Jako ei ole rehtiä karva-asioissakaan!

Satuin sotkeutumaan keskusteluun, jossa tuli esille epätasa-arvo ihmisen saamisien kesken. Tällä kertaa tämä keskustelu koski tukkaa. Miksi toisilla on enemmän ja miksi toisilla on vahvempi ja miksi toisilla on vaalea ja miksi toisilla on pitkä?

Tuo viimeinen lienee paljolti itse aiheutettua ja väriäkin voi muuttaa ainakin tilapäisesti, mutta nuo muut jutut ei onnistukaan kovin helposti. Ainakaan ilman Nordströmin tukanistutusklinikkaa!

Onko se tukanjakaja heilutellut kättään kylvötouhissa siemensammiosta vähän niinkuin humalainen heiluu kapakassa oluttuoppinsa kanssa? Jonnekin läiskyy ja jonnekin ei, tuopissa voi olla lageria tai pilsiä, tummaa tai vaaleaa jne.

Mutta ohut tukka ei ole kiva! Olisi kivempaa olla vaikka joskus ilman tukkaa. Tosin se on miehelle helpompaa kuin naiselle. Mutta minä olenkin mies, vaikka salilla ovat sitäkin epäilleet kun en pysty punnertamaan penkistä 200 kiloa. Jäi 195 kiloon! Kerran sattui haituviani työstämään viime vuosisadan alkupuolella hehkeintä nuoruuttaan elänyt parturirouva. Tunnin äherryksen jälkeen hän totesi, että ei hän pysty, mene jonnekin muualle, tukka on liian ohutta, ei se asetu. Naapurin parturinuorikko leikkeli sitten haivenet lopulta jonkinasteiseen järjestykseen.

Mutta näillä haivenilla olen selvinnyt tähän asti! Viime vanhusaikoina ne vaan ovat tupanneet kasvamaan pituutta nopeammin kuin olisi direktiivien mukaan suotavaa. Hyvä kun kerkiää parturin ovesta kadulle kun on jo varattava uutta aikaa.

Mutta entäs se parta sitten? Se se vasta onkin yksi pirullinen osa ihmisen osia! Pirtana kun odotin sen kasvamista teinipoikana ja hinkkasin isän Remingtonilla leukani ruvelle. Mutta ei vaan noussut sänkeä. Nyt se sitten vasta yli 50 vuoden jälkeen alkoi vaikuttaa. Nyt näinä vanhusvuosina ei kerkiä riehua Philipsin kanssa loppuun kun juuri ajeltu poski pukkaa jo uutta orasta. Eli naama, joka on epäsiisti ilman partaakin, saa lisävirityksen pikasängestä. Olisi edes miehisen miehen partaa, joka lyödään vasaralla sisälle suuhun ja pureksitaan poikki! Mutta ei, se on vaan tavallista naamakarvaa!

Ei ole pääkarvojen kanssa kivaa, vaikka viisaat sanovatkin, että ei ole koiraa karvoihin katsominen! Se vaan on vanhusmiehellä aivan eri juttu kun niihin on katsominen, ettei lapset ja muut ihmiset tyystin peljästy!

Peili kerto totuuden!