/>/> VANHUS STADISSA: Onko palvelulla ja Alppi-ilmalla jotain yhteyttä?

torstai 15. syyskuuta 2016

Onko palvelulla ja Alppi-ilmalla jotain yhteyttä?


Kyllä piti lentää tuntitolkulla ja kiivetä Alppien yli aina vanhoihin olympiamaisemiin ennenkuin saatiin kunnon palvelua! Se ei suomalainen palveluhenkilö eikä ravitsemusliike taivu tehoon saati ystävyyteen!

Se piti meikäläisen vanhuksen hankkiutua peräti Innsbruckin vanhaan olympiakirkonkylään. Päivällä Alppien yli Volvolla kaahatessa paistoi aurinko polttaen ihmistä ja maisemaa reilusti yli hellerajan innolla. Ja lämpöä suotiin oikein iltaan asti, kunnes taivas tummeni, antoi kirkasvalon välähdyksiä ja jyräytti fanfaarit ilmoille. Ja sitten tuli tovin vettä vuoristomaisen miehekkäästi.

Sitä oli iltaturistin suorastaan pakko hakeutua ruuan ja juoman ääreen paikalliseen ravitsemusliikkeeseen, Stiftskelleriin. Ja olihan tehokasta! Sen ohella, että paikka tulvi ihmistä ja käsitti useita sisä- sekä ulkotiloja, homma pelasi unelmatavalla. Ei ollu trippineuvoja eli Tripadvisor turhaan kehunut ravinnonjakajaa!

Hyvä, että ehti takapuolensa tarjota tuolille kun tarjoilija toivotti tervetulleeksi, otti tilauksen ja näpytteli sen vanhanaikaisen taskulaskimen näköisen laitteen näytölle ja siirtyi toisen pöydän luo. Ei kulunut kahta minuuttia kun toinen tarjoilija toi juomat, ja alle viiden minuutin toi kolmas tarjoilija ruuat. Siinä meinasi hyvä jano ja nälkä mennä aivan solmuun kun noin nopeasti joutui nauttimistoimeen eli tunkemaan ravintoa huulten väliin.

Kun eittämättä tuli lopulta laskun aika, saapui ensimmäinen tarjoilija pöydän luo, napautti laitettaan ja ilmoitti summan. Hän rahasti laskun siinä samalla, kiitti ja toivotti tervetulleeksi uudemman kerran. Ja siirtyi palvelemaan seuraavia asiakkaita. Homma pelasi kuin rasvattu! Asiakkaiden ei tarvinnut odotella mitään vaihetta. Siinä oli janoisen ja jopa nälkäisenkin helppo tyydyttää tarpeensa! Ja vieläpä rivakasti!

Jos jokin pieni moite täytyy livauttaa, niin hymyilemistä palveluammatissa ei alppiaurinko salli. Mutta jos hymyn puute antaa toiminnalliseen palveluasenteeseen potkua, minä hyväksyn tuon pikku puutteen!

Milloinkahan Suomessa saisi vastaavaa palvelua? Taitaa olla niin, että meillä on unohduttu vaan metsästämään Pokemoneja eikä asiakkaita! Eikä kotomaan ravitsemusliikkeen väki välitä tai odota, että kukaan viitsisi tulla toista kertaa samaan paikkaan. Mutta kyllä Suomessa hymyillään, jos jotain hyvää pitää tähän heittää!

Mutta kyllä palvelusta en tykkää suomeksi ja suorastaan ihailen itävallaksi! Se täytyy olla Alppi-ilman syy!

Suosittelen, että käytte itse kokemassa Itävallan palveluihmeen!

Perin persoonallinen ravintolan kyltti

Stiftskellerin ulkoterassi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti