Lahjonnan tiestä

Historia toistaa itseään kuuluu vanha suomalainen sanonta. Elettiin aikaa 60-70-luvulla, jolloin ainakin eräs valtakunnan johtava poliitikko kantoi saamiaan lahjuksia ullakolle ja iso joukko taas kulki ympäriinsä hyödyntäen kaiken ilmaisen mitä lähipiirit ja intressiryhmät suinkin tarjosivat. Ja sitähän tarjottiin! Lapin hotellien ja majojen saunat lämpisivät harva se päivä ja kaupunkien parhaitten ravintoloiden kabineteissa jatkettiin hurjaa menoa jopa aamuun asti. Eikä kukaan syyttänyt ketään! No eihän siellä ollutkaan ketään syyttäjämässä kun kaikki olivat sitä yhtä ullakkomiestä lukuun ottamatta mukana.

Pikkuhiljaa lahjuksille asetettiin rajoja ja pitkiä lounaita nauttineet saivat antabuksensa ja kävivät parantoloissa hakemassa voimaa. Rajun raskaat ”työpäivät” vähenivät ja valvovia viranomaisiakin alkoi nousta hoitojensa jälkeen koloistaan. Lakien ja asetusten täsmennykset alkoivat kantautua kansan lisäksi jopa asianosaisten tietoisuuteen. Muutama skandaali myös auttoi asioiden julkituloa.

Seuraava vaihe oli osaltaan edellä mainitun seurannainen. Palkkatasoja, etenkin korkeiden virkamiesten ja yritysjohtajien, alettiin seurata mielenkiinnolla kun se tuli mahdolliseksi verottajan julkaisemien lukujen kautta. Tuosta taas seurasi, että palkat alkoivat keskusteluttaa runsaasti. Mutta samanaikaisesti maailma avautui Suomelle. Tuli EU ja matkustaminen maailmalle helpottui. Käynnistyi myös keskustelu siitä mikä on oikea palkkataso ja edut ulkomailla ja mitä ne ovat Suomessa. Muutoksia tulikin suuntaan jos toiseen.

Pitkään ovatkin periaatteet toimineetkin kohtuullisella tavalla eikä julkisuuteen ole tullut suuria kohahduksia. Nyt sitten kunnostautui nuorempi (meikäläisen näkökulmasta) virkamieskunta. Huumepoliisi ja Kevan pomo nousivat nykyaikaisella tavalla julkisen keskustelun aiheeksi. Ja aivan syystäkin! Nykyaikainen nopea tiedonvälitys ja some välittivät tiedon nopeasti ja antoivat työvälineet keskusteluille. Molemmat tapaukset ovat nyt syvempien selvittelyjen alla ja ratkaisut löytynevät ajan mittaan.

Olen edelleen sitä mieltä, että vastuusta ja koulutuksesta pitää maksaa kunnon palkka, mutta yltiöahneys, härskiys ja kiero menettely ovat liikaa. Ja kun ahneuteen liittyy rikollisia tahoja, on lakien ja asetusten viimeistään aika astua kehiin. Ja julkisuushan antaa oman tuomionsa niin kuin olemme mainituissa tapauksissa jo nähneet. Viime viikkojen aikana käydyt keskustelut asettanevat, toivon mukaan, asiat jälleen oikeisiin uomiinsa!

Olikohan se sittenkään vai eiköhän ollut? Pyörälläkö?

Olen nähnyt sirkuksessa miten karhut ajavat polkupyörällä ja jossain, en muista missä, miten koira ajoi potkulaudalla. Tessu potkia töpötteli lautaa ja kiersi ympyrää päässään pieni lierihattu. En ymmärrä miksi se hattu piti olla, mutta tekihän se Tessun hieman inhimillisemmän näköiseksi. Eli eläimet osaavat tehdä mitä ihmeellisimpiä asioita. Kädelliset ja nokalliset osaavat kaivaa koloista herkkupaloja. Siinä kun serkkumme Simo-simpanssi kaivelee herkullisia muurahaisia puunkoloista, on jotain hyvinkin sympaattista. Maailmassa on vaan niin monta ihmeellistä asiaa!

