Sukututkimus harrastuksena

Meitä vanhoja viettää jo melkoinen joukko aikaansa sukututkimuksen parissa. Harrastus on mielenkiintoinen ja sen parissa vierähtää aika mahdottoman nopeasti. Hesalaisilla on loistava mahdollisuus käyttää hyväkseen Kansallisarkiston ja Kansalliskirjaston palveluita. Näiden kammioissa pääsee vaivattomasti tutkimaan mikrofilmeillä tai -korteilla olevia vanhoja arkistoja. Lisäksi Stadissa on Suomen Sukututkimusseuran toimisto kirjastoineen. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys on tehnyt arvokasta työtä kuvaamalla kirkonkirjoja eri puolilla maata digitaaliseen muotoon. Eli jos omaa sukuaan tutkiva ei pysty tai halua mennä mainittuihin arkistoihin pystyy kirkonkirjoja lukemaan kotona omalla tietokoneellaan. Sukuhistoriallisen yhdistyksen nimellisellä jäsenmaksulla pääsee käsiksi kaikkeen myös todella vanhaan digtaaliseen aineistoon yhdistyksen sivujen kautta. Kätettävissä on myös monia muitakin hakuosoitteita. Vanhojen kirjoitusasujen tutkiminen on melko haasteellista, mutta siihenkin oppii vähitellen ja onneksi apua tulkitsemiseen on saatavissa. Jos muistatte, että kouluaikaan kaunokirjoitustunnilla syntyi monensorttista kirjoitustyyliä on sama vaiva ollut kaikilla esim. kirkonkirjojen pitäjillä. Mahtava harrastus, jonka etenkin eläköitynyt ikäluokka on kokenut omakseen, mutta kyllä oman suvun historia tuntuu kiinnostavan nuorempiakin. Jos aihe kiinnostaa niin googlaa em. järjestöjen sivut esiin ja liity historian tutkijoihin!