Näin minä seniori käytän atk:ta

No enpä antanut mitään neuvoja tuossa edellisessä postauksessa, luettelin vain niitä lukuisia atk-sekavuuksia! Anteeksi tuosta! Olisi ehkä pitänyt enemmän kertoa omista laitteistani ja kertoa omia käsityksiäni niistä esille.

Windows ja läppäri 

Vaihdoin reilut pari vuotta sitten läppärini uuteen Lenovoon, jossa on sisällä muistihippusia käsittääkseni 475 GB tai jotain semmoista ja RAM-muistia 8 GB. Piuhalla menee varmuudeksi tiedot ulkoiseen My Passport-asemaan, ja paljonko sinne sitten sopii? No älkää sitä minulta kysykö, kun minä vain käytän sitä, enkä oikeastaan ymmärrä siitä mitään. Lenovoa pyörittää Intelin 11. sukupolven i5-prosessori. Sama juttu, älkää edes harkitko kysymistä. (Olen vuosien saatossa tehnyt sukututkimusta ja edes oman isälinjani isämäärissä en ole päässyt 11 sukupolvea, niin miten voisin ymmärtää tuota Intelin sukua?)

Kun tuo Windows muuttui 10:stä 11:een, menin sitten lopullisesti sekaisin. Nyt en löydä masiinastani oikein mitään. Koska olen äärimmäisen tarkka ja varovainen vanhus, otin käyttöön Dropboxin. Sinne ja ulkoiselle levykkeelle menee tiedot, mikä minnekin. Arvatkaa ymmärränkö enää tietohippusten reitit, saati nykyisen sijainnin? Heikkoa on!

Ja kun yritän tehdä koneella jotain, niin näytön oikeaan reunaan putkahtaa mainoksia vaikka minkälaisista asioista, eikä niitä meinaa saada pois millään. Hetki sitten taisin vahingossa löytää keinon poistaa ne, mutta eiköhän ne putkahda taas kiusakseni! Putkahti ne!

Sähköposti

Taisin olla joskus esihistoriallisina aikoina olla Funet- ja EUnet-palveluiden käyttäjä. Sitten käytin Saunalahdenkin sähköpostia ja Outlookia, mutta kyllä käännyin gmailin käyttöön jo aikaa sitten ja siihen jäin. Jossain vaiheessa taisin avata taas Outlookin osoitteenkin päästäkseni toisella osoitteella joihinkin ulkomaisiin palveluihin käsiksi. Gmailissa minulla on ollut eri osoitteita riippuen käyttötarkoituksesta. Nyt niistäkin sulkevat osan, kun en ole käyttänyt niitä muutamiin vuosiin, Haitanneeko tuo!?

Vaikka olen Applen laitteiden heavy juuseri eli hinkukäyttäjä, en ole ottanut heidän me.com-osoitetta käyttööni. Se olisi ollut hieman liiottelua, kun vähäinen vanhuuden pääkapasiteettini hiusten alla vähenee rajulla vauhdilla. Eli gmaililla mennään, niin Vanhus kuin minähenkilökin!

Apple

Siihen asti, kun Nokia hallitsi maailman kännykkämarkkinoita, käytin mm. lähes kaikkia Nokian Communicatoreita. Sitten tulivat iPhonet ja niiden "lumo" vei minut. Käytön helppous ja monipuoliset ohjelmat houkuttelivat kerralla mukaansa. Myöhemmin tuli eduksi Applen laitteiden turvatekijät verrattuna erilaisiin Android-versioihin. Nyt minulla on käytössä iPhone XR 64 GB:n muistilla ja toimii melkoisen hyvin. Tuo muistimäärä on ollut minulle aivan riittävä, toki jos nyt hankkisin uuden, olisi siinä muistia 128 GB.

Tuossa muutama kuukausi sitten ilmoitti kotihengettären iPhonessa pankin sovellus, että koska laitetta ei voi enää päivittää, ei pankin sovellusta voi avata sillä. No enpä ollut moista edes arvannut eteen tulevan! Sehän sai aikaan hankintamatkan kännykkäkauppaan. Swappiella oli yhtenä harvoista käytettyjen myyjistä tarjolla iPhone 13 Mini ja se hankittiin uudella akulla. Muistia tuli 128 GB:tä. On pieni ja toimii mainiosti.

Piuhat

Kuten edellisessä postauksessani kirjoitin, on minulla piuhoja ja latureita joka lähtöön. No, paitsi silloin kun juuri tarvitsisin jotain määrättyä. Piuhoja ja latureita on kotona, mökillä, autossa ja läppärirepussa. Lisäksi on muutamia lisäakkujakin, joita en ole juuri vuosiin tarvinnut, mutta onpahan varulta olemassa.

On se vaan melkoinen onni, että tulevaisuudessa valmistajat on velvoitettu varustamaan laitteensa USB-C piuhoilla. Se helpottaa monessa p0  tpa ja monessa laitteessa. Applen laitteissa se tulee osaan uutena ja Androideissa se on ollutkin jo tovin.

Kello

Tuossa muutama vuosi sitten kun makasin sairaalan sydänosastolle, toi perheen juniori minulle AppleWatchin ja antoi sen käyttöön melkoiset ukaasit. Olen sitä sitten käyttänyt ja jopa huomannut oivalliseksi välineeksi. Seuraan siitä sykettä, askelia, kävelymatkojen pituutta, lisäksi käytän sen kellotoimintoja monipuolisesti. Olen kokenut mainioksi siinä hälytykset erimittaisille ajoille, herätyksen ja kalenterihälytykset. Nyt en myöhästy kuin kotisiivouksesta ja ruuanlaitosta. 

Jos olet hankkimassa tai uusimassa jotain tietolaitetta, kysy neuvoja osaajilta, vaikka Enteristä (entersenior.fi). Liittymäpalvelut onkin sitten oma juttunsa! Niitä en pysty kiivastumatta kommentoimaan. Neuvon kuitenkin kysymään apua hankintaan sukulaisilta, tutuilta sekä useammalta operaattorilta. 

Miten seniori voi selvitä atk-viidakosta?

No eihän se toki ole atk vaan it! Senkin nimen muuttivat meikävanhuksen kiusaksi. Ei näissä hommissa pysy enää perässä, vaikka olisi aikoinaan osannut jotenkin käyttää Commodore 64:sta tai Nokian Communicatoriakin. Nyt on keksitty kaikenlaisia uusia kotkotuksia ja kehitys menee hurjaa vauhtia! Kun kerkiät ladata uuden ohjelman ja käyt sen jälkeen vess... eikun kahvilla, on jo tarjolla taas uusi versio. 

Tämän päivän kotkotuksia ja murheita muutama tuossa seuraavaksi:

Windows 10 vai Windows 11? Jos käytät vanhaa, ei joku juttu onnistu tai onnistuu yskien. Entäs jos yrität uudesta etsiä jotain, onkin se kätketty uuteen paikkaa, jonne ei pääse kuin etsimällä asiantuntija-apua. Painapa vahongossa väärää näppäintä, saat masiinan niin lukkoon, ettei edes maailman tiedustelupalvelutkaan saa avattua sitä, ja kun yritit ainoastaan avata sähköpostisi.

Entäs ne sähköpostit? Tietenkin ensin gmail, sitten tulee Outlook, Yahoo ja iCloud. Minkä noista valitsisi, no tietenkin gmailin, kun sitä käyttävät naapurin Jaska ja kuntosalin Mirkkukin. No sillähän tieto kulkee ja huijaritkin löytävät helposti varomattoman klikkailijan yksityisyyden sisään. Ja voihan sillä lähettää terveisiä vaikka sukulaiselle Kuortaneelle, kunhan se vaan saa masiinansa auki joskus.

No puhelimet sitten? On androidia montaa lajia ja sitten iOS-iPhoneja. Mutta, kun nekin kehittyvät muutaman kuukauden välein. Pitäisi miltei muuttaa asumaan kännykkäkaupan viereen, että ehtisi hankkia uuden version ennenkuin sekin vanhenee. Ja jos ei kännykässä ole pikseleitä tarpeeksi, et pysty valokuvaamaan kissan karvan läpileikkausta käsivaralta, saati kolmen kilometrin etäisyydellä merellä seilaavan varjolaivan nimeä. Meikäläisen kännykällä pystyy helposti kuvaamaan kolmen metrin päässä oksalla istuvan kottaraisen, ja kun sitä kuvaa esittelee, näyttää se aivan ruskosuohaukalta. Jos sillä kuvaa järvellä lähellä rantaa istuvan onkimiehen venettä, näyttää se rantaa lähestyvältä sinivalaalta. Voisi siinä muutama pikseli enemmänkin olla!

Mitä sanotte latureista ja piuhoista? No niitähän ei saa pitää öisin pistorasian rei'issä, kun palokunnalle ei haluta yöllisiä sammutushommia ja itsekin sitä säilyisi mielellään atk-käyttökunnossa. Pistorasiasta niillä piuhoilla vielä selviää päiväsaikaan, mutta entä se piuhan pää, joka pitää tunkea reikään ladattavassa laitteessa? Mikä se on sen piuhan pään malli? No niitähän löytyy USB-A, USB-C, Mikro-USB, Lightning, Thunderbolt ja muutamia muitakin. Ja mekö osataan ne kaikki? Kymmeniä vuosia erilaisilla laitteilla yhteyksiä käyttäneenä, on laatikoihin kertynyt monenlaisia piuhoja, joista ei saa enää selvää, mihin niillä saa virtaa tungettua.

Kuka tuntee kellot? Se oli ennen semmoista, että aikaa seurattiin seinäkellosta, josta välillä vedettiin kävyistä lisää toimintavoimaa. Ei tarvittu pattereita eikä sähköä ajan juoksuun. Nyt on oltava jokaisella ranteessa kello, joka mittaa kaikki kropan toiminnot, välittää puhelut ja viestit, soittaa radiota, kertoo varmat ja vähemmän varmat päivät, pitää kalenteria yllä, laskee askeleet ja matkat. Lisäksi se soittaa paikalle ambulanssin, kun tomutat  mattoa liian rajusti pihalla. Näillä vuosilla se toki saattaa olla joskus tarpeellinenkin toiminto. Mutta vielä kun siitä näkisi helposti ajan eli tunnit ja minuutit, eikä se hälyttäisi kaiken aikaa erilaisista asioista, joista en ole pätkääkään kiinnostunut.

Tässä jää monta atk-asiaa käsittelemättä ajanpuutteen vuoksi. 

Toivottavasti te selviätte tuosta atk-/it-viidakosta ilman henkisiä saati fyysisiä vaurioita!

 ChatGPT-antoi kuvan it-laitteista, vanhemmista ja uudemmista

Millaista älyä käytät, onko siinä tekoa?

 Kyllä on tehty ihmiselle helpoksi tämä nykyelämä, kun ei enää tarvitse itse ajatella juuri mitään! Jo olenkin pohtinut pitkään, että täytyyhän ihmisen tyhmistymiselle olla jokin selitys. Niin ihmiset ovat taantumassa kivikautta kohti. Tiedon ja viisauden on täytynyt siirtyä johonkin! Ei kai muuten sodittaisi, käytettäisi väkivaltaa ja tehtäisi muita järjenvastaisia juttuja.

Ja niinhän se selityksen täytyykin olla! Se on se tekoäly eli AI ulkomaan kielellä.

Itse olen korvannut ja auttanut heikkenevää muistiani sekä vähenevää aivomassaani käyttämällä tuota tekoälyä. Niistä olen käyttänyt enimmäkseen ChatGPT:tä ja Copilotia. Kännykällä olen muutaman kerran rupatellut Geminin kanssa. 

Kysäisin mainituilta älyiltä mitä heillä voi tavallinen ihminen tehdä? Lyhentelin hieman vastauksia eli nuo vaihtoehdot ovat vain suppea määrä esimerkkejä. Piirrätin niillä jokaisella myös malliksi kuvat.

ChatGPT: Seniori (en minä) tutkii iPadilla tekoälyä 

ChatGPT (OpenAI) vastasi ja antoi muutamia esimerkkejä

Tiedonhaku ja oppiminen

• Etsiä tietoa eri aiheista (historia, tiede, teknologia jne.).
• Saada selityksiä monimutkaisille asioille (esim. miten kvanttimekaniikka toimii).
• Oppia uusia taitoja (ohjelmointi, kielioppi, ruoanlaitto jne.).

Kirjoittaminen ja luovuus

• Kirjoittaa esseitä, blogitekstejä tai raportteja.
• Tehdä tiivistelmiä ja yhteenvetoja kirjoista tai artikkeleista.

Työ ja tuottavuus

• Laatia sähköposteja, raportteja ja esityksiä.
• Kirjoittaa ja tarkistaa koodia eri ohjelmointikielillä.

Kielten opiskelu ja kääntäminen

• Harjoitella keskusteluja eri kielillä.
• Kääntää tekstejä eri kielille ja oppia sanastoa.
• Saada kielioppi- ja ääntämisohjeita.

Viihde ja ajanviete

• Pelata tekstipohjaisia roolipelejä.
• Generoida hauskoja meemejä tai vitsejä.
• Luoda interaktiivisia tarinoita tai testejä.

Teknologia ja koodaus

• Oppia ohjelmointia ja koodauksen perusteita.
• Saada vinkkejä verkkosivujen tai sovellusten kehittämiseen.

Arki ja elämäntyyli

• Saada resepti-ideoita ja ruoanlaittovinkkejä.
• Suunnitella matkoja ja reittejä.
• Saada terveys- ja hyvinvointivinkkejä (ei korvaa ammattilaista!).

Copilot: Urheiluauto taivaalla salamoinnin aikana

Copilot (Microsoft) vastasi ja antoi muutamia esimerkkejä

Tietojen haku ja kysymysten vastaaminen

• Etsiä tietoa mistä tahansa aiheesta.
• Hakea tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja uutisista.
• Saada vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin.

Tekstin luominen ja muokkaaminen

• Kirjoittaa ja muokata tekstiä, kuten esseitä, blogikirjoituksia ja sähköposteja.
• Luoda luovia kirjoituksia, kuten tarinoita, runoja ja kielenkääntämisiä.

Oppiminen ja opettaminen

• Avustaa opiskelussa ja tarjota oppimateriaaleja.
• Selittää monimutkaisia käsitteitä yksinkertaisesti.
• Auttaa kieliopin ja kielen oppimisessa.

Luova työ ja kuvien luominen

• Luoda taiteellisia kuvia ja grafiikkaa.
• Tulkita käyttäjän lataamia kuvia ja tarjota niistä tietoa.

Päivittäiset askareet ja ajanhallinta

• Tarjota muistutuksia ja auttaa aikataulujen suunnittelussa.
• Jakaa reseptejä, matkasuunnitelmia ja harrastusideoita.

Hupia ja seurustelua

• Keskustella monista aiheista ja tarjota viihdettä.
• Kertoa vitsejä ja hauskoja faktoja.
• Puhua eri kielillä ja tarjota kieliharjoitusta.

Muuta

• Luoda ja analysoida koodia.
• Tarjota tukea teknisissä ongelmissa.
• Avustaa monipuolisissa projektinhallintatehtävissä.

Googlen Gemini lupaa kutakuinkin samanlaisia toimintoja omassa ohjelmassaan. Gemini toimii aika näppärästi mm. kännykässä puheella. Sovelluksessa on mikrofonin kuva, josta klikkaamalla voit sanella kysymyksesi ja saat vastauksen sekä puheena että tekstinä näytölle.

Nettiä selaan pääasiassa iPadilla ja olen käyttänyt sillä eniten ChatGPT:tä. Nuo AI (=tekoäly) ohjelmat korvaavat meikävanhuksen ennen käyttämää googlettamista. Käytän välillä myös Copilotia, joka mielestäni on aika samanlainen tuon edellisen kanssa. Taisin tehdä noilla molemmilla joulujuttuja joulukuun 2024 postauksiini.

Molemmat antavat vastauksen alta aikayksikön. Tuo vastausten nopeus sekä laajuus on uskomatonta. Toki, kuten aina nettitietojen kanssa, on syytä pitää järki kädessä eikä uskoa aivan kaikkea. Googlaamiseen verrattuna helppous tulee siinä, ettei tarvitse etsiä ehdotetuilta sivuilta sitä oikeaa sivustoa ja samalla pelätä, ettei osu huijarisivuille.

En ole kokeillut, vähän tietoturvaa peläten, kiinalaista Deepseekiä, jota on jossain kirjoituksissa kehuttu. 

Nyt on lähiaikoina tulossa tarjolle Muskin xAI-yhtiön kehittämä Grok 3, jonka ominaisuuksista Musk on tarjonnut isoja ylisanoja.

Itse en ole ainakaan maksanut kolmesta ensimmäisestä tekoälyohjelmasta mitään, mutta muistaakseni ne vaativat kirjautumisen! Ohjelmat löytyvät mobiililaitteisiin sovelluskaupan kautta ladattaviksi.

JA EIKUN ROHKEASTI MUKAAN TEKOÄLYN MAAILMAAN!

Gemini: Roomalainen sotilas tutkii läppäripinoa rannassa

Nyt löytyi hoitopaikka seniorille

 Kyllä on vanhuksen, eli hienosti ilmaisten seniorin, vaikea löytää vaivoilleen tutkimus- ja hoitopaikkaa. Ja jos kaipaa vieläpä asuinpaikkaa loppumatkansa ajaksi, niin ei ole helppoa sekään. Jos ei majaa löydy, ei se ketään yllätä. Vielä enemmän yllättää, jos löytääkin sen paikan, mutta pankkitilillä ei ole Eurojackpotin päävoittoa, joka ei puolestaan yllätä ollenkaan. Ei olisi siis perusseniorilla varaa semmoiseen majoitukseen. Ei siihen riitä omat pienet rahat, eikä sovi sukulaisiakaan rasittaa. Jokainen tarvii omiin vaivoihinsa omat varansa.

Katselin tuossa aamusella Korkeasaari-ohjelmaa, josta keksin ongelmaan ratkaisun. Ohjelmassa tutkittiin ilveksen terveystilannetta äärimmäisellä huolellisuudella. Näkemäni seurauksena tulin tulokseen, että haen itselleni häkkihoitopaikkaa Korkeasaaresta.

Sekä nykyisen että edellisten hallitusten tavoitteena on ollut unohtaa seniorikansalaiset ja puristaa terveydenhoito- ja hoivapaikkojen kulut minimiin. Hallituksilla lienee jäänyt tutkimatta väestötilastoista kansan ikärakenne, joten voitaneen luokitella seniorit harvinaisiksi otuksiksi.

Katsoessani Korkeasaaren eläinten leppoisaa elämää ja hyvää hoitoa, en keksinyt itselleni parempaa loppumatkan asuinpaikkaa. Etuna olisi oma tarkkaan rajattu, turvallinen, lajityypillinen asuinpaikka, päivittäinen ruokahuolto, jatkuva huolellinen hoito, pätevä lääkitys ja asialle omistautunut, pätevä henkilöstö. 

Kyllä mahtaa olla lopputulevaisuuteni onnellinen! Ainoa harmi on se, että sukulaiset eivät pääse käymään luonani ilmaiseksi, enkä itse pääse halutessani kaupungille käymään. Mutta rikollisuuden lisääntyminen kaupungilla ja huumeiden leviäminen ei kyllä houkuttele enää menemään sinnekään, joten tuo puute on mitätön!

Laulussakin sanotaan niin oivallisesti, että "Huomenna mennään Korkeasaareen, Korkeasaareen..." Kyllä on sanoittaja ollut tuossa edellä aikaansa!

Me miehet lounaalla

Onko kivi tai nasta kiva?

 Kyllä taas koetellaan haurasta vanhusta! Otan siis kantaa otsikon kahteen kovaan elementtiin.

Aloitan kivellä! 

Kivi on kiva, jos puhutaan Aleksis Kivestä tai kesäisestä rantakivestä, jotka eivät toki liity toisiinsa mitenkään. Kirjailija Aleksis kirjoitti aika metkasti nurmijärveläisestä veljeskatraasta, joka istuskeli suojassa myös isolla kivellä, joka ei ollut tietääkseni rantakivi. Veljesten koulunkäynnissä oli melkoisen runsaasti haasteita, vaikka kännyköitä ei tuohon aikaan ollutkaan. Nykyisillä koululaisilla on myös haasteita, jotka johtuvat kännyköistä. Edustan vahvasti kantaa, että ne olisi otettava pois kouluajaksi. Se parantaisi oppimista etenkin lukemisen osalta. 

Mutta kesäinen auringon lämmittämä iso, laakea rantakivi on varsin mukava paikka istuskella ja nauttia kesän lämmöstä. Liian kuuma kivi saattaa aiheuttaa epämukavuutta peräpeiliin, mutta läheinen vesistö suo merkittävän helpotuksen mahdollisuuden.

No sitten se nasta!

Nasta on nastaväline, jos kiinnität jotain seinälle, ilmoitustaululle tai vaikkapa kattoon. Itse käytän nastaa mm. kärpäspaperin ripustamiseen varaston kattoon. Olen kyllä käyttänyt nastoja monenlaisilla ilmoitustauluillakin paperitiedotteiden kiinnittämiseen. Tuota tein keski-ikäisenää opettajana työskennellessäni. Oppilaani olivat tuolloin aikuisikäisiä, eikä kännyköidenkään käyttö ollut vielä yltänyt nykyisiin sfääreihin.

Asiaan!

Nyt sitten tuo varsinainen otsikon aiheuttama tapahtuma! Ajelin muin vanhuksina kaikessa rauhassa liki lainlaatijan säätämää nopeutta 4-tiellä, jota en vieläkään hyväksy kutsuttavan 75:ksi, kunnes napsahti. Jonkun rutaleen automobiilin renkaasta sinkoutui kivi tai nasta likelle näkökenttääni. Siihen  tuli puolen sentin kokoinen rikkoumajälki. En voi sanoa sitä reiäksi, kun se ei tullut ruudusta läpi. 

Tuosta tapahtuneesta en tykännyt yhtään. Toivon vain, että se jutun heittänyt biilikuski sai syvän henkisen piiskauksen ajatusteni seurauksena. Toivon, että hänellä kuumotti korvia ne ajatuksissa lausumani tuhmat sanat. Nyt olen sitten menossa iltapäivällä korjauttamaan lasin. 

Kun edellinen kerta lasini rikkoontui, tapahtui se kaksi vuotta sitten. Sitä edellinen lasirikko tapahtui vuonna 1964. Missähän vika? Onko kivet ja nastat kovempia kuin ennen vai lasit heppoisempia. Tosin tuo 1965 lasi särkyi Kupla Volkkarissa sisäpuolelta, kun jarrutin äkkiä ja veljeni iski päänsä lasiin. Ei loukkaantunut onneksi, paitsi kun pidin puhuttelun!

Niin, että kovia ovat - päät, kivet ja nastat!

En löytänyt kivestä kuvaa, niin tässä hieman pehmeämpää lajia

Monenlaista odottamista

 Se on seniorilla kaiken aikaa jonkin sortin odottamista ellei satu telkkarista tulemaan harvinaista herkkua, mielenkiintoista ohjelmaa. Jos tulee hyvä sarja, niin se kestää vain 6 jaksoa. Isossa Amerikassa hyvä sarja kestää vaatimattomat 40 vuotta ja muutaman kymmenentuhatta jaksoa.

No niistä odottamisista sitten! Tulee taas vähän semmoista luettelon tynkää.

1. Heti tulee mieleen ajan saaminen terveyskeskukseen. Jos lähetät terveysjärjestelmällä, meillä sen nimi on Maisa, viestin toiveesta tavata lääkärihenkilö tai saada jotain muuta apua, hyvällä tuurilla saat vastauksen muutamassa päivässä ja siinä on suositus tarkkailla omaa tilannetta tai soittaa 112, jos alat heittämään henkeäsi. 

Jos tunkeudut härskisti terveyskeskukseen ilman ajanvarausta, on meillä ainakin semmoinen systeemi, että ensin jonotetaan terveyssiskolle, joka tarkistaa, oletko oikeutettu tapaamaan oikean sairaanhoitajan, joka taas puolestaan tarkistaa, että onko sinulla oikeus tavata oikea elävä lääkäri.

Entä, jos tarvitset tai haluat sinua kuvattavan röntgenillä, magneetilla tai tietokoneella, niin se ei vaan onnistu mitenkään alle vuoden. Asiaa ei juuri nopeuta sekään vaikka ihosi alta pullistelee jotain ylimääräistä. Paras tapa päästä kuvauksiin, on mennä läheiseen valokuvaamoon vaikka FotoYkköseen ja pyytää värikuva kehyksillä. Se on helppo, nopea ja edullinen. Tosin terveysvaivasi jatkuu, mutta on se vaan mukava katsella hienoa, helposti hankittua valokuvaa.

