Nuoruudessani kaikki näkemäni kukat olivat mielestäni nimeltään krysanteemeja tai horsmia. Myöhemmin opin tunnistamaan pelakuut ja sant pauliat. Kantapään kautta opin jo alle kouluikäisenä tunnistamaan polttiaisen tai hienommalta nimeltään nokkosen. Ajaa posautin näet kauniina kesäpäivänä uimahoususillani nokkospuskaan syvään ojaan. Sieltä tuskaisena ylös kavutessani ei nimi vielä tullut mieleen, mutta muutamaa tuntia myöhemmin kylpiessäni lypsyrasvassa ja vaseliinissa, se nimikin selvisi. Kipu ei muutamaan hetkeen!
Tänään kun pyöräilin pitkin ja poikin Helsingin alueita, kaivoin kännykkäni aina välillä esiin ja ikuistin kauneutta! Koska uskon, että Te lukijani olette etevämpiä noitten nimien suhteen, niin nimetkää te niitä mielenne mukaan!
Tässäpä kauneuden kavalkadi!
 |
| Perhanan polttohorsmat! |
Hienoja kuvia. Luonto komeimmillaan. Polttohorsmatkin ovatten nättiä katsella ja keittäähän voi vaikka polttohorsmakeiton, joka on suussa hyvin hyvääkin.
VastaaPoistaKiitos kommentista! Tuon ruokanäkökulman olinkin unohtanut! Mutta kaunista on! Yhden päivän parin pyöräretken anti ja värikylläisyys oli hienoa koettavaa!
PoistaItse olen yhdesti syönyt nokkoskeittoa, mutta jäin miettimään, että miksi nähdä se vaiva, joka keräämiseen ja valmistukseen liittyy, kun maistuvamman ja helpomman keiton saa pinaatista, jonka korvikkeeksi nokkonen on joskus pula-aikoina otettu. Kyllähän sitä itsekin pulassa tietysti panisi nuo keitot tulille, onhan se ravintorikasta jne., mutta pinaatin hinta on ainakin vielä niin alhainen, että ei tarvitse. Mutta tässäkin on varmaan se olennaisin se, että kerää polulta katsottuna koiran hihnan mittaisen välin päästä. :)
PoistaMutta keitetty kananmuna pitää olla molempiin! Eikä riitä pelkkä 5 minuuttia vaan tarvitaan koko 10 minuuttia! Ei tule muuten hyvä!
Poista"Perhanan polttohorsmat!" :D Oi joi,sain taas kunnon naurut. Syreenit, voikukat ja tarhaorvokit on aika selviä, mutta pakko sanoa, että omaan muistiin nuo kymmenet ja sadat puistoistutuksista tutut kukat eivät ole jääneet. Siis opiskelin vuoden verran hortonomiaa ja jouduin kahdesti käymään tunnistustestin, kun ei niitä vain tahtonut varsin ja lehtien perusteella muistaa. Itse kukkia ei noissa testeissä näkynyt, varmaan siksi, että kasvit pitäisi tunnistaa kukintakauden jälkeenkin luonnosta. Kauniita kuvia ja varmasti ollut hieno retki! :)
VastaaPoistaBotaniikka onkin oma taiteenlajinsa! Ei riitä todellakaan terälehtien ja kukkien tunnistaminen. Meikäseniorilla olisi vielä hankalampaa jos ei olisi edes kukkien värit suuntaa antamassa tunnistamiselle. Mutta siitä huolimatta ranunculus acer suvusta ranunculaceae on hieno kukka! Ainoa, jonka muistan koulukasviosta!
Poista