jo vuosikausia ja nyt sitten alkoi romahduksen elkeet. Puntariin oli viritetty asteikko matematiikan taidoille ja viisari ei noussutkaan Suomen koulukkaiden kohdalla kun muutaman piirun. Aasian koululaiset kävelivät kärkeen kurissa ja opettajan nuhteessa.
Ei ole matikkapäätä enää meidän koululapsilla. Ei taida kännykän näpräämisellä numerotaidot kehittyä ja kaverin numerokin löytyy helposti muistiluettelosta yhdellä näpäyksellä. Mitäköhän pitäisi sitten tehdä? Kyllä ei olisi pahitteeksi pieni kurinpalautus ja saisipa siinä vähän remmiäkin antaa. Onkohan siellä koululla enää karttakeppiä vai onko vaan laserosoittelukynä. Ei semmoisella läserkynällä taida pystyä hujauttamaan oppia tyhmään ja kurittoman päähän tai kynsille?
Satuittekohan katsomaan aikanaan sitä Kohtauspaikalla Ysiluokka-sarjaa Vaasan seudun koulusta, jossa Timo Rautiainen kävi opastamassa ysiluokkalaisia. Tuosta ohjelmasta sai selvän käsityksen oppilaiden kurittomuudesta ja motivaation puutteesta. Kyllä en olisi katsonut tuommoista touhua hyvällä jos olisin jonkinlainen opetustoimesta vastaava! Ja samalla minua pelottaa opettajien puolesta. Minun aikaan oli koulussa jopa pieniä hentoja (ja kaikki tyynni nättejä) naisopettajia, joihin rakastuttiin, yritettiin päästä näkemään säärtä ja joita toteltiin ilman isoja mutinoita. Nyt ei taida opettajaksi uskaltautua ellei ole Euroopan mestaruussarjatason painija, nyrkkeilijä tai kamppailulajien taitaja. Muutenhan siellä menee terveys ja pahimmassa tapauksessa henkikin.
Kyllä olen sitä mieltä, että kuri takaisin kouluihin, kännykät takavarikkoon, jälki-istunnot kunniaan ja napinoista asennossa rehtorinpuhutteluun. Ja rehtorilla pitää ainakin olla nuo yllä luetellut taistelutaidot, 190 cm pituutta ja painoa vähintään 120 kg. Kyllä ei noilla eväillä jää toiseksi ekaluokkalaista jututtaessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti