On kevät ja esteitä tiellämme

Nyt on niitä nuoruutensa haaveammatin miehiä, lakaisukoneiden kuljettajia, pyörinyt koneineen pitkin Helsingin katuja ja jalkakäytäviä. Ovatkin tehneet hyvää työtä poistaessaan hiekat ja sorat pyörimästä jalkojen ja renkaiden alta. Luontokin heitti siihen oman pölyntorjuntansa, josta oli erityisesti hengitykselle iso apu. Kyllä on nyt mukava tepastella sileitä ja puhtaita katuja. Mutta jäi sinne vielä harmiakin!

Se vaan on perin kiusallista, että katutyöt haittaavat kaikenlaista kulkijaa. Eikä vähiten niitä, jotka liikkuvat eri apulaitteiden avulla. Ei suju kulku kävelykepin, rollaattorin tai pyörätuolin keinoin, kun se ei suju tervejalkaisellakaan. Remonttikohtia on päällystetty jopa nyrkinkokoisella soralla ja aidattu kapeaksi väyläksi puna-kelta-valkoisin aidoin. Väylää ei sovi liikkumaan kuin kylki edellä ja sille pitäisi kiivetä tilapäisramppia, jolle ei huonojalkainen kulkija pääse millään keinoin.

Vaikka tavoite ja tulos katutöistä tulee olemaan hieno, ei se odotus kestäessään puoli tai enemmän vuotta ole hyvä niille, joiden liikkuminen on vaikeaa ilman noita esteitäkin. Sitä vaan toivoo kainosti mielessään, ettei katutöissä viivästeltäisi. On ollut seniorillakin pinna tiukalla, kun yrittää pujotella kaikkien esteiden ohi. En ole tykännyt tuommoisesta ollenkaan!

Ikävinä esimerkkeinä olivat Mechelininkadun ja Reijolankadun alueiden jos minkäkinlaisten syiden takia pitkittyneet katutyöt. Joku oli jopa valittanut lahojen puiden puolesta ja sillä venyttänyt hommien sujumista? Ja Mechelininkadulla tuo kurimus jatkuu edelleen. Tuommoinen ei ole ollenkaan mukavaa!

Kyllä vaan nyt toivon ripeyttä kadunrakentajilta ja virkatahoilta! Laittakaa homma kuntoon, että kaupunkilaiset pääsevät liikkumaan ilman turhia esteitä! Ja annetaan kesän tulla täysillä Stadiin!

Laitan alle muutaman kuvan (taitavat olla kaikki Reijolankadun ja Mannerheimintien risteyksestä) viime syyspuolelta, niin pääsette mukaan tunnelmaan.