Läppäri Pukinpajaan, osa 1

Uunituore IT-tonttu Hipsu Bittinen pähkäili kammiossaan päivitysten kanssa. Uudet laitteet menivät partakarvan verran yli Hipsun hilseen.

-  Voihan turkasen tulimmaista ja kautta Pukin tuuhean parran! Minä en kyllä ymmärrä nyt yhtään mitään.

Hipsu oli reilu viikko aiemmin käynyt Helsingissä hankintamatkoilla. Mukana matkalla oli ollut Korvatunturin logistiikkavastaava, tonttu Reima Reki. Parivaljakko oli matkustanut tuntemattomina, parrattomina ja lantalaisten eli etelän kaupunkiasukkaiden asuihin sonnustautuneina. Tarkkaavainenkaan ihminen ei olisi arvannut, että noiden siloposkien takana piili kolmatta sataa vuotta korvatunturilaista elämänkokemusta. Vaikka eihän tuo vuosimäärä Korvatunturin mittakaavassa ollut kuin nuoren työtontun ikä, josta vasta varsinainen oppiminen alkaa. Juuri tuosta syystä Joulupukki olikin osoittanut Hipsu Bittiselle Korvatunturin IT-puuhien hoidon. 

-  Sinä Hipsu, kun olet noin nuori, niin voisitko katsella hieman noita atk-touhuja! Minä en enää jaksa paneutua tuommoisiin uusiin atk-kotkotuksiin. Tutkaile, olisiko noista uudenlaisista vempeleistä tänne meille jotain hyötyä! oli Pukki evästänyt Hipsua siirtämään Korvatunturin nykyaikaan.

Hipsu ja Reima olivat marssineet Helsingin katuja uusissa Joulupukin pajan lahjatavaroiden tuotantolinjalta hankituissa tamineissaan. Ohikulkevat ihmiset olivat luoneet hieman hämmästyneitä katseita kohti melkoisen oudolta näyttävää kaksikkoa. Molemmat näyttivät aika lailla ylikypsiltä tamineisiinsa. Hipsulla oli päällä punainen kevyttoppatakki, jalassaan bootsit ja tiukat siniset farkut, Reimalla oli taas valkoinen toppatakki ja polviin asti ulottuvat peurannahkasaappaat. Noihin olemuksiin, kun yhdistettiin takkien väriset, isotupsuiset pipot ja selvästi vuosien uurtamat kasvonpiirteet, oli ulkoiseen olemukseen muodostunut melkoinen epäsuhta.

- On taas ulkomaan hipit lähteneet imemään vaikutteita ja mitä lie muutakin tänne Pohjolan kulttuurikaupunkiin. Kyllä nuo risteilyalukset tuovat kaikenkarvaista otusta tänne Stadiin! totesi joku rautatieaseman seinustalla nojaileva ja tupakkaa imevä stadilaisjuppi Rape.

Puhelinluettelon kartasta suunnistaen Korvatunturin hankintamatkalaiset löysivät tiensä Forumin kellariin Giganttiin. Ovella meinasi korkealla pömpelissään istuva vartija jo koukata kaverukset kiinni ja ohjata takaisin ulos, mutta jokin tulijoiden olemuksessa hillitsi häntä. Oliko se heidän vakaa ja päättäväinen askellus vai mikä? 

- Onhan noilla sentään aika siistit vaatteet, joita ei taida olla vielä edes Stadissa myynnissä, joten ei nuo oikein myymälävarkailtakaan näytä, tuumaili vartija itsekseen perääntyessään takaisin sisääntulon vierellä sijaitsevaan valvontapömpeliinsä. Ovat varmaan jotain ulkomaan eläviä.

Vartijan epäilyistä tietämättöminä kaverukset marssivat kassan ohi kohti kauempana näkyviä tietokoneita. He siirtyivät huuli pyöreänä hyllyköiden väliin. Hipsun katse hipaisi vuoronumerolaitetta, mutta järkyttyneenä laitepaljoudesta, hän vilkaisi taakseen kohti tulo-ovea. Lähestyvä myyjä herätti lopullisen paniikin. 

jatkuu ...

Masennuskomedia

Joillekin saattaa olla herkkiä pari jaksamiseen liittyvää sanaa, kuten burnout ja masennus. Nuo sanat liittyvät vahvasti hektisen nykymaailman suorituspaineiseen työ- ja perhe-elämään. Ja eihän noista juurikaan puhuta tai jos puhutaan, niin silloin puhutaan pahansuopaisesti ja takanapäin.

Nyt on kuitenkin tirvaissut lusikkansa aihetta käsittelevään soppaan Kansallisteatteri ja siellä esitettävän Masennuskomedia-näytelmän kirjoittaneet Kirsikka Saari ja Jenni Toivoniemi. Ja ovatpa tehneetkin sen varsin onnistuneesti.

Kävin katsomassa näytelmän ja pysyin hereillä! En itse ole oikein näytelmäihmisiä, vaan olen pikemminkin elokuvakansalainen. Puutteellinen mielikuvitukseni ei yleensä riitä kuvittelemaan näyttämölle esityksen vaatimaa ympäristöä ja välineistöä. Olen realistisen maailman katselija ja sitä realismia tarjoaa parhaiten elokuva näyttäessään todellista tapahtumaympäristöä.

Mutta onhan teatterikin muuttunut viime vuosikymmeninä. Nytkin masennuksen seurauksia katsoessani, antoivat näytelmän ääni-, valo- ja kuvamaailma apua tapahtumaympäristön mieltämiselle.

Loistava näyttelijäkaarti, etenkin päähenkilö taitavalla roolityöllään, kuvasi arkimaailman tuskaisaa työsuorittamista suorastaan mukana elettävällä tavalla. Joka on työskennellyt tulostavoitteellisessa organisaatiossa, pystyi helposti tuntemaan tavoitteiden aiheuttamat paineet, tarpeet ja tuskan.

Tykkäsin kovin! Elin mukana! Näytelmä ei ollut masentava! Näyttelijät oli hyviä ja hauskoja! Se oli hauskalla tavalla silmät aukaiseva! Näytelmä herätteli ja pani miettimään!

Menkää katsomaan itse! Se kannattaa! Lisätietoa näytelmästä löytyy ja liput saa tilattua täältä !

Youtube - ihmisen paras ystävä

Jos jollakulla sattuu olemaan joutavia hetkiä ajanvietossaan, on siihen keksitty apu - Youtube. Sen hyödyntäminen toki vaatii jonkin sortin älylaitetta - tietokonetta, läppäriä, tablettia tai kännykkää. Ja tietenkin lisäksi netin selaamismahdollisuutta. Mutta jos nuo edelliset kohdat ovat hanskassa, niin Youtube on vaivattomasti käytettävissä. Youtube löytyy selaimen (Chrome, Safari, Firefox, Opera jne.) kautta tai mobiililaitteissa sovelluskaupasta ladattavan Youtube-sovelluksen kautta. Ainoa kinkkinen homma sovelluksen käytössä on se, että runsain apu löytyy englanninkielellä, mutta toki kotikielelläkin siellä pärjää ja löytää katseltavaa.

Kun koittaa hetki, että pitäisi löytää selitys tai neuvo johonkin asiaan, avaa Youtube ja kirjoita avainsana hakukenttään (merkitty suurennuslasilla). Jo alkaa löytymään niin virkkaus-, hauen fileeraus-, ukulelen soitto-, omenapuun istutus- ja montaa muuta ohjevideoa. Jos Youtubesta löydy ohjetta kaipaamaasi asiaan suomen- tai englanninkielellä, unohda koko juttu, koska kaipaamaasi asiaa  ei ole varmaan vielä edes keksitty. Eli em. tarkoittaa, että sieltä löytyy lähes kaikki!

Ja jos sattuu jonkin lauluhenkilön biisi kiinnostamaan, eikun etsimään Youtubesta. Sieltä löytyy miltei koko tuotanto. Ja jos joku biisi on mieleinen ja vieläpä maailmalla tunnettu, löytyy siitä eri artistien versioita liki pilvin pimein. Esimerkiksi maailman hienoin kappale ”Hopeinen Kuu” löytyy sanoilla ja ilman, kuunneltavaksi ja katsottavaksi tietenkin maailman parhaan laulajan Olavi Virran esittämänä. Ja löytyyhän tuo biisi toki myös muiden suomalaisten taitajien esittämänä.

Ja mainittakoon kuitenkin vielä muutama maailman mainio biisi, kuten Mariah Careyn ”All I Want For Christmas Is You” ja Whitney Houstonin ”I Will Always Love You”. Noissapa toviksi kuunneltavaa, samalla kun etsii neuvoa kinkun paistamiseen tai torttujen leipomiseen. Ja voihan sitä välillä vilkaista ohjetta, miten vaihdetaan autoon starttimoottori tai miten veistetäään veneeseen airot tai neulotaan villasukan kantapää tai puretaan perintö-Pappa-Tunturin moottori.

Maailman videoissa saattaa välillä törmätä tilanteeseen, että jotain videoa ei voi katsella Suomessa. Mutta eipä tuo haittaa, kun montaa muuta videoa voi! Ja ei kaikki videotarjonta ole tietenkään ohjeita tai musiikkia. Sieltä löytyy monenlaista muutakin aihetta tai tyylilajia. Suosituimpia ovat varmaan lapsia ja eläimiä esittävät videot. Oma lajinsa ovat kaikenlaiset hauskat videot.

Kyllä löytyy Youtubesta runsaasti ajanvietettä! Eikun selailemaan ja nauttimaan!

Hyvää joulunodotusta kaikille!

Suomi 100 v.

Onnea 
100-vuotiaalle 
Suomelle!
 

Sydämellinen kiitos menneille ja
nykyisille sukupolville

tästä hienosta maasta sekä
sen jatkuvasta kehittämisestä ja
tulevaisuuden rakentamisesta!

Bussimatka Pärnuun ja Riikaan

Se vaan sattui sittenkin innostamaan retkeily Baltian merkkikyliin, Pärnuun ja Riikaan. Ostimme Uudenmaan Matkatoimiston seuramatkan Baltiaan. Kelit antoivat oman haasteensa matkaamme, mutta hyvin kaikki meni.

Päräytimme sankassa räntäsateessa ja kovassa tuulessa Eckerön Finlandia-laivalla Suomenlahden yli. Yritimme pidätellä syömisiämme vatsalaukussa. Jotkut onnistuivat, jotkut eivät. Se oli tavallaan melko yök! Sama sakea taivaan räntäanti jatkui, onneksemme vähemmällä keinumisella, edetessämme Hyvinkään Liikenteen bussilla Tallinnasta Pärnuun.

Perillä ajeltiin sitten pitkin Pärnun katuja sikin sokin ja kuuntelimme paikallisoppaan selostusta. Pälyilimme silmät tarkkoina matalaksi rakennetun kaupungin kujia, puistoja ja taloja. Kyllä valkoisen peitteenkin läpi näki, että kaupunki on kesällä enemmän kuin aika kaunis. Ei ole yltiökorkeita rakennuksia, eikä suoria betonielementtiseiniä, vaan on kauniita vanhoja, matalia, monivärisiä taloja. On siellä kylpyvieraan mukava tepastella taloidyllin keskellä sekä puistojen ja hiekkarantojen lämpimillä astuntapinnoilla.

Toisena matkapäivänä ajelimme bussilla Pärnusta Riikaan. Saimme matkalle mukaamme toisen paikallisoppaan, jolla oli runsaasti parempaa tietoa Riian historiasta. Ja taas mentiin sinne sun tänne, mutta tällä kertaa tepastellen pitkin mukulakivikujia. Niskat notkollaan ihastelimme vanhojen talojen seinäkuvia ja -rakenteita. Oli ollut timpureilla ja pensseliveikoilla melkoinen puuha niitten talojen koristelussa. 

Ja mikäs siinä, tulihan tuolla nähtyä yhtä ja sun toista. Enimmäkseen paljon vanhaa historiallista rakennusta ja joulutoreja. Kyllä ei meidän isot kirkonkylät, ehkä Turkua eli Åboa lukuun ottamatta, pärjää tuossa ikävertailussa Baltian vanhoille kylille.

Kun minulle osoitettiin Riiassa vuodesta 1293 toiminut ”pub”, jopa minäkin tunsin saapuneeni keskimääräistä vanhempaan paikkaan. En tietenkään käynyt sisällä, kun en käytä nimeksikään uutta enkä vanhaa, en vaaleaa enkä tummaa olvia, mutta kyllä seisoin tovin huuli tötteröllään anniskelupaikan seinustalla. Tunnelma meinasi kuitenkin jo heruttaa janon minunkin kielelleni. On tuonne entisajan baariin karauttaneet muutkin kuin Riian Porschen omistajat. On saattanut tulla joku paikalle jopa ratsupelillä.

Riian keskustassa oli kolme eri joulutoria. Kävelimme ne ristiin rastiin monta kertaa läpi. Tarjonta oli käsityövoittoista. Oli siellä matkamuistoksi monenlaista tavaraa, syötävää ja tietenkin keskieurooppalaisten kuumia juomia paukulla ja ilman. Se on vaan häpeä tunnustaa, ettei maistettu. Ostettiin vaan vähän muotoiltuja piparkakkuja ja hilloa, johon oli keitelty monen sortin marjoja tilhimarjat mukaan lukien.

Takaisinkin päästiin iltamyöhällä Pärnuun. Seuraavana aamuna kävivät ne innokkaat matkalaiset, joita kiinnostaa voimien lisääminen nestetuotteilla, vielä lähes 4 tunnin hankintamatkan Latvian puolella Ainasissa. Viron nostettua alkoholiveroa, oli Latvian vuoro toimia edullisena hankintapaikkana. Itse en osallistunut. Ainoan voimajuomapullon rypälemehua ostin tuliaisviemisiksi Tallinnan sataman liikkeestä. Käsittääkseni noista eri maiden alkoholien hintaeroista hyötyvät ainoastaan pakettiautolasteittain ostavat lisävoiman tarvitsijat. Ja sittenkin hyöty jäänee lopulta aika pieneksi. Mutta tuleehan siinä sivussa tuo hakumatkan hauskuus.

Mutta muuten matka oli mukava. Paljon nähtiin ja kuultiin Uudenmaan Matkatoimiston osaavan oppaan Jaakon kertomana. Bussin penkit olivat hyvät ja kyyti tasaista. Paitsi laivalla kun heilutti. Meri, ei aineet! 

Käykää Tekin retkillä, kun se on matkailu, joka avartaa! Mieltä ja vähän lompakkoa!

Mustapäiden talo (alunperin ulkomaisten kauppiaiden talo), jonka alkuperäinen osa on 1300-luvulta, mutta sittemmin taloa on korjattu ja rakennettu monta kertaa.

Taideteoksia puistoista. Lehteä lukeva herra ja pariskunta koirineen ovat Riiasta ja kivinaama ja kirjailija ovat Pärnusta.

E-kirjan kanssa sovellusten viidakossa

Keräilin tuossa tovi sitten aineistoa e-kirjoja koskevaan esitykseen. Tarkoitukseni oli esitellä e-kirjojen lukemista ja kuuntelemista eri laitteilla ja eri ohjelmilla.

Vaikka olen törmännyt taipaleellani (mainittakoon, etten ole it-alan ihminen) monenlaisiin vempeleisiin, ohjelmiin ja sovelluksiin, meinasin mykistyä tarjolla olevan kirjon monitahoisuuteen.

Kokonaisuudet koostuivat mm. seuraavista e-kirjoja koskettavista asioista:

- käytettävissä olevat laitteet: tietokoneet (pöytä-PC, Mac, kannettava), tablettilaitteet (iOS, Android, Windows) ja älypuhelimet (iOS, Android, Windows). Lisäksi markkinoilla on olemassa joitakin e-kirjan lukulaitteita. Niissä ei yleensä ole mahdollisuutta nettiyhteyteen.

- e-kirjojen hankintalähteet: Helmet (Helsingin kaupunginkirjasto e-kirjaston Ellibs ja OverDrive), eKirjasto, Elisa Kirja, nettisivut (esim. Adlibris, Amazon, BookBeat, Storytel, CDON, suomalainen.fi jne.), iBooks, Google Play Kirjat jne. sekä tietenkin iso määrä ulkomaisia kirjakauppoja

- käytettävät sovellukset jakaantuvat e-kirjan hankintaan ja lukemiseen yhtälailla kirjavasti. Luettelen tässä vaan muutamia (iPadilla ja iPhonella käyttämiäni) itselleni tutuimpia: Ellibs (Helmet), OverDrive (Helmet), Elisa Kirja, iBooks, Adlibris, HS

- e-kirjan ja lukemiseen käytettävän laitteen tarvitsemat lukuohjelmat jakautuvat mm. seuraaviin: suoraan selaimen (Chrome, Firefox, Safari, Opera) kautta luettavat, Adobe Digital Editions, Bluefire Reader, OverDrive, iBooks, Kindle, Adlibris Letto, Aldiko

- osa e-kirjoista toimii hieman eri tavoin ja eri sovelluksella riippuen luetaanko e-kirjaa suoraan selaimelta nettiyhteyden kautta vai laitteeseen ladattuna ilman nettiyhteyttä

- toisen ulottuvuuden muodostavat äänikirjat, joita löytyy mm. Helmet e-kirjaston kautta (Ellibs, OverDrive, NSWL, Celia) sekä lähes jokaiselta kirjataholta, joilta löytyy valikoimistaan e-kirjoja. Kirjojen kuuntelu onnistuu lähes kaikilla samoilla sovelluksilla kuin lukeminenkin. Celia vaatii kuitenkin Pratsam Reader-sovelluksen.

Onneksi jokaisella e-kirjoista kiinnostuneella on mahdollisuus tutkia netissä ohjeita ja omaan laitteeseensa sopivia sovelluksia. E-kirjan lukijalle riittää omaan kiinnostukseensa liittyvät hankinta- ja käyttökanavat. Yllä lueteltuja, runsasta määrää sovelluksia ei yleensä tarvita ellei halua laajentaa hankintakanaviaan.

Tässä kuvassa on muutamien sovellusten ikonit iPadiltani

Lukeminen on hieno harrastus ja onnistuu nykytekniikalla lähes missä vaan. E-kirjan lataaminen omalle laitteelle onnistuu nopeimmillaan muutamassa sekunnissa. Eli nykyaikainen lukeminen on helppoa kuin heinänteko! Ja kevyempää eikä läheskään niin pölyistä puuhaa!

Jos Sinulla on Helsingin kaupunginkirjaston kortti (se on tarjolla myös muualla Suomessa asuville kuin helsinkiläisille) ja PIN-koodi, aloita Ellibs-kirjastosta!

Tarkat ohjeet löytyvät sivulta helmet.fi/e-kirjasto ja näpäytä harmaassa palkissa e-kirjasto!

Jos tarvitset lisätietoa e-kirjoista, käy lähimmässä kirjastossa tai Enterin (entersenior.fi) opastuspisteessä!

Iloisia lukuhetkiä e-kirjojen parissa!

Suomi 100 v - valokuvat

Kyllä jouduin kotiseutuni vanhalla sanonnalla ilmaisten pinhuusiin eli hikitilanteeseen. Sain nimittäin yllättäen rautaisannoksen valokuva- ja taidekulttuuria silmilleni. Perheen nuorempi siipi saatteli meikäläisen, tyystin taidetta ymmärtämättömän seniorin viime sunnuntaina näyttelyyn Sipooseen.

Jopa näyttelypaikan nimenkin lausuminen tuotti meikäseniorille omat ongelmansa, mutta perille vietiin, mukana kuljin ja hymistelin käsiposkella teosten edessä. Näyttelin asiantuntevaa arvioijaa, joka pyrki pohtimaan maalausten syvempää olemusta. Parhaiten upposivat taulut, joista tajusin mitä ne esittivät tai joissa oli komeat värit. Muutoin pyörin muitten jaloissa huuli pyöreänä.

Tässä muutamia näytteitä maalaustaiteen parhaista otoksista.

Tässä taulussa oli mielestäni hienoimmat värit!

Näyttelyn merkittävän osan muodosti valokuvamaestro Caj Bremerin valokuvanäyttely ja yllätyksenä itse maestro esittelemässä töitään. Kuvien perusteella saattoi ymmärtää maestro Bremerin olleen monessa mukana ja päässeen ikuistamaan maailman mahtavia henkilöitä sekä tapahtumia. Kyllä vaatii silmää osata napata hyvä kuva, oikealla hetkellä. On se vaan oma taiteenlajinsa!

Caj Bremerin parhaita kuvia olemme nähneet vuosikymmenten varrella runsaasti eri lehdissä ja kirjoissa. Useat kuvien sisältämät tapahtumat ja valtiomiesten tapaamisista ikuistetut kuvat ovat olleet Suomelle ja suomalaisille hyvinkin merkittäviä.

Seuraavassa muutama näppäys valokuvanäyttelystä. Arvaatte varmaan, että ne ovat minun omilla vapisevilla käsilläni otettuja!

Caj Bremerin kuvauslaitteistoa

Näyttely on erittäin suositeltava käyntikohde, vaikkakin aika mutkaisen merenrantaa seuraavan tien päässä. Ajakaa varovasti kun menette näyttelyyn! Jos käytte siellä viikonlopulla ja haluatte syödä näyttelyhallin ravintolassa, varatkaa pöytä ennakkoon. Hallin etuosassa on sisustustavaroiden myymälä, jossa on varsin laadukasta katseltavaa ja ostettavaa. Tämä on ns. joululahjavinkkinä!