 2. Tulossa on kunnallisvaalit ja odottaminen kulminoituu tulospalveluun. Se on sitten yötä myöten taas kytättävä, kuka voittaa kenet, kuka yllättää, kuka on tosi menestyjä ja kuka tippuu. Puolueista useimmat saavat tai menettävät jäseniä ja prosentin sadasosia, niitä hurrataan tai selitellään. Jos naapurin Reino olisi äänestänyt oikeaa puoluetta, olisi vaa'ankieli heilauttanut kannatusluvut aivan uusiin sfääreihin sille toisella puolueella. Hutiksi meni taas sekin ääni!

Mutta odottakaahan, kun alkaa vaalimainonta ja katuvarret on taas täynnä toistaan komeampia pärstäkuvia. Taas luvataan sitä sun ja tätä, mutta ei niitä ole tapana vaalien jälkeen muistaa. Ja sitten henkilökohtaisesti, kun olen kiinnostunut hieman noista vanhusasioista, niin kaikkea luvataan ja kaikki unohdetaan. Vähäisiä euroja ohjataan jonnekin, josta se ei kuitenkaan saavuta vanhustarvitsijoita.

3. Valmistuuko Mannerheimintien katuremontti koskaan? On se vaan hyvä, kun aloittivat korjaamaan Manskun alla olevia ainakin tuhat vuotta vanhoja putkia ja kaapeleita. Ne olikin muinoin varmaan roomalaisten sinne asentamia, heti akveduktiurakoiden. Tai onhan se mahdollista, että asialla oli aikoinaan viikingit matkalla Volgan suuntaan. He mahdollisesti kuljettivat Suomenlahden puhelinkaapeleita väistellen putket Birkasta ja Gotlannista laivoillaan suoraan Helsinkiin Mannerheimintien työmaalle. 

Mutta onhan nuo kaikki kestäneetkin tuolla tien alla aika pitkään. Nyt kun ajelee työmaitten aikana raitiovaunukyydillä Ruskeasuolta Helsingin keskustaan, on parempi pitää silmät auki ja toivoa, että sinne pääsee joskus perille, vaunu kun ajaa milloin mistäkin ja jatkuvasti muuttuvalla reitillä. Olen odottanut, että milloin raitiovaunu, entinen 10, nykyinen 3, koukkaa Lohjan, Keravan tai Porvoon kautta. Noitten mutkaisten reittien kanssa menee muutenkin pää sekaisin. Onpahan ainakin päässyt tutustumaan Töölöön, Alppilaan, Vallilaan, Kallioon, Hakaniemeen ja vaikka minne. On vaan onni, ettei ole sattunut nousemaan väärän numeroiseen vaunuun. Silloin ei tiedä, mitä uusia paikkoja sitä olisi nähnytkään!

Nyt on jätettävä odottamisia ensi kerraksikin! Kyllä niitä riittää, enkä edes halua mainita tulevien tv-ohjelmien mainontaa, joka alkaa vuoden ennen ohjelman esittämistä. Vanhuksena tuo mainonnan kestoaika on huolestuttavan pitkä, kun ei voi olla varma, onko sitä ohjelmaa enää näillä kinkeripiireillä katsomassakaan?

Älkää liukastuko kaduilla ja kujilla! Jonottaminen päivystyksessä kipsaamiseen kestää ainakin 8 tuntia.

                                                        Roomalaisia sotilaita katutöissä 

                                                        Kuva on luotu Copilot-ohjelmalla

Ennen oli kaikki paremmin?

Huomaan tulleeni monella tapaa vanhemmaksi, eikä ehkä vähäisin ole kiinteä, ei kiihkeä, seurustelusuhteeni HUS:n hoitajien ja lääkäreiden kanssa. Mutta se, kun alkaa muistella lapsuuden ja nuoruuden asioita, alkaa jo huolestuttaa itseänikin. Mitähän sille pitäisi tehdä, vai onko minuunkin iskenyt jonkinlainen inhimillisen elämän virus, vanhojen muisteleminen?

Joudun aloittamaan muisteluni 1950-luvulta. Sen teen siksi, että sitä edelliset muistot ovat vanhempieni omaisuutta ja kokemaa, enkä ollut tuolloin muuta kuin ehkä pilke isäni silmäkulmassa. Mutta olihan ne 50-luvulla aikoja! Riipustan luettelonomaisesti silloisia huomioitani seuraavaan:

- valot kotona hoidettiin kynttilällä ja öljylampulla, kunnes tuli Tilley-kaasulyhty. Sähkövalo ei ollut vielä syntyessäni löytänyt tietään meidän matalaan majaamme. Saattoihan siihen olla syytä minunkin  odottamattomalla ilmestymiselläni paikkakunnalle

- ulkona valot hoidettiin luonnon omalla lampulla taivaalta, päivällä aurinko ja illalla sekä yöllä valaistuksen hoitivat kuu ja tähdet, jos ei pilviä ollut. Iltapimeällä kylällä liikkuminen oli pakko jättää aivan äärimmäisen pakolliseen ja muistinvaralla hoidettuun suunnistamiseen kylätietä pitkin.

- isoisäni oli edellä aikaansa, kun hänellä oli radion edeltäjä, kidekone. Sen hän otti juhlallisesti esiin iltaisin katsottuaan uutisten lähetysajan taskunauriistaan. Meikälapsi ei saanut koskea tuohon tikkuaskin kokoiseen vastaanottimeen.

- televisiostakin kuultiin kotikylällä vasta 60-luvun alkuhetkinä. Siinä sitä vuosikymmenen taitteessa istuttiin koko kylän väki erään kyläläisen tuvassa ja katsottiin ruudussa vilisevää lumisadetta Ruotsista. Muita lähetyksiä ei ollut vielä tarjolla.

- isovanhempani hoitivat alueen pientä puhelinkeskusta ja siellä sain kokea nykyisiä kännyköitä edeltävän ajan viestintävälineitä. Toki armeijassa hoitelin 60-lun loppupuolella itsekin tovin tuommoista keskusta, jossa piuhoilla yhdistettiin puhehaluisia toisiinsa.

- kyläläisten ei tarvinnut olla kovinkaan huolissaan auton alle jäämisestä, sillä autoja ei paikkakunnalla ollut monta ja ne pitivät niin isoa ääntä, että sen tuloon kerkesi varautua jo hyvissä ajoin.

- kylmäsäilytystilat olivat myös aavistuksen puutteelliset, kun jääkaappeja ei meilläpäin liikkunut. Keittiön lattiassa oli luukku, jonka alta löytyi viileää vaativille ruokatarpeille pieni tila. Talvisin eteinen oli mainio säilytystila, paitsi siellä tavarat usein jäätyivät pakkasessa. Toki ei asuntokaan ollut talvipakkasilla huono säilytystila, kun lämpö oli yöllä aina pakkasasteilla.

- hygienia ei pyörinyt kylillämme edes sanana, liekö tuota koskaan kukaan vielä kuullutkaan? Vadissa peseydyttiin ja saunassa, omassa tai naapurin. Ja mäntysuopa oli liki ainoa pesuaine kaikkeen.

- lääkkeissä kova juttu oli Hota-pulveri. Sillä hoidettiin kuumeet ja hammaskivut. Hammaslääkärillä oli poljettava pora, jota en paljolti kaipaa enää. 

- no entä sitten vessassa, pikkulassa, pihan perällä tai huussissa käynnit? Se se vasta hommaa oli. Päivällä pihan perällä liiterin takana olevassa kopissa käynti onnistui, mutta muistelehan talvipakkasella ja yöllä käyntejä, kun valoakaan ei ollut. Lieköhän tuolloin vielä porsliinistä kukaan kuullutkaan, ei ainakaan meidän kylällä.

OIisihan tuota listaa varmaan määrättömiin, mutta en kyllä sano, että ennen oli kaikki paremmin! Kyllä olen nykyään ylpeästi innokas sisävalojen, telkkarin, iPhonen, iPadin, jääkaapin, auton ja jopa sisävessan käyttäjä. 

Eli älkää tulko minulle sanomaan, että kyllä kaikki oli ennen paremmin!     

Mutta oli toki joskus hauskaakin - keittohommissa!