Aloitin blogin väsäämisen kun polte kirjoittamiseen oli palava. Ja ajattelin, että kait minulla on jotain sanottavaakin. Mutta totuus olikin toinen! Tekstit ovat tulleet kuin kevätsateet, yllättäen, mutta ei yhtä runsaina. Sisältö on tosin samankaltaista eli sekavaa.
Kun kirjoitin ensimmäiset postaukseni, luotin siihen, että edes sukulaiseni lukevat niitä. Mutta totuus olikin toinen, huolimatta siitä, että useaan otteeseen ilmoitin heille kirjoitusteni osoitteen. Ei kertynyt lukijamäärät sukulaisistani. Ei kiinnosta tai tuntevat minut liian hyvin tai ovat väsyneet minun juttuihini. Jokin tai kaikki noista ovat syynä vähäiseen kiinnostukseen.
Olen kuitenkin iloinen kaikille vakituisille lukijoilleni! Haluan kiittää heitä molempia kiinnostuksesta tekstejäni kohtaan! Vuodatukseni, sydänvereni ja runsaat sanani eivät ole menneet täysin hukkaan.
Lähes 3,5 vuoden aikana olen riipustanut 424 postausta ja lukijoitten kokonaismääräkin on ollut, huolimatta edellisestä kommentistani, aika hyvä. Yleisimmin ovat kiinnostaneet matkailuun liittyvät jutut, jotka tuovatkin runsaasti kävijöitä blogisivulleni ilmeisesti hakukoneiden avustamana.
Tässä nyt odottelen niitä saderyöppyjä käsi poskella kevätviiman taas puhaltaessa ulkona. On vappu, aurinkoa ja kylmää!
Teille uskollisille lukijoilleni, molemmille, kiitos kiinnostuksestanne ja aurinkoa kesän odotukseenne!
Talvinen Helsinki |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti