Kesäharrastuksia ja aktiivista puuhailua

Kesä on mennyt mukavasti helteitä pakoillessa ilmalämpöpumpun viilennyksen alla. Ei ole sananlaskun mukaan suutarin lapsella kenkiä, joten ei ole niitä ollut minullakaan. Tai siis on ollut kengät jalassa aina tarpeen mukaan, mutta kesä-Savonlinnan kulttuuri- ja muut kesäriennot ovat jääneet pääosin väliin. Kuten muutenkin viimeisten reilun 40 vuoden aikana.

Muistan vieläkin, kun huhtikuun tienoissa päätin, että tänä kesänä käydään katsomassa kaikki lähiseudun kesäteatterinäytökset ja torilla syödään lörtsyt miltei alvariinsa. Mutta ei se vaan taaskaan mennyt ajatellulla tavalla. Mökin sohva ja lepotuoli ovat olleet rajuimmat huvit, joista on tullut nautiskeltua. Tai nyt taidan kirjoittaa muunneltua totuutta eli fake newsia, kuten yksi presidentti toteaisi, sillä olenhan minä käynyt kotihengettären kanssa kerran Savonlinnasalilla katsomassa operetin Mustalaisruhtinatar. Siinä oli rutkasti näyttelytoimintaa, paljon tuttuja lauluja ja istumapenkissä hyytävän kylmää. Ulkona oli miltei +30 C, mutta varaamaani penkkirivin laitaan puhalsi seinän läpi ilmastointikojeen varmaankin -20 C:n puhuri. Eli on sitä sittenkin nautiskeltu kesähuveista. Ja paleltu!

Stadista lähtiessäni pistäydyin Oulunkylän K-Raudassa sirkkelihankinnoilla. Raahasin laitteen mökille aikomuksenani tehdä aiempien kesien tapaan runsaasti puuaskareita. Tehty on! On sahattu 5 kpl heinäseipään päitä  ja siinä kaikki. Nuo pätkät menivät portaan kaidetarpeiksi. Ei ole kulunut sirkkelin terä. Tuskin edes pölyä on laitteessa. Voisi varmaan palauttaa kauppaan koskemattomana?

Katiskaa uitin järvessä 3 viikkoa. Sain saaliiksi yhden ahvenen, jonka palautin takaisin uimaretkilleen kavereittensa pariin. Muuten katiska keräsi kaislikon reunassa vaan limaa ja kasvien töhnää. Otin sen heinäkuun puolivälissä rantaan, pesin painepesurilla ja nostin varaston seinälle naulaan talvehtimaan. Varaston seinältä löysin 6 vuotta sitten ostamani 3 onkisettiä sisältävän pussin. En avannut. Säästän!

Luonnontarkkailua olen harrastanut hieman. Sohvan vieressä ikkunalaudalla on kiikari, jota on helppo käyttää, kun nostaa vähän päätään sohvalta ja suuntaa okulaarit järvelle. Rantakaislikossa on suhissut. Alkukesästä siellä lauleli suloäänellään härkälinnut. Sitten poikasten kuoriuduttua on rannassa vieraillut joutsenia, hanhia, silkkiuikkuja, sorsia, koskeloita, telkkiä ja naapurin vehnäterrieri Manta.

Liikuntaa olen harjoittanut säännöllisesti kerran kolmessa kuukaudessa. Kerran ajoin polkupyörällä Pöntönharjun lenkin 8 km, takapuoli tuli kipeäksi. Toisen kerran kävelin lähimetsään mustikoita katselemaan. Konttasin hetken varvikossa ja totesin homman turhaksi. Palasin sohvalle. Jonkun mökille jättämällä minulle liian lyhyellä golfmailalla yritin löydä pihatieltä käpyjä metsään, mutta lopetin 20 kävyn jälkeen, kun selkääni alkoi koskea. Palasin jälleen sohvalle.

Arvioin loistavan, 30 vuotta sitten mitatun kuntoni säilyneen entisellään kuuman kesän ansiosta, joten olen todennut liikunnan toistaiseksi tarpeettomaksi. Ehkä syksymmällä palattuani Stadiin, ajan pikkumutkan citypyörällä, jos semmoinen sattuu joltain asemalta löytymään. Aloitan sitten kunnon ylläpitämisen. Kunnolla!

Suurin harmini on ollut, ettei saunan lämmittäminenkaan ole jaksanut innostaa. Aiemmin se on ollut mökkeilyn suurimpia nautintoja. Mutta kun ulkona on yhtä lämmintä kuin saunassa, ei hommassa ole ollut mitään mieltä. Uimassa olen käynyt säännöllisesti 20 vuoden välein. Tuo vuoro ei ole osunut tälle kesälle, vaan sen aika on vasta 2024. Odotan innolla, että vedet lämpenisivät tuohon mennessä.

Eli kesä on mennyt kertomallani tavalla pikkusen puuhaillessa - siis pääosin iPadia välillä lataillessa ja sitten nettiä selaillessa. On se vaan tuommoinen tablettilaite oiva peli! Ei tule riehuttua turhissa hommissa.

Hyvää loppukesää kaikille muillekin puuhailijoille!

Tämä kuva on kyllä Saimaalta, mutta naapuriselältä. Huomasin, että oman kaislikon kuvia löytyi tietokoneeltani noin 1500 kappaletta, joten oletin näyttäneeni aiemmin niistä muutaman jo teillekin.