Yrittääkö luonto häätää meidät?

Viime vuosina on luonto iskenyt arkioloomme ikävällä tavalla. Ja sitä tapahtuu ympäri Suomen ja eläimellisellä tavalla. Luonnonsuojelijat ja monen eri sävyn vihreät eivät halua noteerata ongelmia, joita tilanteista meille tavallisille ihmiseläjille aiheutuu.

Olen jossain törmännyt perusteeseen, että me ihmiset olemme se laji, joka on valloittanut eläimiltä elintilan ja saamme siis kärsiä tekosistaan. Mutta kait sitä meilläkin on joku oikeus taapertaa tällä planeetalla. Ja jos vaikka rajataan aluetta hieman, niin mikseivät nuo tilojensa takaisinvaltaajat mene vaikka Siperian laajoille salomaille? Kyllä siellä riittää maita ja mantuja pelata vaikka keskenään.

Pitäisikö tähän hieman selittää? No varmaankin! Taidan rajata selitykseni tässä yhetydessä kuitenkin pelkkiin eläimiin, koska niistä minulla aavistuksen verran enemmän käsitystä kuin kasveista ja muista maailman pöpöistä.

Merimetso
Onko laitaa, että yksi härski siivekäs saa vallata saaria ja luotoja? Sitten ne paskovat sieltä kaiken kasvillisuuden kuoliaaksi. Viime vuosina tuo ongelma on koskettanut pääasiallisesti lounais-Suomen saaristoa. Nyt on kuitenkin tehty pitkästä aikaa havainnot myös Savossa, Savonlinnan lähettyvillä. En tykkää, että tulevat meidän mökin lähelle tappamaan saaria ja suoltamaan valkoista kakkaa!

Valkoposkihanhet
Ja entäs nämä puistoihin paskojat? Kun yrität kauniina kesäpäivänä, tai rumempanakin, taapertaa Helsingin kauniissa puistoissa, niin etusormen paksuisia jöötejä on käytävät ja puistikko täynnä ja kaakattajat pyörivät jaloissa. Onko siinä hygieniaa ja nautintoja tarjolla? Ei ole kuin korkeintaan paisteina, jos lupa vaan olisi.

Sudet
Sudet esiintyivät ennen ainoastaan kirjoissa ja telkkarissa. Nyt niitä pyörii pitkin metsiä asuinalueitten lähistöllä saati lammastarhoissa. Kyllä ei ole kiva tuommoinen koirannäköinen eläin, joka yrittää syödä jopa pieniä ihmisiä. Yrittää ulkonäöllään harhauttaa viattomia ihmisiä ja sitten syövät.

Karhut
Karhut lisääntyvät lähes "räjähdysmäisesti" pitkin maakuntia. Savonlinnan alueellekin myönnettiin tänä syksynä kaatolupa 20 karhulle. Karhut käyvät röyhkeästi penkomassa jäteastioita ja hätyyttelemässä viattomia kulkijoita. Marjastaminen ja sienestäminen ovat muuttuneet extreme lajeiksi. Asiantuntijat neuvovat kulkemaan metsissä lehmänkello kaulassa. En usko tuohon, koska silloinhan se nalle vasta tietääkin, että tuolla kulkee ruokaa. Kyllä ei ole karhunpurema takapuolessa terveellistä.

Hirvet
Autoilijat saavat varoa syyskiihkossaan poukoilevia hirviä. Ainoastaan teiden varsille rakennetut hirviaidat suojaavat määrätyillä alueilla hirvikolareilta.Kyllä olen monta kertaa nähnyt hirvet aidan takana pälyilemässä tielle. Onneksi eivät ole päässeet autojen sekaan. Monta hirvikolaria olen eläissäni nähnyt, mutta onnekseni itse välttynyt sellaiselta. Jälki nimittäin pruukaa olla aika pahaa.

Liito-orava
Ja miten käy uuden moottoritien rakentamisen milloin missäkin? On nähty oravan papanan liitelevän suunnitellulla tieuralla. Elukasta itsestään ei ole havaintoa, mutta pikku papana riittää kaatamaan koko hankeen. Kyllä taas käy yksilön etu väärässä paikassa ryhmäedun edelle. Tietä ei siis rakenneta yhden kikkareen takia.

Saimaannorppa
Meni meikävanhuksellakin verkot hävitykseen, kun pulleronorppa saattaa uida niitä päin ja sotkeutua silmukoihin. Ja juuri kun olin saanut selville, että meidänkin rannasta saa siikaa verkolla pilvin pimein. Lempikalani siika saa siis uida pulleron takia rauhassa ja minä syön HK:n nakkeja ja lihon itsekin pulleroksi. Tosin ensilihomiseni tapahtui jo kymmeniä vuosia sitten, kun ei ollut siikaa saatavilla. Vaikka onhan tuommoinen uiva koirannäköinen pullero aika hellyttävä ilmestys, mutta sittenkin vertailussa siika vai pullero, se häviää.

Tuossa edellä tulivat luetelluksi nyt ne elukat, joiden suhteen itse koen ahdistuksen tuntoja. Ja kun minunkin luontoihmisenä pitäisi ymmärtää ja suvaita, mutta kun ei meikävanhuskaan kaikkeen taivu. Tämä sekavärivihreitten suojelubuumi alkaa ylittää hyväksyttävyyden rajat. Ja siinä sivussa EU sotkeutuu asioihin, joista eivät ymmärrä mitään.

Ihminen, joka ei ole koskaan itse törmännyt em. otuksiin ja niiden aiheuttamiin ongelmiin, ei ehkä voi ymmärtää yo. angstiani. Siinä saattaa toteutua sama kuin autoilulle sääntöjä sorvaavissa virkamiehissä, joilla ei ole koskaan edes ollut ajokorttia.

Jos mihinkään muuhun ei apua tule, niin häätäkää edes hanhet puistoista hittoon!

(Voi jukran pujut, kun pääsin päästelemään höyryä! Onkohan minusta tulossa vanha kärttyinen ukko?)

Nappasin autonikkunasta kuvan muuttomatkalla olevista joutsenista. Tässä vasta ensimmäisiä pikkuryhmiä,