Se otti taas lapsellinen kansanosa muuton asiakseen! Perjantaista lähtien ovat ihmiset paenneet Etelä-Suomen asutuskeskuksista kohti valkoisempaa Suomea. Tiet ja julkiset kulkuvälineet ovat pullistelleet pienempää ja isompaa ihmistä. Se ilmatila, jota kulkuvälineissä on jäänyt ihmisiltä yli, on täyttynyt talven ulkoiluun soveltuvista liikuntavälineistä. Vanhoillisemmat ovat kätkeneet reppujen taskuihin Wixiä ja Waxia suksenpohjaan hinkatakseen. Seurauksena harmitus, että olisi pitänyt sittenkin ostaa ne Neverwaxi-sukset tai vesikelin voidetta. Talouden nuorempi osa on istunut tietokone- ja älykännykkäpeleineen takapenkillää ja muistanut kysellä parin kilometrin välein "milloin ollaan perillä".
Kyllä ei ole monikaan liikuntaihminen ollut iloinen kotikylien syksyisistä talvikeleistä. Muutama räntäsade ei ole pahaa mieltä korjannut. On se vaan huono hiihdellä uusilla välineillä kun sora tai karkea kanervikko raapii suksenpohjaa. Paloheinän lyhyt jäähallilumesta tehty hiihtorinki on ollut täynnä kiihkohiihtelijöitä. Siinä sitä on menty suksen kärki edellisen kantaa kolistellen ja ensimmäisen hiihtäjän hitautta kiroten. Ja Luoja varjele niitä kun haluaa vielä nykyaikana raahustaa latua perinteisellä tyylillä! Eihän sitä käytä enää kukaan. Ja entäs ne kun hiihtää vielä vanhoilla, jopa viitisen vuotta vanhoilla välineillä. Kuka sitä historiaa kaipaa laduille! Ei tuommoinen sovi ollenkaan. Hävetkööt!
Mutta kyllä hiihtokansan on mukava lasketella ja hiihdellä Lapin paukkuvissa parin asteen pakkasissa! Ja isän ja äidin tai ainakin isän ottaa illemmalla napanteria tunturimajan takkatulen loisteessa kun lapset ovat menneet tunturihotellille pelikoneilla pelailemaan.
Ja sitten viikon kuluttua palaillaan apeina etelän plussahelteisiin. Kun vaan kukin muistaisi olla varovainen tien päällä ettei tule vahinkoja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti