Se pani kotihengetär meitsin lähestymään Kisahallin kuntosalia. Tosin osa ajasta, suurin osa, meni hengettären opastukseen uusien laitteiden saloihin. Vanhat kamuni salilta leukailivat minun lusmuilleen pari vuotta kun en ollut osallistunut raudan kurittamiseen. Olen väistellyt salia tuon ajan ja jopa raitiovaunulla ohitse ajaessani kääntänyt katseeni toiseen suuntaan. Mutta nyt se iski sitten nakki!
Alkoi armoton kuntokuuri käskettynä ja kun vielä juniorikin kertoi menestyksekkäästä kuntoilustaan, niin enhän minä voi jäädä huonommaksi. Tai olen jäänyt jo fyysisesti, mutta henki ei anna periksi! Tästä alkanee siis armoton pari kuukautta, jonka aikana suurimmat ponnistelut aiheuttaa selitysten keksiminen siihen, miksi minä en juuri tänään voi lähetä salille. Olen siinä muuten aika hyvä!
Onnekseni olen keksinyt muita harrastuksia ja sen Enterin vapaaehtoistyön, joten niistä saan väistelyyn apuja. Ja tänään olen siis aika kipeä eilisestä saliopastuksesta. Tulin näyttäneeksi muutamia liikkeitä laitteilla ja se ei sopinut huippuunsa trimmatuille lihaksilleni, joita peittää suojaava rasvakerros. Mutta Buranan ja selkäpillereiden voimalla mennään taas Enterin tietokoneopastukseen. Jotenkin tuo tietokonehiiren painallus etusormella tuntuu sopivan kropalleni nykyisin kaikkein parhaiten! Oivallinen liike!
peukku ja tykkään
VastaaPoistaKiitos kovasti!
VastaaPoista