Hyvää Joulua kaikellen kansallen!

Kyllä ei ole kansa tänään yltiöpäisesti kylillä ryntäilemässä! Se on vasta huomenna vähän, mutta tänään on ensin se vuoden ainoa päivä, jolloin perhekunnat saavat jos malttavat makoilla ja ahtaa itseensä kinkkua ja muuta terveydelle monipuolista ravintoainetta. Rasva saa valua suupielistä vapaasti ja vyönsolkea löysäillään. Laatikoita lapioidaan ja rosollin punajuurta kaavitaan keittiön vaaleasta matosta.

Lapsilla on puuhaa tutkaillessaan mahdollisten lahjapakettien antia, surhvaillessaan netissä, tekstaillessaan kavereilleen tai skypetellessään lahjoista vertailukuvia kavereilleen. Sitä vaan soisi, että perheenäitikin voisi hetkeksi ojentaa sorjat säärensä sohvalle ja tutkailla upouutta kirjaa tai selailla naistenlehteä. Eikä olisi perheen orjuuttamana keittiöpuuhissa kuin on 364 päivänä vuodesta muuten. Paitsi karkausvuotena 365 päivänä kun silloin tulee yhden päivän lisärangaistus eikä hamekangasta. Ja isä voisi rapsuttaa äitiä vähän niskasta ja ottaa vaikkapa halausotteella lähituntumaa. Ei siitä luulisi haittakaan olevan!

Moni on saattanut käväistä jo ani varhain joulukirkossa evankeliumin äärellä. Ennen se oli lapselle ja nuorelle tuskaisa lähtö kun konvehtia hampaanraoissa muutaman tunnin unen jälkeen piti raahautua kirkkoon nukkumaan. Ja oli kova pakkanen ja portaat jäässä ja lumessa. Ja tiet myös. Sitä joulutunnelmaa ei osannut silloin arvostaa vaan vasta nyt sitä muistelee kaiholla ja harmit ovat konsa jääneet noista lähdöistä taakse.

Nykykirkon herrat ovat siirtäneet joulusaarnat pääosin aamupäivän valoisiin tunteihin. Nyt mennään sanan ääreen monin paikoin vesisateessa autoilla. Ei luista reki näissä EU:n säätämissä uusissa keleissä! Etelän suomalainen voi tutustua lumeen ainoastaan Pekka Poudan kuvista tv:n säätieteilyissä tai vanhan Kotiliesi-lehden kuvissa. Pohjoisen ihmisellä lienee pihat lumessa ja etelän kurassa ja siinä välillä löytyy vähän kumpaakin.

Oli pihan väri mikä hyvänsä niin kaikille RAUHAISAA JOULUPÄIVÄÄ! Ottakaa kerrankin iisisti!!!