Läppäri Pukinpajaan, osa 1

Uunituore IT-tonttu Hipsu Bittinen pähkäili kammiossaan päivitysten kanssa. Uudet laitteet menivät partakarvan verran yli Hipsun hilseen.

-  Voihan turkasen tulimmaista ja kautta Pukin tuuhean parran! Minä en kyllä ymmärrä nyt yhtään mitään.

Hipsu oli reilu viikko aiemmin käynyt Helsingissä hankintamatkoilla. Mukana matkalla oli ollut Korvatunturin logistiikkavastaava, tonttu Reima Reki. Parivaljakko oli matkustanut tuntemattomina, parrattomina ja lantalaisten eli etelän kaupunkiasukkaiden asuihin sonnustautuneina. Tarkkaavainenkaan ihminen ei olisi arvannut, että noiden siloposkien takana piili kolmatta sataa vuotta korvatunturilaista elämänkokemusta. Vaikka eihän tuo vuosimäärä Korvatunturin mittakaavassa ollut kuin nuoren työtontun ikä, josta vasta varsinainen oppiminen alkaa. Juuri tuosta syystä Joulupukki olikin osoittanut Hipsu Bittiselle Korvatunturin IT-puuhien hoidon. 

-  Sinä Hipsu, kun olet noin nuori, niin voisitko katsella hieman noita atk-touhuja! Minä en enää jaksa paneutua tuommoisiin uusiin atk-kotkotuksiin. Tutkaile, olisiko noista uudenlaisista vempeleistä tänne meille jotain hyötyä! oli Pukki evästänyt Hipsua siirtämään Korvatunturin nykyaikaan.

Hipsu ja Reima olivat marssineet Helsingin katuja uusissa Joulupukin pajan lahjatavaroiden tuotantolinjalta hankituissa tamineissaan. Ohikulkevat ihmiset olivat luoneet hieman hämmästyneitä katseita kohti melkoisen oudolta näyttävää kaksikkoa. Molemmat näyttivät aika lailla ylikypsiltä tamineisiinsa. Hipsulla oli päällä punainen kevyttoppatakki, jalassaan bootsit ja tiukat siniset farkut, Reimalla oli taas valkoinen toppatakki ja polviin asti ulottuvat peurannahkasaappaat. Noihin olemuksiin, kun yhdistettiin takkien väriset, isotupsuiset pipot ja selvästi vuosien uurtamat kasvonpiirteet, oli ulkoiseen olemukseen muodostunut melkoinen epäsuhta.

- On taas ulkomaan hipit lähteneet imemään vaikutteita ja mitä lie muutakin tänne Pohjolan kulttuurikaupunkiin. Kyllä nuo risteilyalukset tuovat kaikenkarvaista otusta tänne Stadiin! totesi joku rautatieaseman seinustalla nojaileva ja tupakkaa imevä stadilaisjuppi Rape.

Puhelinluettelon kartasta suunnistaen Korvatunturin hankintamatkalaiset löysivät tiensä Forumin kellariin Giganttiin. Ovella meinasi korkealla pömpelissään istuva vartija jo koukata kaverukset kiinni ja ohjata takaisin ulos, mutta jokin tulijoiden olemuksessa hillitsi häntä. Oliko se heidän vakaa ja päättäväinen askellus vai mikä? 

- Onhan noilla sentään aika siistit vaatteet, joita ei taida olla vielä edes Stadissa myynnissä, joten ei nuo oikein myymälävarkailtakaan näytä, tuumaili vartija itsekseen perääntyessään takaisin sisääntulon vierellä sijaitsevaan valvontapömpeliinsä. Ovat varmaan jotain ulkomaan eläviä.

Vartijan epäilyistä tietämättöminä kaverukset marssivat kassan ohi kohti kauempana näkyviä tietokoneita. He siirtyivät huuli pyöreänä hyllyköiden väliin. Hipsun katse hipaisi vuoronumerolaitetta, mutta järkyttyneenä laitepaljoudesta, hän vilkaisi taakseen kohti tulo-ovea. Lähestyvä myyjä herätti lopullisen paniikin. 

jatkuu ...