Minä kun olen karvan verran lätkässä tuohon vähän jazzahtavaan musiikkiin, niin sattuipa heti silmääni Storyvillessä Jussi & The Boys-yhtyeen keikka. Minä sattumoisin pidän hitusen tuosta Jussin esittämästä musiikista. Oltiin kerran kotihengettären kanssa keikalla, jossa Jussi esiintyi Hillel Tokazierin kanssa. Hillel yritti rikkoa flyygelin soittamalla ja takomalla sitä silmääkin nopeammin ja Jussi luritti siihen jazzin lirutuksia mukaan. Se oli kyllä melkoista menoa se! Hyvä, että korva kerkisi seurata tapahtumia. Flyygeli selvisi onneksi hengissä koettelemuksesta.
No tuo Soryvillen keikka sitten! Soitto alkaisi vasta kello 23, kun meikäläinen on jo pitkän päivän jäljiltä pelkkä ihmisraunio. Eihän tuohon aikaan edes tinnitukselta kuule enää mitään. Se kun tuo oma sisäinen soitto vaan kovoo korvissa päivän pidetessä. Ja kun vielä pitäisi pystyä pitämään silmiäkin auki. Ei sekään onnistu enää tuolla kellonlyömällä.
Vielä jos miettii Jussin esiintymisympäristöä, ei sekään oikein sovi meikävanhukselle! Ajatelkaa, että siellä pitäisi istua ja nappailla jotain itsetuntoa kohentavaa nestettä. Se kun tuo paukkujuomaympäristö ei enää maistu ikäihmiselle. Mahtaisi sinä olla tarjoiluhenkilö ihmeissään, kun tilaisin viidettä kahden litran vesikannua ja pyytäisin raivaamaan pöydät pois vessareitiltä. Se pian ravintolapäällikkö tekstaisi takahuoneessa hinnastoa uusiksi lisäten sinne tiedot: Vesikannu 10 €, Wc-maksu seniorit 5€.
Miksi sitä ei voi soittaa ihmismusiikkia ihmisten aikaan jo alkuillasta seniorille sopivassa ympäristössä? Se kun Yläkerran Isäntäkin määräsi jo aikoinaan yöt nukkumista varten ja illat klo 22:een saakka tv:n katsomiselle ja musiikille. Ei pitäisi poiketa ihmistoiminnan Isoista Pääsäännöistä! Ei edes jazzin vuoksi! Se ei sovi etenkään seniorille!
 |
| New Orleansin soittopojat |
 |
| New Orleansin pianisti 2005 Dennis-hurrikaanin jälkeen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti