JOULUTARINA 4.osa - Talouskriisi saavuttaa Korvatunturin

Aiemmin tapahtunut:

Taloustonttu sai lopultakin soperrellen selvitettyä Pukille yleistalouden huonoon jamaan johtaneita syitä.

”Kenttäraporttien, tilauskannan sekä lahjatoiveiden valossa on selvää, että oma tilauskantamme on rumasti kuvaten jopa melkoisesti romahtanut. Ei niinkään lasten kirjeiden pohjalta, mutta kenttätonttujen raporttien mukaan vanhempien haluttomuus, ja ehkä ennemminkin taloudellinen kyvyttömyys toiveiden toteuttamiseen, vaikuttaa voimakkaasti omaan tuotantotarpeeseemme. Näyttää uhkaavasti siltä, että joudumme tekemään jotain muutoksia tuotantolinjoillemme.” Nipa analysoi Pukille listoistaan, jotka hän oli saanut järjestykseen pitkän talouskatsauksensa aikana.

”Ei hel…, ei kun voihan Helmi-tontun toisenkin töppösen kautta! Miten tämä voi olla totta ja onko tilanteessa jotain tehtävissä?” hönkäisi Pukki kysymään kaavailuja Korvatunturin numeronikkarilta, Pukin pajan talousguru Nipalta.

”Olenhan minä hieman laskeskellut ja pohtinut ja analysoinut millä tästä voitaisiin jotenkin selvitä! Me laitoimme talouspajalla tietojärjestelmän laulamaan ja arvioimme numeroiden sekä ennusteiden valossa, että Pukin pajan eri osastoilla on pakko alentaa tuotantoa, ettei koko tulos romahda täysin tuonne tunturin varjoisalle eli miinuspuolelle. Tosin toimet eri osastoilla vaativat eri tasoisia supistuksia ja jossain voidaan hieman jopa lisätä kaasuakin linjoihin.” Nipa selitti laskelmiaan.

”No mitä ajatuksia sieltä bittimaailman tuotoksista putkahti sitten esiin?” kysäisi Pukki.

”Vaikuttaa siltä, että suurimmat supistukset pitäisi tehdä nukkepajoilla, puuautopajalla, suksipajalla ja vanhalla leikkikalupajalla. Lisäksi tilanne näyttää pahalta keittiökonepajalla. Leipäkoneet, paahtimet ja tavalliset kahvinkeittimet eivät herätä enää ihmisissä kiinnostusta. Saimme laskelmissa noille kaikille keskimäärin noin 30%:n supistamistarpeen tuotannolle. Harmillisinta on, että noilla pajoilla työskentelee merkittävin osa tontuista. Niissä tuotteissa kun on tuo käsityön osuus suurin. Hirvittää jo ajatuskin siitä, mitä liittoon kuuluvat tontut näistä supistuksista ajattelevat.”

”Kuulostaa hurjalta noin suuret supistukset! Meidän pitää varmaan järjestää palaveri Glögikammarissa ja kutsua sinne mukaan  TAK:n (Tonttujen Ammattiyhdistysten Keskusliitto) päällikkötontut. Mutta meidän pitää mitä pikimmin miettiä ensin omalla porukalla kokonaistilanne ja supistusten vaikutukset muihin pajoihin ja tontturyhmiin ennen kuin kutsutaan TAK keskusteluun mukaan. Laitahan kutsut tuotantotonttu Ripa Kätevälle, kenttätonttujen päällikölle Kake Valppaalle ja logistiikkatonttu Lare Lastille. Ja sano muorille, että varaa Glögikammariin meille viidelle kunnon palaverieväät! Meillä voi tuossa palaverissa tovi vierähtää!” Pukki latoi ohjeitaan ja Nipa kirjoitti sulkakynä sauhuten kaiken muistiin.

Saatuaan Pukin ohjeet talteen, ponkaisi Nipa pääpajan portaikkoon ja kohti omaa huonettaan. Nyt oli isot asiat kyseessä ja pelko hankaluuksista pajoilla suuri. Nipa muisteli, ettei koko parisataa vuotisen talousuransa aikana ollut törmännyt vastaavaan tilanteeseen. Ulkomaailman uutiset lakoista ja muista työtaistelutoimenpiteistä olivat vast'ikään lehdistä luettuna vielä tuoreessa muistissa.

"Mahtaakohan meillä täällä Korvatunturilla aiheutua samanlaisia rettelöitä kuin tuolla asiakasmaailmassa? Ja miten ne selvitetään, kun eihän meillä ole kuin yksi tavallaan työnantajapuolen edustaja, itse Joulupukki." Nipa pohti itsekseen. "Mutta eihän Pukki ole varsinaisesti työnantaja! Hänhän on meidän yli-isä, joka johtaa meitä ja huolehtii meidän satojen vuosien takaisten sukujen hyvinvoinnista. Ja eihän meiltä mitään ole koskaan puuttunut, eikä tule puuttumaankaan. Kellarikammioissahan on tallessa vuosisatojen kaikki tuotot ja niillähän eletään vaikka kuinka pitkään!" totesi taloustonttu itsekseen huojentuneena ja alkoi puuhata kutsuja huomisaamun palaveriin päällikkötontuille

Jatkuu ...

Tunturissa oli hiljaista!