Kuuntelin tuossa autolla ajellessani Yle Suomen lähetystä, jossa esitettiin kadunkulkijoille otsikon kysymys. Eräs kertoi 94-vuotiaalle äidilleen tarjotun rollaattoria, mutta äiti oli sanonut semmoisen kuuluvan vain vanhuksille eikä ottanut laitetta. Eräs nuorehko naishenkilö kertoi ettei ainakaan hänen isänsä ole vanhus vielä 70-vuotiaana. Isä urheilee täyttä häkää ja riehuu ympäriinsä kuin nuoret miehet konsanaan.
Pääosa haastatelluista pohdiskeli, että raja saattaa olla siinä 80:n ikävuoden tienoilla. Lopputulemana useimmat kuitenkin esittivät vanhuuden olevan ihmisestä kiinni ja siitä miten hän itse tuntee ja ajattelee.
Itse muistan kuinka lähisukulaiseni täytti 30 vuotta kun itse olin alle 20:n. Silloin ajattelin, että onpa kaveri ikivanha. Nyt kun itselläni seuraava täyskymmen on 70, ajattelen olevani nuorehko mies. Väsynyt ja raihnainen ehkä, mutta nuori ainakin mieleltäni. Huomaan, että samat asiat kiinnostavat taas entistä enemmän kuin 17-vuotiaana. Katse hakeutuu samoihin kohtiin kylillä liikkuessani kuin lähes 50 vuotta aiemmin. Turhaan tosin monessakin mielessä, mutta saahan sitä ajatella!
Uskon kuitenkin vakaasti, että ihmisen ikäkuvaan itsestä vaikuttavat paljon liikunta eli fyysinen suorituskyky ja ajattelutapa eli miten näkee mielessään maailman. Positiivinen ajattelu ja iloinen mieli ovat selvästi "ikää alentavia" tekijöitä. Kun tarkkailen ihmisiä niin olen tullut käsitykseen, että mitä mörrimpi ihminen, niin sitä vanhemmalta hän näyttää ja kuulostaa ja mitä iloisempi sitä nuorekkaampi hän on!
Eli kannattaa ajatella positiivisesti, olla iloinen ja hymyillä, niin pysyt nuorena tai ainakin nuorekkaana! Jos et usko tuohon, niin kokeilu ei maksa mitään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti