Olin muutama kuukausi sitten heikkona hetkenäni hyödyntänyt internetin helppoa hankintakanavaa. Se oli jotenkin tarttunut silmään ilmoitus konsertista Musiikkitalossa ja eTicketit tulivat näppärästi varatuiksi. No enpä konsretti-iltana muistanut tietenkään moisia lippuja ostaneenikaan, kunnes kotona asiasta muistutettiin. Ja hups! Siinä meni rauhaisa ilta kotisohvalla telkkaria katsellen. Kyllä suorastaan harmitti! Oli vain vääntäydyttävä rajuun myrskytuuleen ja 10-ratikan pysäkille. Onneksi matka Musiikkitalolle kulkee Kympillä liki ovelta ovelle.
Siellä sitä sitten patsasteltiin täyden salillisen väkeä keskellä muka hyvin kultturellia näytellen. En tuntenut oloani kovinkaan kodikkaaksi. Se kun tuo pönöttäminen ei ole enää minun juttu. Onneksi on aika muuttunut ja mustista konserttipuvuista on luovuttu. Mutta kun musiikki pärähti soimaan unohtui kaikki muut tunteet ja sävelet veivät mukanaan.
Oli ohjelmiston kehittelijä valinnutkin mukavia kappaleita laulantaan ja soitantaan. Korva tavoitti suuren idolini Olavi Virran aikoinaan levyttämät kappaleet Waltteri Torikan muhkean äänen tulkitsemana. Siinä tuli lähes kyynel silmään kun sai kuulla jälleen Mona Lisan, Angeliquen ja Niin paljon kuuluu rakkauteen. Ja kyllä kuuluikin! Hurmio-tangollakin käytiin.
Ja Saara Aalto lauloi Ikuisista timanteista, I Feel prettyn ja Abban Thank You for the musicin. Ja tulihan sieltä myös Sway, Walking in the air ja Raise me up. Eeva Oksala soitti jumalaisella viulullaan Juhlaorkesterin säestämänä tulisen Zardaksen. Juhlaorkesteri vei meidät matkalle Around the world-kappaleella. Encorena kuultiin Saaran ja Waltterin tulkitsema duetto Oopperan kummituksesta.
Tuossa edellä luettelin vain osan kappaleista. Olihan niitä muitakin. Ohjelmisto sisälsi myös loistavan Agit Cirk-nykysirkusryhmän esityksiä musiikin säestyksellä. Musiikkitalon huikean korkesta katosta riippuvissa nauhoissa esitettiin loistokasta nauha-akrobatiaa. Lisäksi näimme monenlaista lava-akrobatiaa, voimailua ja jonglöörausta. Uotisen sanoin "Ei huono!".
Nyt tässä yritetään palata nautintojen jälkeen talvea puhurein lähestyvään arkeen. Se taas on puolestaan huono! Kyllä saisi jatkua vielä lämpimät kelit, kulttuurilla tai ilman. Tanakankin vanhuksen mukanaan vievä myrskytuuli ei ole enää kivaa!
Pitäisiköhän käydä vielä katsomassa kunnon elokuva, se "Tuulen viemää"? Olisi niin ajankohtainen tunne!
Seuraavat kuvat on otettu Musiikkitalon konserttisalissa iPhone 5S-kännykällä ilman salamavaloa. Siitä johtuen kuvat ovat osittain hieman epäselviä. Anteeksi!
 |
| Musiikkitalon lämpiö |
 |
| Taideteos tuloaulan portaikossa |
 |
| Esiintymislava ja pääkatsomo |
 |
| Saara Aalto esiintymässä |
 |
| Waltteri Torikka työnsä ääressä. Markku Johansson johtaa Juhlaorkesteria. |
 | ||
| Eeva Oksala luo tulista Zardasta. |
Agit Cirk- ryhmän taitoa
 |
| Taiturointi korkeuksissa |
 |
| Taiteilijat loppukumarruksella |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti