Onko maailma tullut hulluksi?

Uskallanko enää avata aamulla silmäni? Päivän uutistarjonta pursuaa toinen toistaan pahempia asioita. Tavallisen ihmisen silmin maailmasta on tullut pahempi kuin mitä se on koskaan ollut. Toki maailmansotia ei voi unohtaa eikä erilaisia kansallisia katastrofeja tai muita isoja veritekoja viime vuosikymmeniltä. Mutta nyt tuntuu, että pahaa tapahtuu missä tahansa, milloin tahansa ja kenelle tahansa. Pahaa on kaikkialla eikä se näytä ilmoitavan etukäteen olemassaolostaan.

Viimeisten muutaman viikon aikana maailma on saanut kokea monenlaisia veritekoja ja rikollisuutta kuten poliisimurhat, rasistiset murhat, kouluampumiset, terroristien iskut, sotimisen jopa lähialueilla, katuväkivallan, ryöstöt ja murrot. Samanaikaisesti on meneillään laittomia tunkeutumisia itsenäisten valtioiden alueille, ihmiskaappauksia, sairausepidemioita, ihmissalakuljetuksia. Laivoja kaatuu ja uppoaa, lentokoneita ammutaan alas tai niitä tippuu tuntemattomista syistä. Luonto huolehtii omasta osuudestaan katastrofien kuten maanjäristysten ja myrskyjen muodossa. Säät vaihtelevat lämpöasteista koviin pakkasiin muutaman päivän sisällä.

Talousasiat ovat omana sotkunaan hämmentämässä maailman ja sitä kautta yksittäisten ihmisten elämää. Yritykset lopettavat toimintansa, työpaikkoja menetetään, toimintoja siirretään maasta toiseen, supistuksia tapahtuu kaikessa, palveluja lopetetaan, jonot kasvavat, rahanarvo laskee, yksittäisten valtioiden talous romahtaa, ihmiset velkaantuvat pystymättä hoitamaan vanhoja vastuitaan jne. Näkyvissä ei tunnu olevan mitään taloutta kohentavia asioita. Odotusten pitäisi perustua tekijöihin, joilla voitaisiin parantaa valtion, kuntien, yritysten ja yksityisten talouden kehitystä, pitäisi löytää vientituotteita, parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä.

Ahdinko vaan pahenee turvallisuuden ja toimeentulon osalta. Mitä me voisimme itse tehdä? Onko kevään vaaleista apua? Pärjääkö puolueista äänekkäimmät, radikaaleimmat vai vastuunkantajat? Kenellä on viisastenkivi kun puolueitten ohjelmista ei juuri eroja löydy? Supistetaanko edelleen niitä osia yhteiskunnasta, joiden pitäisi turvata meidän päivämme? Mitä tapahtuu terveydenhuollolle soteineen? Supistetaanko poliisin ja puolustuslaitoksen toimintoja? Säilytetäänkö julkispuolen suojatyöpaikkoja kun yksityispuolen toiminnat ajetaan alas? Noissahan onkin tavalliselle äänestäjille pohtimista! Ja monissa muissa kysymyksissä!

Kun miettii noita ylläolevia juttuja sekä niiden lisäksi monia muita vallitsevia ikäviä asioita, ei haluaisi enää aamulla nousta sängystä ja sytyttää valoja. Olisi henkisesti helpointa jos luopuisi kaikesta urbaanista olemisesta, hankkisi kairasta majan ja muuttaisi tiedotusvälineitten ulottumattomiin!

Nyt alkaa optimistinkin usko horjua parempaan huomiseen! Mutta sitä huolimatta herään ja avaan telkkarin nähdäkseni viimeisimmät ikävät uutiset ja yritän uskoa tulevaisuuteen!

Parempaa huomenta kaikille!