Mutta on se vaan taas aamuisin liukasta! Se on suomalaisen vanhuksen luu heikkoa, kun sitä alkaa olla nuorukaistenkin luu - siis heikkoa. Eikä siinä tunnu auttavan vaikka olisi pää umpiluutakin. Ainakin toisten miestä! Meistä vanhuksista melkoinen osa kärsii osteoporoosin heikkouksista tai ainakin muuten haperosta luusta. Vaikka on vedetty elämän aikana ainakin kymmenentuhatta litraa maitoa, niin ei ole kalsiumit riittäneet. Oluelta en ole tuohon asiaan paljon apua odottanut. Nyt vedetään sitten kaksin käsin CalchiChew:ta ja muita kalkkinappeja toivoen, että luu rakentuisi takaisin ratakiskon vahvaksi. Mutta ei se taida enää onnistua!
Kun tuolla kaduilla ja kujilla sitten teputellaan, pitää taas kerran olla äärimmäisen tarkkana, ettei tossu livahda alta. Jos pääsee livahtamaan, ei auta edes laskuvarjohyppääjän koulutus kaatumisessa. Se vaan vanhan ihmisen ranneluu, häntäluu, värttinäluu, lonkkaluu ja pers'kannikka joutuu silloin pinhuusiin. Siitä seuraa valitettavan usein piipaa-puupaa-auton kyyti ja pitkä prosessi terveydenhuollon hellässä hoivassa. Eikä se ole aina mukavaa! Vaikka olisi kuinka kivat hoitajat.
Kyllä on näinä päivinä hetki syytä miettiä millä suojautua! Olisiko kävelysauvoista apua, miten olisi kengänpohjan liukuesteet, pitäisikö ainakin jättää hötkyily ja tepastella varovaisemmin? Ja miten pää suojataan? Sekin voi särkyä katuakrobatiassa!
Mutta sen vaan sanon, että OLKAA VAROVAISIA TUOLLA ULKONA!!!
Syötän Teille taas Kiina kuvia kun ei ollut koneella tallessa mitään luunmurtumia koskevia!
Laitan kuvan kuitenkin hieman vastaavasta kiinalaisesta tilanteesta. Lisää kuvia löytyy osoitteesta http://vanhusreissussa.blogspot.fi/
Kaverit ei ole kaatuneet, ovat muuten rikki! Korjausvälineitä vierellä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti