Nyt se on vaihtunut! Eilisillan, vuoden 2018 viimeisen illan paukkeet ovat vaimenneet. Saa nähdä vieläkö seuraavan vuoden vaihteessa on sallittua paukutella raketteja? Toivottavasti ei ilotulitus- eikä etenkään oikeita sotaraketteja! Maailma elää suurta muutoksen vaihetta ja me olemme väistämättä osa sitä. Meillä jokaisella on mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa muutokseen ja sen suuntaan. Asenteet, käytös, puheet ja ajattelu näyttävät ja määrittelevät tulevaisuuden suunnan.
No nuo edellä luetellut asiat ovat kaikille tuttuja ja monet varmaan pohtivat jatkuvasti omaa suhtautumistaan niihin. Pohdi sinäkin ja toimi hyvällä tavalla!
2018
Sitten pientä henkilökohtaisen tason analyysiä menneestä ja tulevasta.
Televisio, elämäni avainasia
Kyllä tuijotin tiukasti ruutua kaiken iltaa ja joskus päivääkin. ElisaViihteen boxi täyttyi tuhansista tunneista tärkeitä ohjelmia (siis mielestäni tärkeistä). Vuoden mittaan huomasin tallennusten lisääntyneen ja niiden katsomisen vähentyneen. Huomasin, että taidan ikääntyä, kun katson jo enemmän ajankohtais- ja uutislähetyksiä kuin ennen. No ei nyt aivan kokonaan! Onhan niitä sarjoja ja juttuja, joita on pakko katsoa pysyäkseen viihdemaailmassa mukana. Loppuvuonna minut kuitenkin houkuteltiin härskisti Netflixin asiakkaaksi ja siitähän se vasta riemu seurasi. Monta sarjaa olen ahminut, jopa niin, että arjen askareet ovat kärsineet. Vuosikin vaihtui Last Kingdom-sarjan viimeisten 4:n jakson parissa. Valmista tuli vasta 1.1.2019 klo 0.45 viimeisten rakettien paukkeessa.
Kirjoittaminen, toinen intohimoni
Kirjoittamisen polte on aivan mahdoton! Mutta, kun ei vaan oikein osaa eikä saa aikaiseksi. Olisi kynä ja kone, mutta ei synny jälkeä. Tai nythän minä juksaan! Syntyihän sitä oikein paniikissa viime talvena ja keväänä. Kasasin vanhat kirjoituskurssien juttuni ja riipustin muutaman lisääkin. Niistä kasasin kirjan No jopas sattui! - Hupinovelleja. Muutama jalo sielu ostikin kirjani, joihinkin kirjastoihin sitä meni ja paljon jaoin sukulaisille. HUOM! Kirjaani voi tilata paperikirjana esim. booky.fi - nettikirjakaupasta tai e-kirjana ElisaKirjan -nettikaupasta (klikkaammalla osoitteita pääset suoraan kauppojen sivulle). Monta uutta projektia olisi suunnitteilla, mutta kynä ei vaan toistaiseksi liiku.
Mökkeily, intohimo ja työsiirtola
Oliko mökillä mukavaa viime kesänä? No ei ollut, kun aurinko porotti Ambomaan lukemissa. Meinasi vanhuksen herkkä iho kärähtää alta aikayksikön. Istu siinä vaan ilmalämpöpumpun alla ja leyhyttele lehdellä naamaasi. Ei kutsunut järvi, ei kutsunut sauna. Olutkaan ei kutsunut, kun en enää käytä. Ei ollut oikeastaan kivaa. Ainoa, joka nautti, oli varmaan levon käsiltäni saanut pöytäsirkkeli. Ei syntynyt puutöitä, ei askartelutuotteita, ei laulanut porakone. Oli kaikkiaan laiskuutta ilmassa. En oikeastaan tykännyt!
Kuntoilu, pyöreälle keholle rankkalaji
Viitaten edelliseen kappaleeseen, kuumuus haittasi liikuntaa. Ei edes metsään voinut mennä, kun marjatkin kuivuivat jo kukka-asteelle. Sienetkin kaivautuivat Kiinan suuntaan. Ei saatu metsän antimia. Ei kulkenut polkupyörä mökin lähistön hiekkateillä.
Mutta vuoden lähetessä loppuaan, alkoi uusi elämä. Siitä jo kerkisin kirjoittaa blogiinkin. Kyllä kuntosali pelasti elämäni. Selkäranka alkoi kesän mittaan luovuttaa lihasten hiipuessa. Kivut olivat jo vallan polttavat. Mutta salilla pääsin reilun kuukauden kuluessa kivuista, ja selkä- sekä muut lihakset alkoivat vahvistua. Nyt ei selkä enää juurikaan kipuile ja muutenkin keho jaksaa jo paremmin. On se vaan kuitenkin vaatinut 2-3 kertaa viikossa saleilua. Loistohomma! Pieni haitta on kuitenkin jatkuva mahan kasvaminen. Ei auta riehuminen salilla ja leivän vähentäminen. Jotain olisi vielä tehtävä!
Politiikka, ei se vaan ihminen opi koskaan
Sitä on väännetty päättynyt vuosi maailman elämää kokonaan sekaisin. Turvallinen yhdessäelo ja tasainen hyvä kehitys on murskattu kaikkien suurvaltojen ja monen pienemmänkin valtion toimesta. Aseilla, tulleilla, raja-aidoilla, ilmastotoimettomuudella uhkaillaan joka suuntaan. On ohjuksia, keltaisia liivejä, lakkoja, mellakoita, terrorismia, sotaa, rikollisuuksia, pakoilua kotimaista ja vaikka mitä. Mihin tämä kaikki johtaa?
Kuka aloitti sähläämisen ihmiskunnan tuhoamiseksi? Kuka panisi isot pojat aisoihin, miten saataisiin järkeä päättäjien päähän, mistä löytyisi asiantuntemusta oikeiden päätösten tekemiseen ja oikean suunnan löytämiseen? Ennen olisi annettua kaikille tahoille remmiä nahkavyön solkipäällä. Pitäisiköhän nytkin?
2019
Mitä sitten on odotettavissa?
Yksityisellä tasolla uskon, että kunto kohentuu, kirjoittamisen himo jatkuu, ukulelea en opi vieläkään soittamaan, kaikki lehteni luen edelleen iPadilla, telkkaria katson jatkuvasti, olen aina koukussa hyviin tv-sarjoihin, toistasataa lukematonta kirjaa iPadilla jäävät edelleen lukematta, teen yhden oravanmökin, pyöräilen Citypyörällä, käyn Enterissä opastamassa ainakin vähän, kävelen jatkuvasti jalkani kipeiksi (niihin ei kuntoilu tunnu auttavan), jne.
Yleisesti varmaan tulee uusia tv-sarjoja, samat elokuvat näytetään sadannen kerran, Opri näytetään joulukuussa, Tuntematon Sotilas filmataan uusiksi taas, vanhat Tuntemattomat näytetään taas joulukuussa, jonnekin avataan uusi taidemuseo, Enterin opastuksissa kävijöiden määrä lisääntyy, uusia kännyköitä tulee, it-laitteiden päivitykset menevät pieleen, talous kiristyy, Nokian kurssi vaihtelee, valtiot uhittelevat toisilleen, jossain siirrellään joukkoja rajoille, yksi rakentelee ohjuksia lisää, muuan sähläri twiittailee entistä enemmän, yksi ostelee maailmalta yrityksiä, Tesla jyrää kaikki vanhat pörinäautot ja muut sähköparistoautot, jne.
En jaksa luetella enää, koska samanlaista se tulee olemaan kuin ennenkin. Toivon vaan, että tekemisissä olisi hieman enemmän järkeä kuin menneenä vuonna! Ihmiset saisivat oppia suvaitsevaisemmiksi ja oppia myös elämään toistensa kanssa! Ja vallasta uhittelut jätettäisiin sikseen, oli sitten kysymys valtioiden tai kansallisesta puolueiden välisestä toiminnasta! Oltaisiin vaan ystävällisiä ja auttavaisia kaikille! Ja muistettaisiin hymyillä! Ja kiittää! Ja sanoa, ole hyvä!
PAREMPAA JA TOIVORIKKAAMPAA VUOTTA 2019!
PS. Muistakaa päivämäärää kirjoittaessanne, että vuosiluvun viimeinen numero on nyt jonkin aikaa 9!
Kiitos hienosta vuosikatsauksesta! Olen samaa mieltä kanssasi maailman tilanteesta, kierrätyksestä ja kuntoilustakin :) Itselläni hiihto on talven hitti, ei kuitenkaan kilometrejä vaan keino päästä luontoon. Vaikka itselläni blogin pitäminen on tullut (ehkä) tiensä päähän toivon sinulle 'luistavaa' kynää ja kaikinpuolin hyvää alkanutta vuotta ! Huomasitko miten hienosti väistin vuosiluvun kirjoittamisen :))
VastaaPoistaKiitos kiitoksistasi ja toivotuksista! Älä luovuta kirjoittamista, sillä se on aika mukavaa puuhaa silloin, kun ”kynä” sattuu luistamaan. Minullakin on muutama kirjaprojekti kesken (ollut jo pitkään), mutta kynästä ei irtoa kuin blogivuodatuksia. Ja kyllä me opimme vielä kirjoittamaan tuon ysinkin. Minulla siinä voi toki vierähtää tovi. Mukavia hiihtokelejä sinulle ja iloa alkaneelle vuodelle!
Poista