Mutta oletteko nähneet hevosen ajavan polkupyörällä? Minäpä olen! Tai en siis oikeasti ole, mutta olen nähnyt jäljet. Laitan tuonne alas kuvan jäljistä pyörätiellä. Oli sen täytynyt ajaa siitä koska jälkikasa oli todella iso ja siinä olisi riittänyt palvelutalolliselle mummoja kukkalannoitteita. Itselläni oli valitettavasti ainoastaan 2 tyhjää muovikassia mukana. Eli kyllä sinne jäi vielä! Osoite jäljille on Urheilukatu 34, Urheilukatu 24 ja Urheilukatu 16. Siis kassit mukaan ja apajille! Mahtoi olla pollella pyöränsatula ja tarakka sotkuisessa kunnossa kun tallille pääsi!

Senioreille oppia ja apua tietokoneiden ja kännyköiden käytössä

Käyhän kurkistamassa tälle nettisivulle http://www.entersenior.fi/ ! Seuraavassa suora lainaus em. sivulta:

”ENTER ry on pääkaupunkiseudulla toimiva viestintätekniikasta ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden ikäihmisten yhdistys.

Kiinnostus on yhteinen nimittäjämme. Kaikki enteriläiset eivät suinkaan ole aktiivisia tietotekniikkaosaajia, halu oppia ja pysyä jollain tavalla mukana alati muuttuvassa tietotekniikan kehityksessä yhdistää meitä. Pohdimme jäsentapaamisissamme tietokoneiden ja/tai kännyköiden käyttöön liittyviä pulmia ja haasteita ja opettelemme hyödyntämään laitteiden ja ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia senioreiden ehdoilla. 

Osa jäsenistöämme jakaa omaa tietoteknistä osaamistaan ja toimii myös vertaisopastajina. He antavat henkilökohtaista ja maksutonta opastusta monissa pisteissä eri puolilla kaupunkia. Jäsentoimintamme samanhenkisten ihmisten parissa sisältää tietoiskuja ja jäsenretkiä. 

ENTER ry on mukana monissa julkisissa hankkeissa varmistamassa, että ikäihmisten taidot ja erityistarpeet otetaan huomioon suunniteltaessa verkkopalveluita.”

Jos olet seniori-ikäinen ja kiinnostunut kehittämään itseäsi viestintätekniikan alalla, niin ota yhteyttä Enteriin ja liity jäseneksi! Ohjeet löytyvät sivuston vasemman reunan otsikosta "Jäsenyys".

Sivuston vasemmassa reunassa on kohta ”Enter opastaa”, jonka alta löydät kännykän käytön tai tietokoneen käytön opastusajat ja –paikat. Paikalla on vapaaehtoisia enteriläisiä, jotka pyrkivät auttamaan Sinua ongelmissasi laitteen kanssa.  Tervetuloa Sinä seniori-ikäinen kansalainen laitteesi kanssa opastuspisteeseen!

Jolla lipui maailmalle

Keskiviikkona, 27.11.2013 klo 19, se paljon odotettu laite sitten tapasi ensimmäisen käyttäjänsä. Jolla puhelin otettiin käyttöön vaikkakin ainoastaan 450:n henkilön joukolla. Mutta tapahtumalla oli puhelinten maailmassa melkoinen merkitys. Onhan siitä ainoastaan viikko kun hommat sössineitten nokialaisten päättäjien esityksestä osakkeenomistajat hyväksyivät ehdotuksen myydä maailman suurimpana valmistajanakin jossain vaiheessa olleen Nokian puhelintoiminnot Microsoftille. Tuolloin menetettiin merkittävä ja pitkän historian omaava teollisuusyritys ison meren taakse.

Puhelinmarkkina on viime vuosina vähitellen liukunut Applen iPhonen ja Samsungin käsiin. Nokia on yrittänyt viimeisen vuoden ajan pyristellä heikosti menestyen uusilla Lumia-malleillaan perässä. Nyt Lumian tarinan jatko on ensi keväästä alkaen jenkkien käsissä.

Jollan synnyttivät keväällä 2011 entiset nokialaiset Meego-järjestelmän kehittäjät. He päättivät jatkaa kehitystyötä Nokian hylättyä sen. Kukaan ei oikein uskonut, että tuo ryhmä onnistuisi ja saisi mitään markkinoille, mutta toisin kävi. Joulukuussa tulee lisää Jolla-puhelimia myyntiin ja sitten on menestykselle ainoastaan taivas rajana.

Itse olen ollut alusta alkaen vannoutunut Nokian kommunikaattoreiden käyttäjä. Paksuilla nakkisormilla oli helpompi kirjoittaa kun oli käytettävissä puhelimen kokoinen oikea näppäimistö. Ja kun kerran oli oppinut nokialaisten käyttötekniikan ja logiikan niin käyttöhän oli helppoa kuin heinänteko. Mutta kun kilpailijat kehittivät omia puhelimiaan ja joka paikassa vannottiin hipaisunäppäinten erinomaisuutta, heräsi minullakin epäilykseni. Viimeistään siinä vaiheessa kun oma hylätyn Symbian-järjestelmän sisältävä kommunikaattorini joutui verstaalle, korjattiin ja tökki edelleen ja useat läheiset kiusasivat minua jatkuvasti Applen iPhoneillaan, piti minunkin antaa periksi.

Olen lähes vuoden käyttänyt iPadia eli Applen tablettia enkä luopuisi siitä enää koskaan. Se on laite, jolla voi tehdä kaikkea muuta paitsi karjalanpaistia ja soittaa puheluita. Noin helppoa laitetta ja systeemiä ei ole toista olemassa. Ongelmat nokialaisen kanssa ja kokemukset iPadista johtivat minut puhelinkauppaan.

Nyt olen ollut reilun viikon ajan iPhone 5:n onnellinen omistaja. Ja kaikki pelaa taas! Edes television katseleminen puhelimella ei ole mahdotonta tai kirjan lukeminen tai navigointi tai kelikameroitten katsominen jne. Pienihän se näyttö on, mutta en minäkään ole kovin iso vaikka olenkin pyöreähkö ja riski. Se karjalanpaisti on edelleen ongelma, mutta kun iPhonella voi tilata pizzankin niin se korvaa paistin puutteen.

Mielenkiinnolla voidaan odottaa millainen tulee olemaan Jollan taival! Toivottavasti menestyksekäs, että saadaan Suomi takaisin älypuhelinmaailman kartalle!

Koko kaupunki lukee ja HelMet tarjoaa

Helsingin kaupunginkirjasto ja Tammi järjestävät 25.11.-14.12. e-lukukampanjan. Silloin voivat kirjaston asiakkaat lainat mm. Peter Franzenin Tumman veden päällä -kirjan maksutta e-kirjastosta.

Kirjaston e-kirjavalikoimat kasvavat ja käyttö uudistuu sekä laajenee ensi vuodenvaihteessa. Tarjontaan tulee runsaasti lisää luettavaa. Jo nyt sieltä löytyy monenlaista luettavaa, katsottavaa ja kuunneltavaa.

Alla karkea luettelo HelMet e-kirjaston tämän hetken tarjonnasta ja lisätietoa löytyy osoitteesta

www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto

Ebib-, Ellibs- ja OverDrive-kirjastojen kokoelmissa on kaunokirjallisuutta, tietokirjoja ja äänikirjoja aikuisille ja lapsille. Vielä toistaiseksi suurin osa sähkökirjoista on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä. E-kirjat löytyvät pääosin myös HelMet-hausta. Luettavissa kotikoneelta.

ePress tarjoaa kotimaiset paikallis- ja maakuntalehdet luettaviksi heti niiden ilmestyttyä painosta. ePress sisältää noin 75 sanomalehteä, esimerkiksi Helsingin Sanomien ja Hufvudstadsbladetin näköislehdet. ePressin käyttäminen on tällä hetkellä mahdollista ainoastaan kirjastossa kirjaston koneilla.

PressDisplay tarjoaa yli 2200 sanomalehteä noin 100 maasta 54 kielellä. Palvelu sisältää siis erittäin kattavan valikoiman ulkomaisia näköislehtiä Le Mondesta El Paísiin. Palvelu on myös etäkäytössä ja kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron. Luettavissa kotikoneelta.

Zinio-palvelussa valittavanasi on lähes 200 pääasiassa englanninkielistä huippulehteä, muun muassa The Economist, National Geographic ja Newsweek. Zinion aikakauslehdet voit lukea omalta tietokoneeltasi tai mobiililaitteeltasi.

IndieFlix-filmikokoelma sisältää noin 2500 elokuvaa (tilanne 3.9.2013). IndieFlix-palvelun elokuvat ovat pienten ja itsenäisten independent-elokuvatuottajien käsialaa. Ne ovat pääosin englanninkielisiä tai englanniksi tekstitettyjä. Katsottavissa kotikoneelta.

Naxos Music Library tarjoaa taidemusiikkia. Klassisen lisäksi tarjolla on jonkin verran kansanmusiikkia sekä vanhempaa blues- ja jazz-musiikkia. Valikoima kasvaa jatkuvasti.

Käykää HelMetin sivuilla tutustumassa palveluihin ja lukemassa tarkemmat ohjeet, joilla palveluihin pääsee! Ja tietenkin ensin hakekaa kirjastokortti jos sitä ei vielä ole!

Mainittakoon kuriositeetin vuoksi, että Helsingin kaupunginkirjaston e-lainausten lukemat olivat viime kuussa suuremmat kuin New Yorkin kaupunginkirjaston vastaavat luvut. Eli kyllä me olemme lukijakansaa! Ja se mitä tuo yllä oleva luettelo osoittaa, me olemme myös tietotekniikkakansaa!!! Käyttäkäämme tarjontaa hyväksi.

Se vaan on aina huoli turvallisesta ympäristöstä ja terveyssäästämisestä

Muistattehan lauseen ”lapselle pitää taata turvallinen ympäristö”! Aloin tuossa yöllä valvoessani miettiä omaa asuinympäristöäni. Tulin siihen tulokseen, että turvallinen on!

Kun otan säteeksi ensin vajaat pari sataa metriä on yhdellä kantilla Palvelutalo Wilhelmiina, yhdellä Folkhälsanin palvelutalot, yhdellä Esperin Hoivapalvelukeskus entisessä Tilkansairaalassa ja yhdellä sivulla asuu Äiti. Sairaalapalvelujen saavutettavuus vaatii jo reilun kilometrin laajennuksen ”turva-alueeseen”. Yhdellä suunnalla on Ortonin sairaala, yhdellä uusi Pohjolan Omasairaala, yhdellä Laakson sairaala ja terveyskeskus ja yhdellä Haartmannin sairaala ja HYKS.  Erikoisapua Ortonin ohella löytyy päinvastaisesta suunnasta Allergiasairaalan verran.

Eli ei meikäläisen terveydenhoitoasioissa ole samaa ahdistuksen henkeä kuin Lapin jänkhillä, jossa apu saattaa löytyä tuulen ja tuiskun takaa vasta satojen kilometrien päästä. Siitä tulikin mieleeni tilanne, jonka aiheuttaa synnytyssairaaloiden lakkauttaminen eri puolilla maakunnissa. Pelko ja ongelmat odottavien äitien kohdalla lisääntyy eksponentiaalisesti. Ja terveysministeriössä hekumoidaan kun taas syntyy säästöjä kun ylläpidettävät yksiköt vähenevät. Hienoahan tuo on! Eikös meidän ikäluokkaa opetettu, että säästää pitää aina pahan päivän varalle? Mitä jos tuo säästö aiheuttaakin sen pahan päivän? Mitenkäs sitten suu pannaan tai edellisen esimerkin valossa jalat?

Kyllä vaan on asuminen hyvää ja turvallista terveysmielessä täällä Isolla Kirkolla! Mutta se vaan täytyy sanoa, että kyllä noita terveyspalveluita tarvitaankin! Minäkin alvariinsa!

Suomalaiset lakot maamme turma

Nyt ovat sitten postilaiset vuorostaan uhakaamassa lakolla kun kiireisin korttien jakoaika olisi käsillä! Suomihan on saanut kokea lukuisat lakot, nuo hienot lakkokenraalien mobilisoimat toimet, vuosikymmenten saatossa. Onhan se hienoa, että on olemassa oikeus ilmaista mielipiteensä, mutta aika, laajuus, keinot ja paikkakin vaatisivat hieman enemmän harkintaa! Mutta sähköisen viestinnän kehitys hoitanee myös postinkannon tarpeen historian syviin laareihin.

Pitkällä aikavälillä on noilla lakoilla potkittu omaan nilkkaan. Muistammehan nuo reippaat voimamiehet jäänmurtajilla. Lakko alkoi kun meret jäätyivät ja kauppalaivat olisivat tarvinneet apua. Talouselämä koki ongelmia kun tavara ei liikkunut. Nykyisin luonto on jo hoitanut omalta osaltaan ettei murtajia enää tarvita, mutta eipä ole ollut lakkojakaan enää. Ja murtajatkin seikkailevat nöyrinä vuokratyössä jossain arktisilla vesillä ilmeisesti suojaamassa tyttösten kiipeilyä öljylautoille.

Satamaväki lakkoili aina kiihkeimpänä tavarankuljetusaikana. Niinpä satamamaksuja jouduttiin nostamaan kustannusten noustessa. Nyt Suomen epävarmojen ja kalliitten satamien kauttakulkuliikenne on hiipunut vähitellen ja laivat ovat suunnanneet muiden maiden paremmin toimiviin satamiin. Meillä seisovat uudet hienot satamakentät ja -laitteet tyhjänpanttina. Niin seisovat satamatyöntekijätkin kintaat suorina ihmetellen lokkien lentoä nostureiden ympärillä. Tuon porukan kohdalla taisi osuutensa olla AKT:n Rädylläkin.

Paperi-Ahonen masinoi säännöllisesti paperiporukkansa lakkoihin. Nyt ei meillä Suomessa ole juurikaan paperitehtaita ja metsäteollisuus korisee kuolinkouristuksissaan. Tehdaspaikkakunnat näivettyvät ja tavallisen paperityöläisen johtajatason palkka on kuihtunut työttömyyspäivärahaksi. Metsurit ja tukkirekkamiehet ihmettelevät mitä tapahtui. No, saavathan linnut pesiä rauhassa ja karhut siirtyä laajemmille alueille kohti kaupunkimaita syviltä salomailta.

Suomi on pieni maa, jolla on vain vähän annettavaa muulle maailmalle. Maamme on joutunut aina keräämään murut maailmalta. Ainoat asiat, joilla olemme voineet pärjätä isoja vastaan, ovat olleet ahkeruus, luotettavuus ja laatu. Kun pienessä maassa joku porukka lakkoilee, sotkee se lähes kaikkia muitakin aloja. Yltiöpäinen ja muutamien kouhojen masinoima lakkoilu on vaarantanut koko maamme tulevaisuuden. Kukaan ei ole enää halukas investoimaan maahamme eikä käyttämään palvelujamme. Jos meillä sattuu olemaan jotain haluttua, se vaan ostetaan tai annetaan pois kuten esim. Nokia, telakat, kuljetusliikkeet, bussiyhtiöt, kaivostoiminta jne.