Miksi minulla on kallis iPad eikä suhteellisen edullinen
Android-tabletti. No siksi, että iPad on ylivoimaisen helppo, selkeä ja
vaivaton käyttää! Ja akku riittää käytössäni koko päivän. Sovellukset
ovat selkeinä ikoneina, jotka voi järjestää mieleisellään tavalla
yksittäin tai ryhmiin. Kotinäppäimellä pääsee aina takaisin jos tulee
tarve aloittaa uudelleen. Sormiohjauksilla on helppo vaihtaa
sovelluksesta toiseen. Viruksia ei tarvitse pelätä Applen
sovelluskaupan, AppStoren, tiukan valvonnan takia.
Kyllä nyt on tunnustettava, että olen iPadin orja! Laite on ensimmäinen asia, jonka etsin aamuisin käteeni ja siinä se säilyy lähes koko päivän nukkumaan menoon saakka. Silloin laitan iPadin lataukseen yöksi. No seuraavassa on pieni katsaus iPadini käytöstä.
iPad 3 (lehdet, kirjat, viestintä, googlettaminen, some, karttapalvelut, tv, valokuvat, pelit)
iPadini
on jo melko vanhaa mallia ja siinä on muistia myös 32 GB. Muistin
kapasiteetti on lujilla, kun laite sisältää melkoisesti valokuvia,
lehtiä, kirjoja ja hieman musiikkia. Joudun aina välillä tyhjentämään laitetta, jotta uutta tavaraa mahtuisi sisään. Muutoin laite tökkii
ja saattaa jopa kaatua toisinaan. Tässäkään tapauksessa ei 5 kiloa muikkuja mahdu 2 kilon kukkoon!
Enimmäkseen käytän iPadiani lukemiseen. Käytän mm. appseja HS, IL - Päivän lehti, Taloustaito, Helsingin Uutiset, K&K (Kirkko&kaupunki), Elisa Kirja
(laitteellani 101 kpl) sekä HelMetin lehtiä ja kirjoja. Moneen vuoteen ei talouteemme ole enää tullut
päivälehtiä paperisina, vaan olemme oppineet lukemaan ne iPadilta
digiversioina. Lehti tulee aina sinne, missä iPad on! Blogeja luen myös jonkin verran. Somea (Facebook, Instagram, Twitter, Pinterest)
luen enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Facebookissa kuulun muutamaan
(16 kpl) ryhmään, joiden päivityksiä yritän seurata puoliaktiivisesti. Enterin ja sukututkimusryhmät (6 kpl) ovat ne tärkeimmät.
Eräs tärkeimpiä toimintoja iPadilla ovat ElisaViihteen ohjelmaoppaan tsekkaaminen, ohjelmatallennusten asettaminen ja tallenteiden katselu. Joskus satunnaisesti katselen Youtuben
videoita yleensä oppiakseni jonkin jutun tai tsekatakseni miten jokin
asia tehdään. Toki joskus soitan taustamusiikkina jonkun artistin tai
musiikkigenren kokoelmaa Youtubesta.
Muita oleellisia juttuja ovat pankkipalvelut, pilvessä olevien tiedostojen lukeminen (olen keskittynyt nykyisin Google Driveen), valokuvien katseleminen ja lähettäminen, Google Mapsista paikkojen etsiminen, lippujen ostaminen (lippu.fi) ja satunnaisesti yksinkertaisten pelien (esim. Sanajahti) pelaaminen ...
iPadia
käytän melkein kaikenlaiseen selailuun, jota vastaa netin selailu ja googlailu läppärillä.
Pidempiä tekstejä en tykkää kirjoittaa iPadilla. En ole oikein oppinut
hipaisunäppäinten käyttöön, enkä myöskään käytä kovin usein
bluetooth-näppäimistöä vaikka sellainenkin minulla on. Säästin hinnassa ehkä hieman liikaa kun ostin
näppiksen poistomyynnistä. Minulla soi usein iPadilla musiikki nettiradiosta (TuneIn, Radiot.fi, Radio FM) taustalla
kun puuhailen juttujani.
Kokeilin yhdessä vaiheessa myös iPadin puhelin ominaisuutta, joka vaatii yhteyttä lähellä olevaan iPhoneen. Mutta en oikein tykännyt siitä. Ilmeisesti vanhahkon iPadini ominaisuudet eivät kunnolla taipuneet riittävään äänentoistoon. Jos ympärillä on paljon hälinää, ei iPadin äänentoiston volyymi tahdo riittää tinnutuksesta kärsiville korvilleni. Silloin käytän Clas Ohlsonilta ostamaani bluetooth-kaiutinta, joka on erittäin hyvin toimiva.
iPadini etusivulla on
melkein samat appsit kuin iPhonellani. Myös iPadilla olen ryhmitellyt
appsit aiheen perusteella ikonien sisään. Alapalkissa minulla on
kiinteinä Google Drive, Chrome, Gmail, Kuvat, Kamera ja ElisaViihde. Appseja eli sovelluksia eli ohjelmia iPadissani on tällä hetkellä 150 kpl.
Alkuvuonna, kun oli lyhyt aika, jolloin lehtiä ei julkaistu, joku valitti keskustelupalstalla, ettei aamu oikein ala ilman päivän lehteä. Annoin vihjeen, että digilehti ilmestyy joka aamu edelleen. Valittaja mainitsi kuitenkin, että lehden on rapistava, sillä muuten se ei tunnu lehdeltä. Vastasin lähettämällä Youtube-videon, jossa oli kuvattuna ja äänitettynä lehden rapinaa. Lisäksi neuvoin sotkemaan sormet vaikka hiilellä tai vanhan lehden musteella lukiessaan digilehteä. Eiköhän noilla eväillä digilehden tuntuma olisi melkein sama kuin vanhanaikaista paperilehteä lukiessa.
Pärjäisinkö minä siis ilman iPadia? No en taatusti! Odotan vain lottovoittoa, että voisin hankkia hieman uudemman version laitteesta, mutta toistaiseksi pärjään tälläkin!
Ensi kerralla vielä juttua läppärin käytöstäni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti